Synnytysrepeämien tyypit ja hoito
Jos olet raskaana tai pyrit tulemaan raskaaksi, olet ehkä miettinyt, mitä voisit tehdä estääksesi repeämiä synnytyksen aikana. Vaikka synnytysrepeämät ovatkin tavallisia, ne voivat joskus olla hyvinkin suuri haitta naisen terveydelle. Onneksi näitä vammoja voidaan kuitenkin ehkäistä ja rajoittaa eräillä hyviksi todetuilla keinoilla.
Joskus synnytysrepeämiä on mahdoton ehkäistä, mutta niissä tilanteissa nopea ja tehokas hoito taas tulee avuksi. Näin emättimen vammat voidaan parantaa, eikä tuloksena ole mitään vakavia komplikaatioita naisen terveydelle.
Synnytysrepeämät ovat yleisempiä niissä synnytyksissä, joissa joudutaan käyttämään pihtejä tai joissa naiselle tehdään välilihan leikkaus eli episiotomia.
Monet alan asiantuntijat ovat pyrkineet selvittämään, millä tavoilla voidaan tehokkaimmin estää repeämiä synnytyksen aikana. Jos olet raskaana, kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön seuraavat ennaltaehkäisevät keinot, jotka on havaittu tehokkaimmiksi eri asteisten emättimen alueen repeämien estämiseksi.
Miten synnytysrepeämät tarkemmin ottaen syntyvät?
Nämä synnytyksen aikana aiheutuvat repeämät ovat rikkoontumia välilihan kohdalla eli emättimen ja peräaukon välisellä alueella. Repeämät ovat tavallisia alatiesynnytyksen aikana, joten hyvin moni nainen joutuu ne kestämään.
Emättimen repeämät tunnetaan myös perineaalisina repeäminä, ja niitä syntyy silloin, kun vauva etenee synnytyskanavan läpi. Tämä aiheuttaa repeytymistä joissakin lihaksissa lantionpohjan alueella.
Välilihan repeytymät ovat vakavuudeltaan eri tyyppisiä; ne voivat olla joko pieniä haavoja tai syviä vammoja. Yleisesti ottaen ne aiheutuvat siitä, että iho ei ole ollut riittävän valmis synnytykseen, eikä se siksi ole venynyt kunnolla vauvan tullessa ulos.
Lue aiheesta lisää: Verenvuoto raskauden aikana: syyt ja hoito
Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että naiselle tulee synnytysrepeämiä?
Eräät asiat tekevät todennäköisemmäksi sen, että naiselle syntyy näitä vammoja alatiesynnytyksessä. Esimerkiksi se, että nainen synnyttää ensimmäistä kertaa tai hänellä on ollut 3. tai 4. asteen repeämiä edellisessä synnytyksessään, tarkoittaa että repeytymät ovat suurempi riski.
Kaikki seuraavat tekijät tekevät synnytysrepeämät todennäköisemmiksi:
- Vauva on hyvin suurikokoinen.
- Synnytys joudutaan käynnistämään, ja etenkin pihtien käyttö suurentaa riskiä.
- Naiselle on aiemmin tehty synnytyksen aikana episiotomia (eli viilto välilihaan, jonka lääkäri tekee suurentaakseen synnytyskanavaa).
- Vauva syntyy asennossa, jossa hän on ylöspäin tai istuu, tai synnytys on niin kutsuttu perätilasynnytys.
- Vauvan hartiat ovat huonolla tavalla asettuneet äidin lantioon.
- Ponnistusvaihe alkaa liian aikaisin tai ponnistus on liian voimakasta.
- Etäisyys emättimen aukon ja peräaukon välillä on hyvin lyhyt.
Emättimen repeämien vakavuus synnytyksessä
Repeämät luokitellaan neljään tyyppiin riippuen niiden vakavuudesta:
- Ensimmäisen asteen synnytysrepeämät: Nämä ovat kyseessä silloin, kun välilihan alueella on pieniä ja vain pinnallisia haavoja. Tällöin haava paranee helposti, eikä naiselle aiheudu mitään suuria haittoja repeämistä.
- Toisen asteen synntysrepeämät: Haava koskee pinnallisesti osaa lihasta välilihan alueella, ja sen hoitamiseksi tarvitaan tikkejä.
- Kolmannen asteen synnytysrepeämät: Haavat koskevat lihaksia välilihan alueella, ja ne ulottuvat peräaukon sulkijalihakseen asti.
- Neljännen asteen synnytysrepeämät: Vamma koskee koko välilihan aluetta – sekä peräaukon sulkijalihasta että peräsukon seinämää. Sekä nämä että kolmannen asteen repeämät ovat vaikeita, ja niistä toipuminen on kivuliasta.
Lue aiheesta lisää: Raskausmyrkytys: raskauskomplikaatio
Miten emättimen repeämiä voidaan estää synnytyksen aikana ja sitä ennen?
Paras tapa estää välilihan repeämiä synnytyksen aikana on tehdä eräitä niitä ehkäiseviä asioita raskauden aikana. Nämä keinot ovat hyväksi myös sen kannalta, että voisit parhaasi mukaan estää välilihan viillon tarpeellisuutta synnytyksen aikana. Nämä ovat parhaat keinot estää synnytysrepeämiä:
- Välilihan hieronta: Tämä tarkoittaa, että välilihan aluetta hierotaan tälle alueelle sopivilla öljyillä. Näin lihakset ja iho saavat enemmän joustavuutta.
- Kegel-harjoitteet lantionpohjan alueelle: Tämä tekniikka voimistaa emättimen lihaksia. Paljon puhuttuja Kegel-harjoitteita kannattaa tehdä joka raskauden viidennestä kuukaudesta alkaen.
- Vauvan etenemisen hidastaminen synnytyskanavassa: Tämä edistää sitä, että lihaksilla on aikaa valmistautua vauvan tuloon, sekä vähentää tietysti sitä voimaa, jolla vauva tulee ulos.
- Synnytykseen valittu asento: On selvitetty, että jotkut synnyttämisasennot ovat parempia kuin toiset repeämien ehkäisemikseksi. Istuminen, seisominen tai kyljellä makaaminen ovat esimerkkejä näistä asennoista. Vedessä synnyttäminen pienentää riskiä myös.
- Lämpökäreet: Nämä antavat lihaksille enemmän joustavuutta sekä auttavat lievittämään kipua synnytyksen aikana.
Kaupasta saatavat öljyt yksinään käytettyinä tai emättimen laajentajat (jotka pullistuvat pallon tapaan), eivät vaikuta mitenkään merkittävällä tavalla emättimen lihaksiin tai emättimen laajentumiseen.
Jos olet raskaana, saatat olla huolissasi siitä että alatiesynnytys aiheuttaa pahoja repeämiä emättimen tai välilihan alueella. On tärkeää, että nyt kuvaamiemme suositusten lisäksi juttelet terveydenhoitajasi kanssa, jotta voisit saada tarkkoja tietoja koskien repeämien riskin vähentämistä siinä tapauksessa, että synnytys tapahtuu alateitse. Jos tapaat synnytyslääkärisi etukäteen, juttele asiasta myös hänen kanssaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Mayo Clinic Staff. (n.d.). Vaginal tears in childbirth. Mayo Clinic. https://www.mayoclinic.org/healthy-lifestyle/labor-and-delivery/multimedia/vaginal-tears/sls-20077129?s=1
- Nima Valverde, N. (2016). Factores de riesgo y desgarro perineal en gestantes atendidas en el Hospital Nacional Sergio Enrique Bernales, 2014. http://repositorio.ual.edu.pe/bitstream/handle/UAL/29/T-OBS-0011%20NIMA%20VALVERDE%2cNILDA.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- González, Y. B., & Ramírez, M. V. (2017). Presentación de una paciente con desgarro perineal obstétrico. Correo Cientifico Medico de Holguin, 21(2), 583-590. https://www.medigraphic.com/pdfs/correo/ccm-2017/ccm172y.pdf
- Poen, A. C., Felt‐Bersma, R. J. F., Dekker, G. A., Deville, W., Cuesta, M. A., & Meuwissen, S. G. M. (1997). Third degree obstetric perineal tears: risk factors and the preventive role of mediolateral episiotomy. BJOG: An International Journal of Obstetrics & Gynaecology, 104(5), 563-566. https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1471-0528.1997.tb11533.x
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.