Remifentaniili: annostus ja varoitukset
Remifentaniili on opioidien ryhmään kuuluva lääkeaine, jolla on lyhytkestoinen kipua lievittävä ja sedatiivinen vaikutus. Sitä käytetään pääasiassa leikkauksen ja kivuliaiden toimenpiteiden aikana.
Remifentaniili on synteettinen lääke, joka on opioidireseptorien, tarkemmin ottaen μ-opioidireseptorien, selektiivinen agonisti. Paneudumme tähän tarkemmin myöhemmin, mutta sen vaikutus on jopa 15 kertaa nopeampi kuin fentanyylillä, toisella opioidilla, josta remifentaniili johdetaan.
Remifentaniili: mitkä ovat suositellut annostukset?
Remifentaniilia voidaan antaa sekä lapsille että aikuisille. Käyttötarkoituksesta sekä potilaan piirteistä riippuen annostus vaihtelee.
Tässä mielessä on tehtävä ero sen välillä, käytetäänkö remifentaniilia anestesian indusoimiseen, anestesian ylläpitämiseen vai leikkauksenjälkeisen kivun lievitykseen. Sitä voidaan käyttää myös analgesiaan monitoroidussa anestesiahoidossa ja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa.
Katsotaan nyt, mitkä ovat käytetyt annostukset kussakin tilanteessa.
Anestesian indusoiminen
Tämän saavuttamiseksi remifentaniilia annetaan suonensisäisesti 0,5–1 mcg:n (mikrogramman) annoksena per potilaan painokilo per minuutti.
Anestesian ylläpitäminen
Tässä tilanteessa tulee tehdä ero lasten ja aikuisten välillä. Remifentaniilia voidaan määrätä yli kaksikuukautisille lapsille yhdessä typpioksidin kanssa jatkuvan suonensisäisen infuusion kautta, jonka annos on väliltä 0,4 mcg/kg/min ja 1 mcg/kg/min.
1–12-vuotiaille lapsille remifentaniilia annetaan muiden lääkekaasujen kanssa jatkuvana infuusiona, jonka annos on väliltä 0,05–1,3 mcg/kg/min.
Aikuisille sitä annetaan täydentävinä suonensisäisinä bolusannoksina, joita voidaan antaa suunnilleen joka kolmas minuutti. Lisäksi sitä voidaan määrätä yhdessä nukutusaineen tai muun lääkekaasun kanssa jatkuvan infuusion kautta annoksina, jotka ovat väliltä 0,05 ja 2 mcg/kg/min.
Analgesia heti leikkauksen jälkeen
Tässä vaiheessa ei suositella boluksia. Remifentaniilia annetaan jatkuvana suonensisäisenä infuusiona (kuten muissa tilanteissa) annoksena, joka on väliltä 0,025 ja 0,2 mcg/kg/min.
Remifentaniilia voidaan antaa kolmella eri tavalla, kun sitä käytetään tässä tilanteessa:
- Yhtenä ainoana annoksena suonensisäisesti 90 sekunnin ajan annoksella 1 mcg/kg.
- Jatkuvana suonensisäisenä infuusiona aloittaen viisi minuuttia ennen paikallisanestesian antoa annoksella, joka on 0,1 mcg/kg/min.
- Jatkuvana suonensisäisenä infuusiona paikallisanestesian antamisen jälkeen 0,05 mcg/kg/min annoksella, vaihteluvälin ollessa 0,025 ja 0,2 mcg/kg/min.
Remifentaniili ja sepelvaltimoiden ohitusleikkaus
Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on menetelmä, jota käytetään valtimoiden ja muiden verisuonten verenkierron parantamiseen silloin, kun sinne on kertynyt ateroomaplakkia.
Tämän toimenpiteen aikana voidaan antaa remifentaniilia analgesian indusoimiseksi annoksella 1 mcg/kg/min. Tätä lääkettä käytetään myös analgesian ylläpitoon suonensisäisen infuusion kautta. Sen annostus on sama kuin indusointiin käytetty annostus, mutta vaihteluväli on 0,125–4 mcg/kg/min.
Analgesian ylläpidon aikana voidaan antaa täydentäviä 0,5–1 mcg/kg lisäannoksia. Leikkauksen jälkeen tehohoidossa remifentaniilia annetaan suonensisäisenä infuusiona 1 mcg/kg/min annoksena, jonka vaihteluväli on 0,05–1 mcg/kg/min.
Tutustu myös: Valtimonkovettumataudin oireet ja hoito
Remifentaniilin käyttöä koskevat varoitukset
Tätä lääkettä käytettäessä tulisi huomioida eräät varotoimet, kuten:
- Remifentaniilia ei voida antaa boluksena spontaanisti hengittäville potilaille.
- Sairaalloisen lihavien potilaiden kohdalla tulee olla varovainen lääkkeen annon kanssa.
- Tällä lääkkeellä on haittavaikutuksia verenkiertojärjestelmään, minkä vuoksi heikoilla potilailla saattaa ilmetä sen kanssa enemmän ongelmia. Tällaisten sairauksien kohdalla tulee olla erityisen varovainen.
- Asiantuntijat suosittelevat antamaan muita analgeetteja tunti ennen remifentaniili-hoidon lopettamista.
Remifentaniili: yhteenveto
Remifentaniilia käytetään sairaaloissa anestesian indusoimiseen, ylläpitoon ja kontrollointiin, esimerkiksi monissa leikkauksissa.
Käänny lääkärin puoleen, mikäli sinulla on mitään kysyttävää tästä lääkkeestä, ja kerro lääkärille aina myös mahdollisista lääkeallergioistasi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- González Cárdenas, V. H., González, F. D. M., Barajas, W. J. G., Cardona, A. M., Rosero, B. R., & Manrique, Á. J. (2014). Remifentanil vs. epidural analgesia for the management of acute pain associated with labour. Systematic review and meta-analysis. Colombian Journal of Anesthesiology. https://doi.org/10.1016/j.rcae.2014.06.001
- Tafur, L. A., & Lema, E. (2010). Anestesia total intravenosa. Revista Colombiana de Anestesiología. https://doi.org/10.1016/s0120-3347(10)82005-2
- Partida Figuerola, C., Rodríguez Pérez, A., Gil Bedia, F., Mena Hernández, C., Hussein González, Z., & Ojeda Betancor, N. (2003). Hiperalgesia postoperatoria. Actualizaciones En Anestesiologia y Reanimacion.