Ravinto ja terveys
Tarkistanut ja hyväksynyt: liikuntapedagogi ja ravitsemusterapeutti Elisa Morales Lupayante
Ravinnolla on tärkeä rooli terveenä pysymisessä, sillä ruuasta saat ravintoaineita ja muita tärkeitä aineksia, joita keho kaipaa toimiakseen kunnolla. Jatka tämän artikkelin lukemista, ja kerromme sinulle, mitä sinun tulisi ravinnon ja terveyden yhteydestä tietää. Käymme läpi myyttejä sekä faktoja, ja katsomme miten vanha tuttu ruokapyramidi on muuttunut vuosien myötä.
Huono ruokavalio voi olla terveyden pahin vihollinen. Epäterveelliset ruoka-aineet ovat täynnä yhdisteitä ja aineksia, jotka voivat olla haitallisia keholle.
Ravinnon vaikutuksista suoritetut kokeet ja tutkimukset antavat osviittaa siitä, miten merkittävä osa ruokailulla on terveytemme kehityksessä. Kiireinen elämä ja muuttuneet kulutustottumukset ovat johtaneet siihen, että monet ihmiset luottavat pikaruokaan ja muihin epäterveellisiin vaihtoehtoihin valitessaan illallista tai lounasta.
Pizza, hamppari, paistetut ruuat, ranskalaiset, hodarit, prosessoitu liha, makeiset ja muut herkut, sekä virvoitusjuomat ovat monien suosikkiruokia ja saattavat olla osa säännöllistä ruokailua. Nämä ruuat ovat kuitenkin tikittävä aikapommi terveyden kannalta.
Myytit ja faktat: Ravinnon ja terveyden välinen yhteys
Ravinnon käsite on laaja ja jokainen yksittäinen ruokavalio tulee analysoida sellaisenaan mahdollisten terveysongelmien varalta. On monia eri tapoja analysoida sitä mitä syömme, ja tarkistaa, onko ruokavaliossa sellaisia aineita, jotka aiheuttavat haittoja ja vaivoja.
Proteiinit
On tärkeää oppia ero tarpeellisten ja haitallisten proteiinien välillä. Kasviperäiset proteiinit ja kevyiden lihatuotteiden, kuten kanan, sisältämillä proteiineilla on positiivinen vaikutus kehoon. Proteiinit auttavat kehoa muodostamaan ja vahvistamaan lihaskudosta.
Punainen liha sisältää haitallisia rasvoja sekä monesti myös antibiootteja, lisäaineita ja hormoneja, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti ruuansulatusjärjestelmään ja aiheuttaa sairauksia.
Useiden tutkimusten mukaan punaisen lihan nauttiminen viisi kertaa viikossa lisää riskiä sairastua suolistosyöpään jopa nelinkertaisesti verrattuna niihin, jotka syövät punaista lihaa vain kerran viikossa.
Maito
Vaikka maidon uskottiinkin muutama vuosikymmen sitten olevan yksi tärkeimmistä terveen ruokavalion peruspilareista, on maidolla nykytiedon mukaan vähemmän suotuisa vaikutus. Maitoon luotettiin aikoinaan parhaana kalsiumin lähteenä, ja etenkin lapsia kehotettiin juomaan maitoa vahvojen luiden kasvattamiseksi. Ihmisen ei kuitenkaan ole tarpeellista juoda maitoa saadakseen riittävän määrän kalsiumia.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että maidon nauttiminen voi johtaa moniin erilaisiin terveysongelmiin, etenkin verenkierto- ja hengityselimistössä. Lisäksi maidon nauttiminen voi nostaa riskiä sairastua allergioihin ja diabetekseen.
Lisäksi maidon tiedetään sisältävän proteiineja, kuten kaseiinia, joka voi vaikuttaa tietynlaisten syöpäsairauksien kehittymiseen.
Sokeri
Sokeri on yksi eniten käytetyistä ja nautituista ruoka-aineista koko maailmassa, ja ikävä kyllä, myös yksi kaikkein eniten tuhoa tekevistä aineksista. Sokeri aiheuttaa riippuvuutta ja on pääsyy diabeteksen puhkeamiseen. Diabetesta sairastaa 300 miljoonaa ihmistä kautta maailman ja se aiheuttaa jopa 5 % kaikista kuolemista vuosittain.
Sokeri alentaa vastustuskykyä, ruokkii syöpäsoluja, vapauttaa adrenaliinia ja aiheuttaa hermostuneisuutta ja masennusta.
Ruokapyramidi on muuttunut
Alkujaan ruokapyramidi koostui seuraavasti: aivan huipulle sijoittui herkut ja makeiset, sitten maitotuotteet, seuraavaksi hedelmät ja kasvikset ja lopulta suurimpana ruokaryhmänä hiilihydraatit. Nykypäivän ruokapyramidi näyttää hyvin erilaiselta. Hiilihydraatit ovat hypähtäneet pienimmäksi ruokaryhmäksi, maitotuotteet ovat yhä samalla paikalla, seuraavaksi pyramidissa ovat pähkinät, kana, kala ja merenelävät yhdessä täysjyvän kanssa. Hedelmät, kasvikset ja terveelliset rasvat, kuten oliiviöljy ja Omega-3 -rasvahapot ovat suurin ruokaryhmä.
Jokaisen tulee olla tietoinen siitä, mitä syö ja siitä, mitä ruokia kannattaa syödä taatakseen keholleen riittävän tärkeiden ravintoaineiden saannin.
Ravinnon ja terveyden välinen yhteys ilmenee myös ravintoaineiden puutoksina. Tiettyjen ravintoaineiden puutos voi johtaa lyhyt- tai pitkäaikaisiin sairauksiin, joita voi olla vaikea hoitaa. Pidä myös mielessä, että huono ravinto voi aiheuttaa ylipainoa, sydäntauteja, masennusta, munuaisten ja maksan sairauksia ja monia muita ongelmia.
Ruoka menettää osan hyödyllisistä ravintoaineistaan kypsentämisen tai prosessoinnin aikana. Luomutuotettua ruokaa suositellaan yleisesti, sillä ne sisältävät vähemmän lisäaineita, eikä ruokaa ole kasvatettu kemikaaleja ja keinolannoitteita käyttäen, jotka voivat elimistöön päätyessään olla ihmiselle vaarallisia.
Nyt kun tiedät paremmin ravinnon ja terveyden yhteydestä, on tärkeää ottaa vastuu syömästäsi ruuasta, etenkin jos kärsit vatsavaivoista, diabeteksesta, ylipainosta tai muista ravintoon liittyvistä ongelmista. Liian vähäinen määrä ravintoaineita johtaa siihen, että ne täytyy korvata lääkärin määräämillä valmisteilla. Ihanteellisessa tapauksessa lisäät tiettyjen ruoka-aineiden määrää ruokailussasi, jolloin saat ravintoaineet suoraan ruuasta, et pilleristä. Ravintoaineet imeytyvät helpommin varsinaisesta ruuasta kuin vitamiini- ja hivenainevalmisteista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Pinheiro, A. C., & Atalah, E. (2005). Propuesta de una metodología de análisis de la calidad global de la alimentación. Revista médica de Chile, 133(2), 175-182. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0034-98872005000200004&script=sci_arttext
- López-Arrieta, J. M., Segovia, F. J. S., Agudo, F. R., & de la Ascensión, M. B. (2005). Alimentación y cáncer. Revista española de geriatría y gerontología: Organo oficial de la Sociedad Española de Geriatría y Gerontología, 40(3), 184-194. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0211139X05748514
- Torres-Sánchez, L., Galván-Portillo, M., Lewis, S., Gómez-Dantés, H., & López-Carrillo, L. (2009). Dieta y cáncer de mama en Latinoamérica. salud pública de méxico, 51, s181-s190. http://www.scielo.org.mx/scielo.php?pid=S0036-36342009000800008&script=sci_arttext
- Rodrigo, L., & Riestra, S. (2007). Dieta y cáncer de colon. Revista española de enfermedades digestivas, 99(4), 183-189. http://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S1130-01082007000400001&script=sci_arttext&tlng=pt
- Baró, L., Jiménez, J., Martínez-Férez, A., & Bouza, J. J. (2017). Péptidos y proteínas de la leche con propiedades funcionales. Ars Pharmaceutica (Internet), 42(3-4), 135-145. https://revistaseug.ugr.es/index.php/ars/article/view/5691
- Quiles i Izquierdo, J. (2013). Patrón de consumo e ingestas recomendadas de azúcar. Nutrición hospitalaria, 28, 32-39. http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0212-16112013001000004
- Aranceta Bartrina, J., & Pérez Rodrigo, C. (2013). Relación entre el consumo de sacarosa y cáncer: una revisión de la evidencia. Nutrición Hospitalaria, 28, 95-105. http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0212-16112013001000012
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.