Sininen kauneus: uusi kestävä kauneustrendi
Tarkistanut ja hyväksynyt: sairaanhoitaja Leidy Mora Molina
Pyrkimys pelastaa planeettamme saastumiselta ulottuu nyt jopa kosmetiikkateollisuuteen. Erilaiset järjestöt ja valtion instituutiot kampanjoivat kierrätyksen ja ympäristönsuojelun puolesta. Yksi näistä on uusi kestävä kauneustrendi nimeltä sininen kauneus.
Tässä trendissä käytetään vain kestävää kosmetiikkaa ja siinä pyritään vähentämään mikromuovien aiheuttamaa ympäristön saastumista. Tätä tarkoitusta varten monet hygienia- ja ihonhoitotuotteiden valmistukseen sitoutuneet yritykset pyrkivät päivittämään kaavojaan ja pakkauksiaan tehdäkseen niistä ympäristöystävällisiä.
Sinisen kauneuden tavoitteena on estää saastumisen vaikutukset valtameriin ja luonnon monimuotoisuuteen. Science -lehden tutkimus osoittaa, että vuosittain jopa 15–40 % roskakoriin heitetystä muovista päätyy mereen. Kertakäyttöiset vanulaput olisi hyvä korvata esimerkiksi uudelleenkäytettävillä ja pestävillä meikinpoistolapulla.
Mikä on “sinisen kauneuden” tavoite?
National Geographicin raportin mukaan muovisten kosmetiikkapakkausten määrä Yhdysvalloissa on kasvanut yli 120-kertaiseksi vuodesta 1960 ja lähes 70 % tästä jätteestä päätyy kaatopaikalle. Saman lehden toisessa artikkelissa arvioidaan, että vuoteen 2025 mennessä kumulatiivinen vuotuinen määrä olisi 155 miljoonaa tonnia muovia rantaviivaa kohti.
Sinisen kauneuden tavoitteena on kannustaa kosmetiikkateollisuutta vähentämään muovin kulutusta. Useat brändit ovat mukana ja rohkaisevat sellaisten kosmetiikkatuotteiden valmistamista, jotka ovat turvallisia planeetalle, omaavat minimaalisen hiilijalanjäljen ja joiden valmistusprosessi ei vahingoita ympäristöä.
On ehdotettu, että kosmetiikkapakkaukset valmistettaisiin kierrätysmateriaaleista ja pullot voidaan täyttää uudelleen samalla tuotteella tai käyttää uudelleen johonkin toiseen tehtävään. Asiakkaiden tulee myös voida palauttaa ne kierrätykseen.
Tämä suuntaus sisältää luonnollisten ainesosien käytön, jolla pyritään vähentämään kemiallisen jätteen vaikutusta vesistöihin ja ympäristöön. Samalla se haluaa tuotteiden edistävän käyttäjän terveyttä.
Aquae Foundation korostaa, että kosmeettisten mikrohelmien valtamerille aiheuttama vahinko on peruuttamaton. Ympäristöjärjestö Greenpeacen on vaikea laskea, kuinka kauan muovin biologinen hajoaminen merenpohjassa kestää, vaikka he katsovat, että se kestää paljon kauemmin kuin maaperässä, koska se saa vähemmän auringonvaloa, ja on alhaisissa lämpötiloissa, joissa on vain vähän happea.
Sinisten kauneustuotteiden koostumus
Sininen kauneus -liikkeen kosmetiikka ei sisällä kemikaaleja, silikoneja tai muita synteettisiä ainesosia. Kemialliset ja synteettiset materiaalit saastuttavat vesistöjä, kun jäännökset joutuvat viemäriin.
Aurinkosuojavoiteet, deodorantit, meikit ja mikromuovipohjaiset kuorinta-aineet ovat uhka valtamerille ja koralliriutoille. Joissakin tuotteissa ei ole vesiliukoisia suodattimia.
Onneksi yhä useammat kosmetiikkamerkit pyrkivät tekemään tuotteistaan ympäristöystävällisiä.
Kestävä kosmetiikka ei sisällä sellaisia aineita kuten oktanoaattia, oksibentsonia, oktokryleenia ja synteettisiä tuoksuja, jotka ovat erittäin haitallisia meren ekosysteemeille. Parabeenit, silikonit, propyleeniglykoli ja sulfaatit ovat myös vaarallisia kemiallisia yhdisteitä.
Sen sijaan suositaan uusiutuvia ja helposti biohajoavia lähteitä. Tämän trendin tavoitteena on myös käyttää tuotantomenetelmiä, joissa jätettä syntyy vähän tai ei ollenkaan.
“Sinisen kauneuden” ja “vihreän kauneuden” välinen suhde
Toinen trendi, jota kutsutaan vihreäksi kauneudeksi, liittyy läheisesti sinisen kauneuden trendiin. Ero on kuitenkin siinä, että edellinen on keskittynyt ekologiaan kosmetiikan puhtaasti luonnollisen koostumuksen kautta.
Sininen kauneus puolestaan keskittyy mikromuoveihin ja myrkyllisiin ainesosiin, jotka päätyvät maapallomme valtameriin. Yksi tämän trendin lähtökohdista on, että valtameret ovat tärkeitä maapallon elinkelpoisuuden kannalta ja siksi niiden puhtauteen on keskityttävä.
Nämä kaksi lähestymistapaa inspiroivat myrkytöntä kauneutta sekä ihmisten terveydelle että planeetalle. Lisäksi tällaisen tuotteen valinta tuo mukanaan taloudellista etua, koska se tarkoittaa alhaisempia hintoja.
Sininen kauneus ja vihreä kauneus ovat trendejä, jotka keskittyvät ympäristönsuojeluun.
Miksi suosia kestäviä kauneustrendejä?
Ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristökriisi pakottaa meidät muuttamaan elintapojamme. Vastuullisella kauneustuotteiden kulutuksella autat aktiivisesti ympäristöä. On suositeltavaa valita ekologiset pakkaukset ja tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty vain luonnollisia raaka-aineita.
Monet yritykset edistävät kestävää kehitystä korvaamalla tai suunnittelemalla pakkauksia ohuemmiksi tai käyttämällä vain vähän muovia sisältävistä materiaaleja.
Greenpeace huomauttaa myös, että joissakin maissa on jo lakeja, jotka kieltävät muoviosien käytön pakkauksissa. Muut maat ovat sopeutumassa samaan ajatukseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Belleza sustentable: productos circulares que ayudan al planeta. México. https://bellezabienestar.org/belleza-sustentable-productos-circulares-que-ayudan-al-planeta/
- Borunda A. La industria de la belleza genera muchos residuos plásticos. ¿Puede cambiar? National Geographic. España; 2019. https://www.nationalgeographic.es/medio-ambiente/2019/04/la-industria-de-la-belleza-genera-muchos-residuos-plasticos-puede-cambiar
- Chen A. Esta es la cantidad de plástico que ingresa al océano cada año. Science. Estados Unidos; 2015. https://www.science.org/content/article/here-s-how-much-plastic-enters-ocean-each-year
- ¿Cómo llega el plástico a los océanos y qué sucede entonces? Greenpeace. España. https://es.greenpeace.org/es/trabajamos-en/consumismo/plasticos/como-llega-el-plastico-a-los-oceanos-y-que-sucede-entonces/
- El plástico que se abre paso al mar. National Geographic. España; 2018. https://www.ngenespanol.com/naturaleza/el-plastico-que-seabrepasoalmar/
- Mar de plásticos: cuánto plástico hay en el mar y los océanos. Fundación Aquae. España. https://www.fundacionaquae.org/mar-de-plastico-el-80-de-la-basura-en-el-mar-es-plastico/
- Plásticos en los océanos. Datos, comparativas e impactos. Greenpeace. España. https://archivo-es.greenpeace.org/espana/Global/espana/2016/report/plasticos/plasticos_en_los_oceanos_LR.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.