Rintakyhmyjen tunnuspiirteet ja syyt

30 tammikuu, 2021
Onko sinulla rintakyhmyjä? Oletko koskaan miettinyt, mitä ne ovat ja miksi niitä esiintyy? Ei syytä huoleen! Mitä todennäköisemmin kyseessä on täysin harmiton vaiva. Tänään kerromme rintakyhmyjen ominaispiirteistä ja syistä.

Rintasyöpä on yksi naisten pelätyimmistä sairauksista. Niinpä on täysin normaalia huolestua jos rinnasta löytyy epämääräinen patti. Suurin osa näistä on kuitenkin hyvänlaatuisia, mutta miksi niitä esiintyy rintojen alueella? Jatka lukemista saadaksesi vastauksen näihin kysymyksiin.

Ensinnäkin, naisen rinnat koostuvat erityyppisistä kudoksista: rauhaskudoksesta, rasvakudoksesta ja sidososista. Joten tietyt epämääräiset kyhmyt ovat normaaleja rinnoissa.

Mitä rintakyhmyt ovat?

Tämä on yleinen syy hakeutua lääkärin vastaanotolle, koska pelkkä ajatus kyhmyistä aiheuttaa ahdistusta ja huolta. Rintakyhmyt ovat syviä vaurioita, joiden rakenne on erilainen kuin ympäröivän kudoksen, ja niiden kokokin vaihtelee.

Rintakyhmyt eivät muutu kuukautiskierron aikana ja ne luovat epäsymmetrian verrattaessa vastakkaiseen rintaan. Rintakyhmyt voivat olla kivuliaita, ja nänneistä voi vuotaa eritteitä.

Monet ihmiset yhdistävät rintakyhmyt rintasyöpään. Huoli on yleensä perusteeton, koska tutkimusten mukaan 80 % tapauksista on harmittomia. Itse asiassa monet niistä voivat johtua hormonaalisista muutoksista kuukautiskierron tai imetyksen aikana.

Kipu rinnassa voi johtua rintakyhmystä, mutta se ei automaattisesti tarkoita rintasyöpää.

Rintakyhmyjen eri tyypit

Monet sairaudet voivat ilmetä joko hyvänlaatuisina tai pahanlaatuisina rintakyhmyinä.

Hyvänlaatuiset rintakyhmyt

Rintakyhmyt eivät ole automaattisesti merkki syövästä. Kyhmyn reunat tuntuvat usein määritellyiltä, ​​pehmeiltä, ​​kipeiltä ja ihossa on vain vähän muutoksia.

Nämä ovat yleisimpiä syitä:

  • Hormonaaliset muutokset kuukautisten aikana
  • Rintojen paiseet
  • Fibroadenoomat
  • Rintakystat
  • Intraduktaaliset lipoomat ja papilloomat
  • Rinnan maitokanavan tukkeuma

Pahanlaatuiset rintakyhmyt

Useimmissa tapauksissa rintakyhmyt ovat aluksi hyvänlaatuisia ja muuttuvat sitten karsinoomaksi. Ne tuntuvat kovilta, niillä on epäsäännölliset reunat ja ne ovat liikkumattomia, ne eivät ole kivuliaita ja saavat aikaan muutoksia ihossa tai nänneissä.

Tämäntyyppiset kyhmyt ovat yleisempiä noin 40-vuotiailla naisilla. Lääkärin on suoritettava useita täydentäviä kokeita tehdäkseen oikean diagnoosin. Näitä voivat olla rintojen ultraääni, mammografia tai koepalan otto.

Rintakyhmyjen mahdolliset syyt

Olemme jo maininneet joitakin syitä jotka aiheuttavat rintakyhmyjä. Seuraavaksi esittelemme kolme yleisintä syytä rintakyhmyjen ilmestymiseen. Kaikki ne edellyttävät lääketieteellistä hoitoa.

1. Rintojen paiseet

Tämä on yleinen vaiva nuorilla naisilla, jotka ovat joko raskaana tai imettävät. Rintojen paiseet ilmenevät kipeinä tulehtuneina massoina. Alue voi olla punainen, turvonnut ja lämmin koskettaessa.

Nämä oireet ovat seurausta bakteeri-infektiosta, ja se alkaa yleensä utaretulehduksena. Se voi johtaa superinfektioon, jossa märkivä neste kertyy, ja pitkittyessään muodostaa paiseen.

Tämänkaltaisten paiseiden hoito ei eroa muualla kehossa olevien paiseiden hoidosta. Paiseiden sisältämä neste voidaan tyhjentää – niiden koosta riippuen. Ne ovat melko kivuliaita, mutta oikealla hoidolla ne voivat kadota muutamassa viikossa.

2. Rintakystat

Tämä on kaikista yleisin syy. Itse asiassa arviot osoittavat, että 90 prosenttia naisista saa rintakystan jossain vaiheessa elämäänsä. Tämän tyyppinen epämuodostuma on yleinen 20–40-vuotiailla naisilla. Ne voivat johtua hormonaalisista muutoksista, vaikka niiden tarkkaa syytä ei ole vielä pystytty selvittämään.

Nämä vaihtelevan kokoiset ja pehmeät nestekertymät voivat tulla molemmille puolille rintaa. Toisin kuin rintojen paiseet, rintakystien sisältämä neste ei yleensä sisällä infektio-bakteereja; joten kyseessä ei ole tulehdus.

Rintakystat voivat kuitenkin olla kivuliaita ja aiheuttaa rinnan arkuutta erityisesti kuukautisten aikana. Ei ole tutkimuksia, joiden mukaan ne altistaisivat rintasyövälle, mutta rutiinitarkistukset ovat erittäin suositeltavia.

Tällä hetkellä rintakystien hoitoon ei ole mitään erityistä menetelmää. Lääkärit voivat suositella niiden tyhjentämistä, jos ne aiheuttavat paljon epämukavuutta tai ovat kooltaan suuria. On kuitenkin muistettava että rintakystat saattavat uusiutua.

3. Fibroadenoma

Fibroadenoma on hyvänlaatuinen rintakyhmy, joka muodostuu, kun maitorauhanen kasvaa epäsäännöllisesti. Se sekoitetaan usein pahanlaatuiseen kasvaimeen, koska se on kova, kivuton, liikkuva ja voi kasvaa ajan myötä.

Fibroadenoomat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: yksinkertainen, monimutkainen ja kookas.

  • Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kaikki alle 5 cm:n fibroadenomat. Kaikki solut ovat samanlaisia, eli pahanlaatuisen kasvaimen riskiä ei ole.
  • Samoin monimutkaisilla fibroadenoomilla on tietynasteinen solu-atypia. Toisin sanoen kaikki solut eivät ole samanlaisia. American Cancer Societyn mukaan riski fibroadenoomasta peräisin olevan karsinooman kehittymiseen ei kuitenkaan lisäänny merkittävästi.
  • Kookkaat fibroadenomat ovat niitä, joiden halkaisija on yli 5 cm. Ne häviävät ajan myötä useimmissa tapauksissa. Niitä on vain seurattava koko- tai muodonmuutosten havaitsemiseksi.

Äärimmäiset tapaukset saattavat vaatia kirurgisia toimenpiteitä, varsinkin jos rintakyhmy laskee elämänlaatua tai on suuri. Ne voivat kuitenkin ilmestyä uudelleen – aivan kuten rintakystat.

Rintakyhmyt voidaan tarkastaa kuvantamismenetelmien avulla.
Täydentävät kuvantamismenetelmät.

Miten toimia

Kuten mainittua, rintakyhmyt eivät ole sama asia kuin rintasyöpä. Useimmissa tapauksissa rintakyhmyt ovat hyvänlaatuisia. Ota kuitenkin aina yhteys lääkäriin, jotta hän voi ottaa kaikki tarvittavat testit ja tehdä tarkan diagnoosin.

Lisäksi kaikkien naisten tulisi tutkia rintansa vähintään kerran kuukaudessa. Tämä ainoa tapa oppia tuntemaan rintojen anatomia ja pystyä havaitsemaan mahdolliset poikkeavuudet.

  • Jiménez VX, Rivera HM, García RFM, et al. Nódulo mamario palpable. Abordaje diagnóstico. Revista del Hospital Juárez de México. 2011;78(1):35-40.
  • Gallego G. Nódulo palpable de mama. Revista Colombiana de Obstetricia y Ginecología. 2005;56(1):82-1.
  • Aznar F, Cortadellas T, Xercavins J. Patología benigna de la mama II: Tumores benignos de mama. Fundamentos de Ginecología. Sociedad Española de Ginecología y Obstetricia SEGO. 2005:483-92.
  • Bajo Arenas J, Melchor Marcos J, Mercé Alberto L. Fundamentos de Ginecología (SEGO). Sociedad Española de Ginecología y Obstetricia; 2009.
  • Gallego G. Nódulo Palpable de Mama. Revista de Colombiana de Obstetricia y Ginecología. 2005;56(1):82-91.
  • Kosir M. Tumoraciones mamarias (nódulos de mama) – Ginecología y obstetricia – Manual MSD versión para profesionales [Internet]. Manual MSD versión para profesionales. 2019.
  • Gallardo, María García, et al. “Lesiones papilares intraductales mamarias: nuestra experiencia 2007-2017.” Revista de Senología y Patología Mamaria 33.3 (2020): 88-93.
  • Mendoza Salazar, Jennifer Vanessa. Nivel de asociación entre nódulos mamarios en adolescentes y su menarquía. Diss. Universidad de Guayaquil. Facultad de Ciencias Médicas. Carrera de Medicina, 2018.
  • Delgado, S., et al. “Mastitis infecciosas durante la lactancia: un problema infravalorado (I).” Acta Pediatr Esp 67.2 (2009): 77-84.
  • Loke, Benjamin Nathanael, et al. “Genetics and genomics of breast fibroadenomas.” Journal of Clinical Pathology 71.5 (2018): 381-387.
  • Rodríguez López, Pilar, et al. “Fibroadenoma gigante juvenil de mama: Presentación de un caso clínico.” Revista chilena de obstetricia y ginecología 85.4 (2020): 376-382.