Raparperin hyödyt ja haittavaikutukset

Raparperi tunnetaan lääkitsevistä ominaisuuksistaan; se säätelee esimerkiksi kolesterolia ja parantaa ruoansulatusta. Sillä on monia muitakin käyttötapoja, mutta myös joitakin haittavaikutuksia. Voit lukea niistä lisää alta.
Raparperin hyödyt ja haittavaikutukset

Viimeisin päivitys: 19 helmikuuta, 2022

Tarharaparperin eli raparperin tieteellinen nimi on Rheum rhabarbarum. Se kuuluu tatarkasvien sukuun. Raparperilla on syötävä varsi, jota voidaan käyttää monissa eri resepteissä. Joko tiedät, mitkä ovat raparperin hyödyt terveydelle?

Ennen vanhaan raparperia, erityisesti sen kuivia juuria, käytettiin pääasiassa lääkinnällisiin käyttötarkoituksiin. Nykyään sen varsia käytetään muun muassa kiisseleiden, makeiden keittojen, hillojen, kastikkeiden, leivonnaisten ja viinin valmistukseen. Se on lisäksi pääainesosa monissa Iso-Britannian ja Pohjois-Amerikan perinneherkuissa.

Raparperin ravitsemukselliset hyödyt

On mainittava, että raparperissa ei ole kovinkaan paljon välttämättömiä ravintoaineita ja sen kaloripitoisuus on alhainen. Tästä huolimatta sen ottaminen osaksi terveellistä ja monipuolista ruokavaliota voi auttaa täydentämään ravitsemukselliset tarpeet.

Yhdysvaltain maatalousministeriön tietokannan mukaan 100 gramman annos raparperia sisältää noin:

  • 26 kilokaloria
  • Alle 1 g rasvaa
  • 2 g kuitua
  • 1 g proteiinia
  • 6 g hiilihydraatteja
  • 1 g sokeria
  • 26 % K1-vitamiinin päivittäisestä saantisuosituksesta
  • 6 % C-vitamiinin päivittäisestä saantisuosituksesta
  • 3 % kaliumin päivittäisestä saantisuosituksesta
  • 1 % folaatin (B9-vitamiinin) päivittäisestä saantisuosituksesta

Raparperissa on myös jonkin verran kalsiumia, mutta se on antiravintoaine kalsiumoksalaatin muodossa. Tästä syystä se ei imeydy kunnolla elimistöön.

Raparperin hyödyt ovat moninaiset
Raparperi sisältää vain vähän kaloreita ja sitä käytetään monissa resepteissä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kasvijuomat: mitä etua niistä on terveydelle?

Raparperin hyödyt terveydelle

Tutkimuksissa ei ole vielä saatu riittävästi vahvaa näyttöä raparperin terveyshyödyistä. Vahvistamattomat tiedot ja suppeat tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että se saattaisi auttaa osaltaan ehkäisemään sairauksia. Mitkä siis ovat raparperin hyödyt?

Se voi auttaa tasapainottamaan kolesterolitasoa

Raparperien varsista saa ruokavalioon lisää kuitua, joka tunnetaan kyvystään säädellä kolesterolia.

Journal of the American College of Nutrition -lehdessä julkaistussa kontrolloidussa tutkimuksessa todettiin, että tämän kasvin varsi auttoi alentamaan kokonaiskolesterolia 8 prosentilla ja huonoa kolesterolia (LDL) 9 prosentilla.

Raparperi sisältää antioksidantteja

Research in Pharmaceutical Sciences -lehden julkaisun mukaan antioksidanteilla on merkittävä rooli kroonisten sairauksien ehkäisyssä. Ne paitsi vähentävät vapaiden radikaalien haitallisia vaikutuksia, myös vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat torjumaan matala-asteista tulehdusta.

Raparperi on merkittävä antioksidanttien lähde, jopa parempi kuin lehtikaali, kuten kerrotaan International Journal of Food, Science & Technology -lehden julkaisemassa tutkimuksessa. Tämä kasvi sisältää erityisesti antosyaaneja, jotka auttavat osaltaan parantamaan sydämen ja verisuonten, aivojen sekä ihon terveyttä.

Raparperin hyödyt ruoansulatukselle

Raparperin varren sisältämä kuitu vaikuttaa suotuisasti ruoansulatuskanavan terveyteen. Sen säännöllisen syönnin uskotaan itse asiassa ehkäisevän ja hoitavan joitakin suoliston ongelmia, kuten ummetusta.

Lisäksi hiirillä tehty tutkimus, joka julkaistiin BioMed Research International -lehdessä, mainitsee, että raparperin tanniinit auttavat säätelemään veden imeytymistä ruoansulatuskanavasta, mikä ehkäisee ripulia.

Raparperin haittavaikutukset

Raparperi sisältää elimistölle haitallisia oksalaatteja
Raparperia ei tulisi syödä suositeltua määrää enempää, sillä kalsiumoksalaatti voi aiheuttaa munuaiskiviä.

Valtaosalla terveitä aikuisia raparperin kohtuukäyttö ei aiheuta haittavaikutuksia. On kuitenkin tehtävä selväksi, että se on yksi merkittävimmistä oksalaatin ravintolähteistä (oksalaattia on tosin eniten sen lehdissä, joita ei myrkyllisyytensä vuoksi tule syödä lainkaan). Tästä syystä raparperia ei saa syödä liikaa.

Kuten eritellään BMC Nephrology -lehden julkaisemassa raportissaliika kalsiumoksalaatti voi johtaa hyperoksaluriaan, joka on yleinen munuaiskivien aiheuttaja. Tämä voi johtaa munuaisvaurioon, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti.

Tästä syystä kaikkien niiden, joilla on munuaissairauksia tai joilla on joskus ollut munuaiskiviä, tulee välttää raparperin syöntiä. Kysy lääkärin mielipidettä ennen kuin alat syödä sitä säännöllisesti myös silloin, jos syöt jotakin lääkettä.

Kuinka raparperia voidaan käyttää

Raparperi on helppo ottaa osaksi ruokavaliota, vaikka se onkin maultaan kitkerää. Jotkut yhdistävät kirpeän raparperin makeisiin mansikoihin ja valmistavat siitä esimerkiksi kiisseliä tai piirakkaa. Raparperin varsia voi syödä jonkin verran myös sellaisenaan, vaikka ne tulisikin mieluiten kypsentää.

Raparperia voidaan käyttää myös muun muassa kauraa sisältävissä resepteissä sekä salaattikastikkeiden ja chia-siemenvanukkaan ainesosana. Kiinnostaisiko kokeilla?


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Rhubarb, raw. (January 4, 2019). United States Department of Agriculture; USDA. Available in https://fdc.nal.usda.gov/fdc-app.html#/food-details/167758/nutrients
  • Heaney RP, Weaver CM. Oxalate: effect on calcium absorbability. Am J Clin Nutr. 1989;50(4):830‐832. doi:10.1093/ajcn/50.4.830
  • Goel V, Ooraikul B, Basu TK. Cholesterol lowering effects of rhubarb stalk fiber in hypercholesterolemic men. J Am Coll Nutr. 1997;16(6):600‐604.
  • Hajhashemi V, Vaseghi G, Pourfarzam M, Abdollahi A. Are antioxidants helpful for disease prevention?. Res Pharm Sci. 2010;5(1):1‐8.
  • Takeoka, G. R., Dao, L., Harden, L., Pantoja, A., & Kuhl, J. C. (2012). Antioxidant activity, phenolic and anthocyanin contents of various rhubarb (Rheumspp.) varieties. International Journal of Food Science & Technology, 48(1), 172–178. https://doi.org/10.1111/j.1365-2621.2012.03174.x
  • Liu C, Zheng Y, Xu W, Wang H, Lin N. Rhubarb tannins extract inhibits the expression of aquaporins 2 and 3 in magnesium sulphate-induced diarrhoea model. Biomed Res Int. 2014;2014:619465. doi:10.1155/2014/619465
  • Albersmeyer M, Hilge R, Schröttle A, Weiss M, Sitter T, Vielhauer V. Acute kidney injury after ingestion of rhubarb: secondary oxalate nephropathy in a patient with type 1 diabetes. BMC Nephrol. 2012;13:141. Published 2012 Oct 30. doi:10.1186/1471-2369-13-141

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.