Logo image
Logo image

Syylien eri tyyppejä ja niiden hoito

4 minuuttia
Syyliä ilmestyy usein käsiin ja jalkoihin. Lisäksi syylistä on olemassa toinen muoto, joka voi ilmaantua sukupuolielimiin. Tämä muoto on yleensä vaarallisempi naisilla, sillä näiden syylien ilmaantuminen on liitetty gynekologisiin syöpiin.
Syylien eri tyyppejä ja niiden hoito
Kirjoittanut Carmen Martín
Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Syylät ovat yleinen ongelma, mutta onneksi puhumme vaivasta, joka häiritsee usein vain esteettisesti, eikä ole terveydelle vaarallinen. Syylät voivat kuitenkin aiheuttaa epämukavuutta sillä alueella, johon ne ilmestyvät. Kun puhumme syylistä, viittaamme ihon pieniin kohoumiin, jotka ovat yleensä kivuttomia.

Vaikka monet ihmiset eivät tätä osaakaan aavistaa, syylien pääasiallisena aiheuttajana toimii virus, tai toisin sanoen ihmisen papilloomavirus eli HPV, josta puolestaan löytyy jopa sata eri alatyyppiä. Tämän moninaisuuden vuoksi papilloomaviruksen aiheuttamat syylät voivat ilmaantua tartunnan saaneella ihmisellä eri tavoin ja eri paikoissa.

Näiden syylien yleisin esiintyvyys on kuitenkin käsissä ja jaloissa. Joissakin tapauksissa syylien poisto voi osoittautua ajankohtaiseksi, jotta syylistä kärsivä henkilö pääsisi eroon niiden aiheuttamasta epämukavuudesta. Tästä syystä haluamme esitellä tässä artikkelissa tarkemmin syylien eri tyyppejä ja miten niitä hoidetaan.

Mitä syylät ovat?

Syylät ovat pieniä kohoumia, jotka syntyvät iholla. Yleensä ne ovat ihonvärisiä, mutta on myös normaalia, että ne ottavat ihoa vaaleampaa väriä tai ovat vaaleanpunaisia. Joidenkin pinnalta voidaan löytää jopa pieniä mustia pisteitä, jotka viittaavat hyytyneisiin verisuoniin.

Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, syylien syynä on ihmisen papilloomavirus. Kyseessä on virus, jolla on monia eri alatyyppejä, ja tästä syystä puhumme  hyvin yleisestä viruksesta, jonka lähes jokainen saa jossakin vaiheessa elämäänsä, sekä miehet että naiset. Onkin arvioitu, että jopa noin 80 prosenttia ihmisistä saa tartunnan elämänsä aikana, mutta samalla kyseessä on varsin harmiton virus, sillä valtaosalla viruksen aiheuttama infektio paranee elimistön oman immuunipuolustuksen ansiosta täysin ilman hoitoa.

Kaikilla tartunnan saaneilla ihmisillä virus ei edes aiheuta syyliä. Tämä johtuu siitä, että suurimmalla osalla terveistä ihmisistä elimistö torjuu viruksen oikein, jolloin ihmiselle ei edes synny oireita. Tämän vuoksi monet kantavatkin virusta täysin tietämättään.

Syylät ovat yleisempiä lapsilla ja niillä ihmisillä, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä, sillä elimistö ei kykene taistelemaan normaalisti tartuntaa vastaan. Syylät voivat ilmetä jopa vasta kuuden kuukauden kuluttua siitä ajasta, kun ihminen on saanut tartunnan.

Useimmat virustyypit leviävät ihon tai esineiden, kuten pyyhkeiden, kautta. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että tietyt tyypit leviävät myös sukupuoliteitse, kuten ihmisen papilloomaviruksen tyypit 16 tai 18, jotka ovat samalla myös vaarallisimpia papilloomaviruksen tyyppejä, sillä ne on yhdistetty kohdunkaulansyöpään.

Samalla tapaa syylien on helppo levitä ympäri kehoa. On esimerkiksi hyvin yleistä, että lapsi, jolla esiintyy syyliä sormissa, puree kynsiään ja tällä tapaa levittää syyliä laajemmalle käsiinsä ja jopa kasvoihin.

Some figure
Syylien eri tyyppejä on useita, sillä syyliä aiheuttavan ihmisen papilloomaviruksen esiintymismuotoja tunnetaan jo yksistään yli sata.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Kuinka voit ehkäistä ja hoitaa syyliä ruokavalion avulla

Millaisia ​​syylien eri tyyppejä on olemassa?

Tiedämme, että syylien eri tyyppejä on olemassa useanlaisia riippuen niiden väristä, muodosta, koosta ja sijainnista. Ensinnäkin meidän on mainittava tavallinen syylä eli verruca vulgaris, joka on kaikkein yleisin. Ne ovat olemukseltaan pyöristettyjä ja karkeita, ja niillä on taipumusta esiintyä käsissä ja jaloissa. Muita syylien eri tyyppejä ovat:

  • Litteät syylät: Nämä syylät ovat yleisimpiä nuorilla ja lapsilla. Ne ovat kooltaan pieniä ja niillä on yleensä tapana muodostaa pieniä syylien ryhmiä tai rykelmiä.
  • Rihmamaiset syylät: Tämän syylien tyypin nimi johtuu siitä, että ne ovat muistuttavat ulkomuodoltaan rihmastoa ja ovat pitempiä ja pehmeämpiä, aivan kuin pienen pieni sormi. Näitä syyliä esiintyy tyypillisesti kaulassa tai silmäluomissa.
  • Jalkapohjan syylät: Nämä syylät viittaavat nimensä mukaisesti sellaisiin syyliin, joilla on tapana ilmaantua jalkapohjiin. Niistä syntyy usein erittäin ärsyttäviä ja epämukavia vaivoja, koska kävelyn seurauksena paine kohdistuu jatkuvasti syylään.
  • Sukupuolielinten syylät: Näitä syyliä esiintyy sekä miehen että naisen sukupuolielimissä, toisinaan myös nivusten tai peräaukon alueella. Sukupuolielinten syylät tarttuvat yleensä seksuaalisen kontaktin kautta. Näitä syyliä kutsutaan myös visvasyyläksi eli kondyloomaksi.

Kaikista näistä tyypeistä sukupuolielinten syylät ovat niitä, joihin tulee kiinnittää eniten huomiota, sillä tällä ihmisen papilloomaviruksen tyypillä on syöpää aiheuttavia vaikutuksia. Lisäksi on tiedossa, että papilloomaviruksen aiheuttamat tartunnat ovat erittäin yleisiä, ja tästä syystä näiden syylien kehittymistä ja leviämistä kannattaa seurata tarkkaan.

Itse asiassa tällä hetkellä tietyntyyppisille papilloomaviruksille löytyy myös rokotteita. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta kaikki 10–12-vuotiaat tytöt. Syksystä 2019 lähtien ensimmäinen rokote annetaan tytöille jo 5. luokalla ja toinen annos 6. luokalla, siinä missä aikaisemmin rokotukset aloitettiin vasta 6. luokalla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt alustavan päätöksen siitä, että HPV-rokote otetaan mukaan myös poikien rokotusohjelmaan, mutta rokotusten tarkkaa päivämäärää ei ole vielä säädetty. Myös tätä vanhemmat nuoret, joilla HPV-rokote ei kuulu osaksi kansallista rokotusohjelmaa, on oikeus ostaa rokote reseptiä vastaan apteekista. Yli 30-vuotiaiden tapauksessa rokotteesta ei kuitenkaan ole kovin merkittävää hyötyä, sillä on arvioitu, että tähän ikään mennessä suurin osa ihmisistä on jo saanut papilloomavirustartunnan.

Some figure
Suomessa ihmisen papilloomaviruksen syöpää aiheuttavilta muodoilta suojaavaa HPV-rokotetta käytetään tartunnan ennaltaehkäisyyn nuorilla tytöillä ja naisilla.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Kuinka nauttia tyydyttävästä ja turvallisesta seksielämästä? 5 vinkkiä

Kuinka syylien eri tyyppejä voidaan hoitaa?

Useimmissa tapauksissa syyliä hoidetaan kosmeettisista syistä tai siitä epämukavuudesta, jota ne voivat aiheuttaa esimerkiksi jalkapohjissa tai nivusissa, joissa kävely ja muut liikkeet aiheuttavat painetta ja hankaumia. Hoitoa ei ole suunnattu pelkästään syylien tuhoamiseen, vaan sillä on myös uusia syyliä ennaltaehkäiseviä tehtäviä, eli toisin sanoen sillä pyritään saamaan elimistön oma immuunijärjestelmä taistelemaan tehokkaammin virusta vastaan.

Tällä hetkellä syylien hoitoon on olemassa useita eri keinoja. Krioterapia eli jäähdytyshoito on yksi näistä hoidoista, jossa kylmää levitetään syylään niin, että se irtoaa itsestään. Syyliä voidaan poistaa myös laserin tai pienen kirurgisen leikkauksen avulla.

Apteekissa on saatavilla myös happolaastareita, useimmiten salisyylihappoa sisältäviä laastareita, jotka lisättäessä syylän päälle, kutistavat sen olemattomaksi. Kaikkein parasta olisi kuitenkin neuvotella hoidosta ensin oman lääkärin kanssa, jotta hän voi auttaa sinua määrittelemään, millainen hoito sopii parhaiten kyseisen syylätyypin hoitoon sen sijainnista ja muodosta riippuen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Allevato, M. A., and Lucila B. Donatti. “Verrugas genitales.” Act Terap Dermatol 28 (2005): 302-312.
  • Domíguez, Hugo Fernández, Abián Mosquera Fernández, and Benigno Monteagudo Sánchez. “Revisión bibliográfica de los tratamientos de la verruga plantar.” Revista española de podología 25.4 (2014): 138-141.
  • Llardén-Garcia, M., M. Pena-Arnáiz, and J. M. Casanova-Seuma. “Tratamiento actual de las verrugas.” FMC-Formación Médica Continuada en Atención Primaria 13.1 (2006): 45-54.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.