Naisilla toinen X-kromosomi on inaktivoitunut, eikä ilmene näin ollen lainkaan. Tämän ilmiön suora seuraus on lyonisaatio.
Sukupuolihormonien vastuulla on antaa ihmiselle hänen geneettisen sukupuolensa fyysiset piirteet, ja näitä hormoneja säätelevät sukupuolikromosomit X ja Y.
Miehillä ja naisilla sukupuolikromosomit eroavat tyypiltään ja määrältään: miehillä on XY ja naisilla XX. Nämä sukupuolikromosomit sisältävät avaimet, jotka säätelevät sukupuolihormoneja naisilla ja miehillä, ja näistä hormoneista riippuvat henkilön sukupuoliominaisuudet.
Organismeilla, joilla sukupuolikromosomien määrä naarailla ja koirailla on eri, on kehittynyt prosessi, joka poistaa eron X-kromosomiin liittyvien geenien määrässä. Toisin sanoen, koska naaraspuolisilla on kaksi kopiota X-kromosomista, tähän kromosomiin kietoutuvat geenit kahdentuvat, ellei toinen kromosomeista inaktivoidu.
Tavoitteena on pitää X-kromosomiin kytkeytyvien geenien ilmentymistaso yhtäläisenä koirailla ja naarailla. Tätä kutsutaan geeniannoksen tasaukseksi.
Tätä prosessia on tutkittu eri organismeilla, kuten banaanikärpäsillä (Drosophila melanogaster) ja kotihiirillä (Mus musculus). Näissä tutkimuksissa on havaittu, että tätä prosessia välittävät mekanismit ovat näissä organismeissa erilaiset.
Nisäkkäiden kohdalla sukupuolen määräytyminen perustuu Y-kromosomiin. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilölle kehittyvät tyypilliset miehen piirteet, mikäli hänellä on tämä kromosomi.
Hyvä esimerkki tästä on Klinefelterin oireyhtymä. Tästä oireyhtymästä kärsivillä ihmisillä on 47 kromosomia: 22 paria autosomeja ja 3 sukupuolikromosomia (XXY), eli yksi sukupuolikromosomi enemmän kuin normaalisti. Näille ihmisille kehittyy tyypilliset miehen piirteet, mikä tukee teoriaa siitä, että sukupuoli määräytyy Y-kromosomin mukaan.
Itse asiassa monissa tapauksissa tästä oireyhtymästä kärsivät eivät tiedä sairastavansa sitä, kunnes aikuisina heillä alkaa näkyä oireyhtymän tyypillisiä oireita (hedelmättömyyttä, liiallista rintojen kehitystä jne.).
Klinefelterin oireyhtymä on miesten yleisin geneettinen sairaus.
Teoriassa X-kromosomin inaktivaatioon voisi liittyä kaksi eri mekanismia:
Tämä ratkesi tutkittaessa XXX-oireyhtymää. Se on geneettinen sairaus, jossa X-kromosomeja on yksi liikaa (XXX).
Tästä oireyhtymästä kärsivillä kaksi X-kromosomia inaktivoituu sattumanvaraisesti. Tämä tukee sitä teoriaa, että kromosomien inaktivointiprosessia ohjaava mekanismi on sen X-kromosomin valinta, joka pysyy aktiivisena.
X-kromosomin hiljentäminen on epigeneettinen ilmiö, joka on kiehtonut tutkijoita jo vuosikymmenten ajan.
Yleensä suurin osa geeneistä ilmenee kromosomin kahdessa kopiossa (muista, että ihmisellä on 22 paria autosomeja). Kuten jo mainitsimme, tämä ei kuitenkaan ole mahdollista sukupuolikromosomeissa, sillä X- ja Y-kromosomien määrä sukupuolten välillä on eri.
Kanadalaiset tutkijat Murray Barr ja Ewart Bertram havaitsivat vuonna 1949, että henkilön sukupuoli on mahdollista määrittää X-kromosomin kromatiinin perusteella, joka on vain naaraan soluissa.
Tässä kromatiinissa (Barrin kappale) on kyse vain naisen toisen X-kromosomin inaktivaatiosta. Kyseessä on kromosomien hypermetylaatio, joka tekee näkyväksi mikroskoopissa sen kromosomin, johon se vaikuttaa.
Näihin ilmiöihin perehtyneen brittiläisen perinnöllisyystieteilijän Mary Lyonin mukaan inaktivointiprosessi nisäkkäillä on sattumanvarainen. Tämän prosessin sattumanvaraisuus edistää itse asiassa geneettistä vaihtelua, mistä syystä sitä pidetään positiivisena asiana.
Lyon havaitsi mm. sen, että ne kissat, joiden turkissa oli erivärisiä laikkuja, olivat pääosin naaraita. Eri värit johtuivat niiden toisen X-kromosomin sattumanvaraisesta inaktivaatiosta. Mary Lyonin kunniaksi tätä ilmiötä kutsutaan lyonisaatioksi.
Ottaen huomioon, kuinka paljon kainaloiden alueella on verisuonia, jänteitä ja hermoja, epämukavuus tai kipu kainalossa ei ole mitenkään yllättävää. Itse asiassa kainalot ovat yhteydessä tiettyihin lihaksiin, jotka voivat aiheuttaa tulehdusta imusolmukkeissa.
Rinnan kystat ovat pieniä nestetäytteisiä rakkuloita, joita muodostuu rintakudokseen. Moni nainen saattaa omia rintoja tutkiessaan säikähtää tuntiessaan kystan, mutta ne ovat itse asiassa hyvänlaatuisia eivätkä useinkaan vakavia.
Kuukautiskierron epäsäännöllisyydet ovat yleinen vaiva kaikenikäisten naisten keskuudessa. Vaikka ne eivät yleensä ole merkki vakavasta terveysongelmasta, voivat ne toisinaan merkitä hormoniepätasapainoa, ravinnepuutosta tai muuta sairautta, joka tulee hoitaa.
Suonenveto eli lihaskramppi on yhden tai useamman lihaksen tahatonta supistelua. Kipu voi vaihdella hyvin lievästä erittäin voimakkaaseen, ja yleensä se kestää useita minuutteja kerrallaan. Yksi suonenvedon pääpiirteistä on se, että se estää lihasta rentoutumasta kyseisenä hetkenä, mikä tekee lihaksesta jäykän…
Hedelmällisyydellä tarkoitetaan lisääntymiskykyä. Miehen lisääntymisjärjestelmä koostuu kiveksistä, jotka ovat vastuussa siemennesteen tuottamisesta ja sukupuolihormonien erittämisestä. Tässä artikkelissa jaamme vinkkejä miehen hedelmällisyyden parantamiseen.
Hiusten harmaantuminen on väistämätön ilmiö iän karttuessa. Sillä on itse asiassa niin suuri merkitys monen ihmisen elämässä, että on tehty lauluja ja runoja, joissa tähän harmauteen viitataan kypsyyden saapumisena.
