Parhaat ruoat vatsavaivoihin
Ruokavaliossa tulee huomioida monia erilaisia muuttujia, jos kärsii ylävatsavaivoista eli dyspepsiasta. Ylävatsavaivat johtuvat yleensä joko helikobakteeri-infektiosta tai toistuvasta refluksista. Tässä artikkelissa annamme joitakin vinkkejä siihen, mitä muutoksia ruokavalioon kannattaa tehdä ja mitkä ovat parhaat ruoat vatsavaivoihin. Jatka lukemista, niin voit ottaa ne käyttöösi!
Nämä muutokset eivät ainoastaan lievitä vatsavaivoja, vaan parannat samalla myös elämäntapojasi. Ota yhteyttä lääkäriin tarkan diagnoosin saamiseksi, jos ongelma jatkuu sitkeästi.
Parhaat ruoat vatsavaivoihin ja mitä ruokia kannattaa välttää
Olemme listanneet alle joitakin ruokaryhmiä, joita kannattaa syödä tai välttää kärsiessään ylävatsavaivoista. Tämä auttaa vähentämään oireita.
Parhaat ruoat vatsavaivoihin
Kala ja vähärasvainen liha ovat sellaisia ruoka-aineita, joiden tulisi kuulua vatsavaivoista kärsivän ihmisen ruokavalioon. Tähän on syynä se, että niistä saa proteiinia kudosten korjaamiseen. Lisäksi ne sisältävät vain vähän sellaista rasvaa, joka on syynä ummetukseen ja näin ollen myös epämukavaan oloon vatsassa.
Valitse aina kalaa tai muuta vaaleaa lihaa, sillä ne on helpompi sulattaa, kuten todetaan Journal of Gastroenterology and Hepatology -lehden julkaisussa. Ensisijainen asia tässä on rajoittaa rasvan syöntiä refluksin vähentämiseksi — se vain pahentaa ylävatsavaivoja.
Lisäksi vähärasvaisesta lihasta ja kalasta keho saa sen tarvitseman päivittäisen proteiinin. Samalla täydennät ruokavaliotasi myös kaikenlaisilla muilla ravintoaineilla, jotka tukevat luontaisia aineenvaihduntaprosesseja. Pidä mielessä, että sydän- ja verisuoniterveys edellyttää tasapainoista ruokavaliota sen ylläpitämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.
Lisäksi ruokavaliossa olisi hyvä olla hapatettuja ruokia, koska ne sisältävät probiootteja. Kaksi hyvää esimerkkiä tästä ovat jogurtti ja kefiiri. Et kenties tiennyt tätä, mutta säännöllinen probioottien syönti voi lievittää vatsavaivoja ja muun tyyppisiä ruoansulatuselimistön ongelmia.
Lue lisää: Onko mahahaavan ehkäisy mahdollista?
Syö seuraavia ruokia maltillisesti
Vähennä valkoisen vehnäjauhon ja sokerin syöntiä, sillä ne johtavat usein ruoansulatuskanavan ongelmiin. Asiantuntijoiden mukaan dyspepsiasta kärsivillä ihmisillä fruktoosi ei imeydy kunnolla ja se vaikuttaa heidän kykyynsä sulattaa ja metaboloida sokereita.
Rajoita lisäksi kuidun saantia. Jonkin verran kuitua toki tarvitaan suolen toimintaan, mutta liika kuitu voi johtaa ummetukseen ja pahentaa vatsavaivoja.
Näistä syistä säännöllistä jalostetun pastan ja viljojen syöntiä tulee rajoittaa ja turvautua niiden sijaan juureksiin hiilihydraattitarpeen täyttämiseksi.
On myös tärkeää vähentää haitallisen rasvan saantia ja pudottaa rasvassa paistettujen ruokien syönti minimiin. Tällaiset ruoat lisäävät refluksin riskiä ja johtavat hitaaseen ruoansulatukseen. Pyri kypsentämään ruoka sen sijaan grillissä, uunissa tai höyrytyskattilassa.
Vähennä myös rasvaisten kastikkeiden syöntiä, sillä ne paitsi tuovat ylimääräisiä kaloreita ruokavalioon myös johtavat ummetukseen, joka puolestaan aiheuttaa vatsavaivoja.
Kannattaa lukea myös: Helpota vatsan turvotusta luontaisin keinoin
Pysy erossa näistä ruoista lievittääksesi vatsavaivojasi
Vatsavaivoista kärsivien ruokavaliosta tulisi hävittää monia ruokia tai juomia. Alkoholi ja happamat tuotteet kuten kaakao ovat niistä muutama esimerkki.
Itse asiassa säännöllinen alkoholinjuonti on yksi merkittävimmistä toiminnallisen dyspepsian riskitekijöistä, ainakin Revista de Gastroenterología de Mexico -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan. Lisäksi tällaiset tuotteet ovat yleensä täynnä sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita, jotka molemmat pahentavat huomattavasti kyseistä vaivaa.
Rajoita myös mausteisten ruokien syöntiä, sillä ne aiheuttavat ruoansulatuskanavan ärsytystä. On itse asiassa saatu riittävästi tieteellistä näyttöä siitä, että kenen tahansa ruoansulatuselimistön vaivoista kärsivän henkilön tulisi rajoittaa niiden syöntiä.
Tasapainoinen ruokavalio voi lievittää vatsavaivoja
Kuten tästä voi nähdä, ruokavaliomuutosten tekeminen on melko välttämätöntä vatsavaivojen lievittämiseksi. Sinun on kuitenkin otettava ensin yhteyttä lääkäriin saadaksesi oikean diagnoosin ja hoidon. Tästäkin huolimatta ruokavaliomuutokset ovat ratkaisevan tärkeitä.
Rajoita siis rasvan ja kuidun määrää ja lisää hapatettujen tuotteiden kulutusta, jos kärsit kroonisista vatsaongelmista. Keskustele lääkärisi kanssa myös probiooteista ja pyydä häntä suosittelemaan joitakin probioottilisäravinteita, jotka voivat parantaa vaivasi ennustetta.
Pidättäydy kokonaan myös alkoholista ja ruoansulatuskanavaa ärsyttävistä ruoka-aineista ehkäistäksesi suurempia komplikaatioita. Käänny jälleen kerran lääkärin tai ravitsemusasiantuntijan puoleen, jotta he voivat auttaa sinua suunnittelemaan juuri omiin tarpeisiisi soveltuvan ruokavalion.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Tan VP., The low FODMAP diet in the management of functional dyspepsia in east and southeast asia. J Gastroenterol Hepatol, 2017. 1: 46-52.
- Fujihara Ozaki RK., Leite Speridiao PG., Fontenele Soares AC., Morais MB., Intestinal fructose malabsorptioin is associated with increased lactulose fermentation in the intestinal lumen. J Pediatr, 2018. 94 (6): 609-615.
- Zhang J., Wu HM., Wang X., Xie J., et al., Efficacy of prebiotics and probiotics for functional dyspepsia: a systematic review and meta analysis. Medicine, 2020.
- Saneei P., Sadeghi O., Feizi A., Keshteli AH., Deghaghzadeh H., et al., Relationship between spicy food intake and chronic uninvestigated dyspepsia in iranian adults. J Dig Dis, 2016. 17 (1): 28-35.
- Socarrás Suárez, María Matilde, and Miriam Bolet Astoviza. “Alimentación saludable y nutrición en las enfermedades cardiovasculares.” Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas 29.3 (2010): 353-363.
- Bolet Astoviza, Miriam, and María Matilde Socarrás Suárez. “Alimentación adecuada para mejorar la salud y evitar enfermedades crónicas.” Revista Cubana de medicina general integral 26.2 (2010): 0-0.
- Hernando-Harder, Ana C., et al. “Dispepsia funcional: Nuevos conocimientos en la fisiopatogenia con implicaciones terapéuticas.” Medicina (Buenos Aires) 67.4 (2007): 379-388.
- Ferrer, Javier Diaz, et al. “Utilidad del Suplemento de Probioticos (Lactobacillus acidophilus y bulgaricus) en el Tratamiento del Sindrome de Intestino Irritable.” Revista de Gastroenterología del Perú 32.4 (2017): 387-93.