Pitääkö vauva röyhtäyttää syöttämisen jälkeen?

Vauvan röyhtäyttäminen on yksi niistä menetelmistä, jonka kaikki tuoreet vanhemmat opettelevat poistaakseen ilmaa vauvansa vatsasta. Jos olet ensikertalainen, tämän artikkelin neuvoista on paljon hyötyä.
Pitääkö vauva röyhtäyttää syöttämisen jälkeen?

Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Vauvan syöttäminen on yksi tuoreita vanhempia eniten mietityttävistä asioista. Siinä on omat hankaluutensa, joihin vanhemmat eivät osaa puuttua, kuten ilman kertyminen vauvan vatsaan. Monet vanhemmat miettivätkin, pitääkö vauva röyhtäyttää syöttämisen jälkeen.

Kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana vauvan suolistoon kertyykin jatkuvasti kaasua. Ongelma jatkuu usein sitkeästi ja tällöin herää huoli siitä, kuinka asiaan puututaan. Mikä aiheuttaa ilmavaivoja vauvalla? Voiko vauvalla olla jokin terveysongelma tai sairaus? Pitääkö vauva röyhtäyttää syöttämisen jälkeen ja auttaako se todella?

Mikä aiheuttaa ilmavaivoja vauvalle?

Monet vanhemmat miettivät, pitääkö vauva röyhtäyttää syöttämisen jälkeen
Vauvan röyhtäyttäminen auttaa lievittämään vatsaan kertyneen ilman aiheuttamaa epämukavuutta.

Ensiksi sinun tulee tietää, että kaasumuodostusta ei voi vauvalla välttää. Ilman kertyminen johtuu syömistottumuksista ja kehittyvistä sisäelimistä elämän ensiviikkoina. Kaasua syntyy useimmiten seuraavista syistä:

  • Vauvan ruoansulatusjärjestelmä kehittyy vielä: Raskauden lopussa vauvan ruoansulatusjärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt. Se alkaa kypsyä noin kuuden kuukauden iässä ja saavuttaa täyden kypsyyden vasta viisivuotiaana. Tästä syystä esimerkiksi ilmavaivat ja pulauttelu ovat tavallisia ongelmia.
  • Vauvat nielevät ilmaa joko itkiessään tai niellessään liian nopeasti syömisen aikana (erityisesti pulloruokinnassa). Ilman nieleminen on vastasyntyneillä normaalia, vaikka se valitettavasti synnyttääkin seurauksena ilmavaivoja. Vauvan kasvaessa mahalaukkuun päätyvän ilman määrä vähenee.
  • Joitakin yleisiä vatsavaivoja ovat ummetus, gastroesofageaalinen refluksi ja koliikki. Ruoansulatushäiriöt ovat hyvin yleisiä elämän ensimmäisen vuoden aikana, joten vanhempien on opeteltava hoitamaan niitä lastenlääkärin avulla.
  • Yliherkkyys tai allergiat: pääosin jollekin maidonkorvikkeen ainesosalle. Allergiat ovat yliherkkyyttä harvinaisempia, sillä jälkimmäinen liittyy ruoansulatusjärjestelmän kehitykseen.

Nämä ovat neljä pääasiallista syytä vauvan kaasunmuodostukseen. Tietysti myös muita syitä on, esimerkiksi huono asento imetyksen aikana ja epäsäännöllinen ruokavalio muutaman ensimmäisen syöttämiskerran aikana.

Vaikka monet vanhemmat eivät tätä uskokaan, äidin syömän ravinnon ei ajatella olevan tämän tai vastaavien ongelmien syynä.

Äidit usein perusteettomasti rajoittavat tiettyjen ruoka-aineiden syöntiä, erityisesti tulisia, happamia tai hyvin kylmiä ruokia. Tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että tällaiset rajoitukset eivät hyödytä millään tavalla, ja ellei lääkäri toisin suosittele, niistä ei todennäköisesti ole apua.

Merkkejä vauvan ilmavaivoista

Monet merkit voivat kertoa ilmasta vauvan vatsassa. Muista, että tämä on luonnollista ja väistämätöntä, joten syytä ahdistukseen ei ole, jos huomaat näitä oireita säännöllisesti. Ilmasta kertovia merkkejä ovat:

  • Itku ja vaikea olo: Itku on vauvojen ainoa keino viestiä omista tunteistaan ja mielialastaan. Jos vauva itkee heti syöttämisen jälkeen ja näyttää tämän lisäksi huonovointiselta, hänellä saattaa olla ilmavaivoja.
  • Runsas piereminen: Vaikka piereminen onkin vauvoilla normaalia, jos sitä tapahtuu paljon imetyksen jälkeen, se on oire ruoansulatuskanavan kaasusta. Paineen helpottamiseksi elimistö yrittää saada sitä pois pieruina.
  • Uni- tai syömisongelmat: Uniongelmat, kuten myös syömisongelmat, voivat kyllä olla merkki monista vaivoista, mutta jos niitä esiintyy tietyissä tilanteissa ja yhdessä muiden ongelmien kanssa, ne viittaavat todennäköisimmin samaan vaivaan.
  • Vauva kiemurtelee ja näyttää tuskaiselta sekä yrittää viedä jalat kohti rintaa. Hän saattaa myös muuttua ärtyisäksi ja näyttää yleisesti huonovointiselta. Kaasu aiheuttaa epämukavaa oloa, joka johtaa kaikkiin näihin oireisiin.

Saatat myös huomata, että vauvan vatsa pullottaa hieman ja vauva pulauttelee usein. Nämä merkit eivät aina merkitse liiallista kaasunmuodostusta, sillä niitä ilmenee luonnollisestikin ilman mitään alla piilevää ongelmaa. Lastenlääkärin puoleen kääntyminen on paras keino sulkea pois muut terveysongelmat.

Pitääkö vauva röyhtäyttää ja miten se tehdään?

Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että vauvan röyhtäyttäminen merkittävästi vähentäisi koliikkia tai pulauttelua. Tämä vahvistettiin vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa, joka tehtiin kahdella kontrolliryhmällä.

Vaikka lääketieteen kirjoissa ei olekaan tästä paljon näyttöä, ei ole myöskään todisteita siitä, että nämä menetelmät olisivat haitaksi vauvan terveydelle.

Riippumatta siitä, röyhtäiseekö vauva vai ei, kaasunmuodostus, koliikki ja pulauttelu ovat normaaleja ongelmia elämän ensimmäisinä kuukausina. Monet äidit ovat kuitenkin osoittaneet, että röyhtäyttäminen rauhoittaa vauvaa ja auttaa tätä myös nukkumaan paremmin sekä vähentää ärtyisyyttä.

Toisin sanoen se voi kannattaa, erityisesti jos yllä mainitut oireet ovat hyvin selkeitä. Tässä siis joitakin tekniikoita vauvan röyhtäyttämiseen, joita voit käyttää syöttämisen aikana ja sen jälkeen.

Seiso liina olkapäällä

Tämä on se klassinen asento vauvan röyhtäyttämiseen syöttämisen jälkeenNouse seisomaan ja laita vauvan leuka olkapääsi päälle. Röyhtäilyn aikana suusta saattaa tulla vähän maitoa, joten kannattaa käyttää liinaa, jotta vaatteet eivät tahriinnu. Kun olet tässä asennossa, jatka seuraavalla tavalla:

  1. Taputtele hellästi vauvan selkää. Tee se alhaalta ylös auttaaksesi kaasua kulkeutumaan ylöspäin.
  2. Voit tehdä tämän taputtamalla vauvan alaselkää kolmesta neljään kertaan ja sitten siirtyä ylös sentti sentiltä, kunnes olet vauvan rintakehän kohdalla.
  3. Vauvan rauhoittamiseksi voit kokeilla kävellä ja tehdä keinutusliikkeitä.

Ei ole mitään tiettyä aikaa, joka vauvaa pitäisi röyhtäyttää. Tee sitä niin kauan, kunnes huomaat röyhtäilyn loppuvan, ja kokeile sitä myös syöttämisen välillä, jos vauva osoittaa merkkejä kaasun kertymisestä. Pidä vauvan keho pystysuorassa auttaaksesi röyhtäystä tulemaan.

Röyhtäytä vauva pystysuorassa asennossa

Tämä menetelmä on sinulle miellyttävämpi, jos haluat levätä. Voit röyhtäyttää vauvan tuolilla; keinutuoli auttaa rauhoittamaan vauvaa, jos hänelle tulee huono olo sen aikana. Toteuta tämä menetelmä seuraavalla tavalla:

  1. Aseta vauva istumaan syliisi ja laita oma kämmenesi hänen rintakehälleen. Kallista vauvaa aavistus eteenpäin niin, että kämmenesi tukee osittain hänen painoaan.
  2. Taputtele hellästi toisella kädellä vauvan selkää. Käytä ylempänä kuvailtua menetelmää alhaalta ylös suuntautuvin liikkein.
  3. Varo, että et menetä otetta vauvasta tai anna käden liukua ylös hänen kaulalleen. Tee tätä niin kauan, kunnes kaksi tai kolme minuuttia on kulunut ilman röyhtäyksiä.

Jos et löydä mukavaa asentoa, kokeile laittaa vauva istumaan polviesi päälle tai vaakatasoon jollekin pinnalle (esim. sängylle). Ole kärsivällinen, jos mitään ei ensin tapahdu; röyhtäykseltä kestää pari minuuttia liikkua ylös ja ulos.

Sylissä lepääminen

Jos yllä olevat menetelmät eivät toimi, kokeile röyhtäyttää vauva laittamalla hänet mahalleen syliisi. Tässä menetelmässä vauvan ei tulisi olla vaakatasossa, vaan 30 asteen kulmassa. Tämä onnistuu parhaiten seuraavalla tavalla:

  1. Laita vauva syliisi ja kallista häntä eteenpäin pyrkien 30 asteen kulmaan.
  2. Varmista, että vauvan pää pysyy koko ajan oman rintansa yläpuolella. Näin maidon tai ruoan pulauttelu ei aiheuta ongelmia. Kannattele tarvittaessa hänen päätään kädelläsi.
  3. Taputtele hellästi vauvan selkää. Lopeta vasta kun olet varma siitä, että näillä liikkeillä et saa enempää röyhtäyksiä tulemaan.

Tämän asennon haittapuoli on se, että sinun on vaikeampi tietää, kuinka usein röyhtäyksiä tulee. Ensimmäisessä asennossa vauvan suu on lähellä korvaasi, joten tiedät, onko taputtelulla vaikutusta. Suosittelemme kokeilemaan näitä asentoja siinä järjestyksessä, jossa ne on esitetty, sillä ne on laitettu tehokkuusjärjestykseen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Ongelmat kiintymyssuhteen luomisessa vauvaan

Miten voit auttaa tästä ongelmasta kärsivää vauvaasi?

Vauvan voi röyhtäyttää taputtelemalla vauvaa
Vauvan röyhtäyttämiseen on eri tekniikoita; kaikki riippuu siitä, mikä on sinulle ja vauvallesi miellyttävintä.

Röyhtäyttäminen ei ole ainoa keino lievittää ilmavaivoja. Alla näytämme eräitä muita konsteja, joiden koettaminen ei vaadi juurikaan vaivaa.

Muista, että ne kaikki ovat vain ehdotuksia. Pätevä lastenlääkäri voi suositella muitakin hoitoja tarkemman diagnoosin perusteella. Tästäkin huolimatta voi olla kannattavaa kokeilla seuraavia.

Harkitse maidonkorvikkeen vaihtoa

Usein ilmavaivat, pulauttelu, ummetus ja koliikki vauvoilla liittyvät käytettyyn äidinmaidonkorvikkeeseen. Lastenlääkärin suostumuksella voit kokeilla jotain toista korviketta.

Jotkut prebiootit, esimerkkinä lactobacillus reuteri, voivat vähentää yllä mainittujen oireiden esiintyvyyttä, kuten osoitettiin kahden vuoden kliinisessä kokeessa 589 vauvalla.

Laktoosittoman, tietyillä yhdisteillä valmiiksi paksunnetun maitoproteiinin käyttö on myös osoittautunut tehokkaaksi pulauttelun ehkäisyssä erään tutkimuksen mukaanÄlä kuitenkaan koskaan vaihda äidinmaidonkorviketta keskustelematta asiasta ensin lastenlääkärin kanssa; vain lääkäri voi antaa vahvistuksen sille, että sinun tulisi vaihtaa käyttämäsi korvike toiseen.

Pyydä apua imetysneuvonnasta

Erään vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan vatsavaivat, kuten koliikki ja kaasu, ja imetyksen tehokkuus korreloivat keskenään.

Sellaiset pienet seikat kuin imetyksen tiheys, kulma, asento ja asenne voivat kaikki olla haitaksi vauvan keholle. Pätevä imetysneuvoja voi antaa ohjeita imetyksen parantamiseen.

Älä epäröi hakea ammattiapua vauvasi syöttämiseen. Ammattilaiset on koulutettu opastamaan sinua lastenlääkärisi antamien neuvojen mukaisesti.

Hiero vauvan vatsaa

Tämä on hauskempi keino röyhtäyttää vauva ja auttaa häntä rentoutumaan. Tämän voi tehdä erityisillä öljyillä tai ilman, ja se on myös keino luoda yhteys vauvaan. Tee se myötäpäivään hellästi ja yritä ohjata röyhtäys kokonaan ulos.

Voit hyödyntää vauvahierontaa myös muissa kehonosissa, kuten käsivarsissa, jaloissa ja hartioissa. Näin vähennät kaasusta johtuvaa ärtyisyyttä ja luot samalla rauhaisan hetken.

Tee pyöräilyliikkeitä vauvalle

Tämä on yksi menetelmä röyhtäyttää vauva. Sen voi tehdä usealla tavalla, mutta seuraavat ovat kaikkein tehokkaimmat:

  1. Laita vauva selälleen.
  2. Tartu vauvan jalkoihin ja tee niillä pyöräilyliikettä. Tee liikettä hitaasti ja niin, että käytät jalkojen koko liikealaa.
  3. Yksi vaihtoehto pyöräilyliikkeelle on ojentaa vauvan jalat ja sitten viedä ne koukistettuina rintakehään. Pidä niitä siinä kymmenen sekuntia ja toista.
  4. Tee tätä 5–10 minuuttia kaksi tai kolme kertaa päivässä.

Tämä konsti auttaa myös lievittämään vauvan ummetusta. Voit koettaa myös vaihtaa pullon tuttiosan ilmavaivoja ehkäisevään versioon ja tarkkailla vauvan käytöstä, kun hän alkaa syödä kiinteää ruokaa.

Millon tulisi mennä lääkäriin?

Jos oireet jatkuvat yli kuusi kuukautta, on parasta kääntyä lääkärin puoleen tarkemman diagnoosin saamiseksi. Allergiat ja intoleranssit tietyille ruoka-aineille voivat laukaista tämäntyyppistä oireilua, ja nämä ongelmat vaativat erityistä hoitoa.

Jos käyt lastenlääkärin luona säännöllisesti vauvan elämän ensimmäisinä kuukausina, tällaiset ongelmat havaitaan paremmin jo varhaisessa vaiheessa. Tästä syystä on tärkeää olla jättämättä lääkärikäyntejä väliin. Niitä tulisi pitää oleellisena asiana lapsen terveyden kannalta.

Jos vauvalle kehittyy pahempia oireita, kuten verta ulosteessa tai kuumetta, tämä on varoitusmerkki, joka vaatii nopeaa lääkärin arviota. Näissä tilanteissa käänny siis lääkärin puoleen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


    • Cohen-Silver  J., & Ratnapalan S. Management of Infantile Colic: A Review. Clinical pediatrics. 2009; 48 (1): 14-17.
    • Díaz Mendoza, L. O., & Vera Torres, D. S. Relación entre la introducción prematura de la alimentación complementaria y la incidencia de enfermedades gastrointestinal. 2018. Tesis de grado.
    • Honeyman, C. A. S., Rios, M. A. L., & Diez, P. R. H. Desarrollo de la microbiota gastrointestinal en lactantes y su rol en salud y enfermedad. ARS MEDICA Revista de Ciencias Médicas. 1974: 3 (10); 35-43.
    • Infante, D., Segarra, O., & Le Luyer, B.Dietary treatment of colic caused by excess gas in infants: biochemical evidence. World journal of gastroenterology: WJG. 2011: 17(16); 2104.
    • Llewellyn-Jones, J. D. Breastfeeding: a peaceful burp?. The Medical journal of Australia. 1980: 2 (8); 456-457.
    • Riitta S., M. Infantile colic: occurrence and risk factors. Eur J Pediatr. 1984; 143: 108–111.
    • Sferra, T. J., & Heitlinger, L. A. Gastrointestinal gas formation and infantile colic. Pediatric Clinics. 1996:  43(2); 489-510.
    • Vega Franco, Leopoldo. Rev. invest. clín ; 45(6): 605-12, nov.-dic. 1993. Desarrollo del aparato digestivo: implicaciones médico-dietéticas en lactantes. https://pesquisa.bvsalud.org/portal/resource/pt/lil-138983
    • Can Fam Physician. 2019 Mar; 65(3): 204–211. “Something is wrong with your milk”. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6515974/
    • Korean J Pediatr. 2017 Mar; 60(3): 70–76. Published online 2017 Mar 27. doi: 10.3345/kjp.2017.60.3.70. Maternal food restrictions during breastfeeding. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5383635/
    • Child Care Health Dev. 2015 Jan;41(1):52-6. doi: 10.1111/cch.12166. Epub 2014 Jun 9. A randomized controlled trial of burping for the prevention of colic and regurgitation in healthy infants. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24910161/
    • AMA Pediatr. 2014 Mar;168(3):228-33. Prophylactic use of a probiotic in the prevention of colic, regurgitation, and functional constipation: a randomize. doi: 10.1001/jamapediatrics.2013.4367.
    • J Am Coll Nutr. 2014;33(2):136-46. Milk protein-based infant formula containing rice starch and low lactose reduces common regurgitation in healthy term infants: a randomized, blinded, and prospective trial. doi: 10.1080/07315724.2013.828578.
    • Aktas, Songul & Alemdar, Dilek. (2018). Correlation between Infantile Colic and Maternal Breastfeeding Self-Efficacy, Breastfeeding Success and Breast Milk Amount. Journal of tropical pediatrics. 65. 10.1093/tropej/fmy054.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.