Logo image
Logo image

Onko totta, että koronaviruksella on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin?

3 minuuttia
Saamme päivittäin uutta tilastotietoa tämänhetkiseen pandemiaan liittyen. Uusi tieto on saanut tutkijat pohtimaan, onko koronaviruksella suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin. Kerromme tässä artikkelissa kaiken, mitä aiheesta nyt tiedetään.
Onko totta, että koronaviruksella on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin?
Viimeisin päivitys: 22 toukokuuta, 2020

Voidaksemme selvittää, josko koronaviruksella on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin, tulee meidän tarkastella tilastoja perusteellisesti. Kaikki tartunnasta raportoineet maat kokoavat tietoa reaaliajassa, jotta voisimme ymmärtää kuinka tämä infektio käyttäytyy väestössä.

Kiina oli ensimmäinen COVID-19 -tartunnan puhkeamisesta kärsinyt maa. Siten se oli myös ensimmäinen maa, joka julkaisi alustavaa tietoa tartunnan epidemiologisesta profiilista. Myöhemmin myös muut maat alkoivat lisätä omaa paikallista tietouttaan.

Useimmat ovat samaa mieltä siitä, että koronaviruksella on tosiaan suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin. Tämä ei kuitenkaan liity tartuntoihin, vaan ennemminkin kuolleisuuteen.

SARS-CoV-2 -tartunnan saaneiden miesten ja naisten ero on hyvin pieni. Melkein kaikki maantieteelliset alueet rekisteröivät 2-4 % eron sukupuolten välillä. Kyseessä ei ole merkittävä ero.

  • Analysoimalla koronaviruksen aggressiivista ja tappavaa vaikutusta on mahdollista vahvistaa, että koronaviruksella on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin.
  • Miehet saavat tartunnan keskimäärin naisia helpommin.
  • Miehiin verrattuna tartunnan saaneet naiset tarvitsevat vähemmän sairaalahoitoa ja vähemmän vuoteita tehohoidossa.

Jo olemassa olevat sairaudet saattavat selittää sen, miksi koronaviruksella on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin

Maailmanlaajuiset tilastot ovat samaa mieltä siitä, että koronaviruksella on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin. Tällaisia raportteja on tuotu esiin kaikissa maanosissa.

Miehet siis kuolevat naisia useammin koronavirukseen. Asiantuntijat spekuloivat myös sitä, että kohtalokkailla tuloksilla on luultavasti yhteys ihmisellä ennestään oleviin sairauksiin.

Tiedämme jo sen, että tämän sairauden riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä ovat jo ennestään kroonisista sairauksista kärsivät. Esimerkiksi korkeasta verenpaineesta, sydänviasta, kroonisesta keuhkoahtaumataudista ja diabeteksesta. Samalla tavalla myös syöpäpotilaat ja heikentyneen immuunijärjestelmän omaavat ihmiset ovat suuremmassa riskissä sairastua vakavammin.

On selvinnyt, että yleisesti ottaen miehet kärsivät korkeasta verenpaineesta ja muista sydän- ja verisuonisairauksista naisia todennäköisemmin. Jos tarkastelemme Euroopan tilastoja, on melkein 50 % miehistä korkea verenpaine. Naisten keskuudessa tämä lukumäärä on kuitenkin vain 37 %.

Hengitystiesairauksien suhteen käy samoin, ja voimme lisätä siihen vielä tupakoinnin, joka on myös yleisempää miesten keskuudessa. Tämä on johdonmukaista ja krooninen keuhkoahtaumatauti (COPD) on melkein kaksi kertaa yleisempää miehillä kuin naisilla.

Some figure
Miehillä on suurempi riski kärsiä koronaviruksen vakavammista oireista, koska heillä on ennestään olevia sydänsairauksia naisia enemmän.

Jatka lukemista: Diabetes ja koronavirus

Hormonaalinen teoria

Tartunnan saaneiden ryhmien ikäjakauman lisäksi on myös olemassa hormonaalista profiilia tukeva teoria. Tämän hypoteesin mukaan estrogeenit saattavat selittää sen, miksi koronaviruksella on ehkä suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin.

Kaksi muuta koronavirusepidemiaa – SARS ja MERS – ovat myös vaikuttaneet ihmiskuntaan viimeisten 20 vuoden aikana. Asiantuntijat suorittivat sen jälkeen tieteellisiä tutkimuksia näihin viruksiin liittyen. Jotkut näistä tutkimuksista paljastivat, että naarasrotat pystyivät vastustamaan koronavirusta paremmin kuin urosrotat.

Tutkimuksissaan tutkijat etenivät toiseen vaiheeseen, jossa he poistivat rottien munasarjat. Sen tuloksena naarasrotat lakkasivat tuottamasta estrogeenien kaltaisia hormoneita. Sen myötä ne alkoivat saavuttaa urosrottien tartuntatason.

Tämä tutkimus tehtiin tietenkin eläimille ja eri koronaviruksiin liittyen, eikä SARS-CoV-2 -virukseen. Sitä voidaan kuitenkin käyttää viitteenä. Nykyisestä viruksesta täytyy tehdä vielä lisätutkimuksia, mutta ainakin se tarjoaa uuden tutkimuskentän.

Some figure
Miehillä on naisia suurempi taipumus korkeaan verenpaineeseen ja tämä lisää heidän riskiään kärsiä koronaviruksen vakavista muodoista.

Lue lisää: Kuinka koronavirus infektoi keuhkojen solut

Sukupuolen aiheuttama ongelma pandemiassa

Sen lisäksi, että koronaviruksella on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin, on ongelma hyvin tärkeä myös taloudellisesta näkökulmasta sekä virukselle sairaaloissa ja klinikoissa altistumisen kannalta.

Naiset saattavat kokea suurta taloudellisen aktiivisuuden laskua, kun on kyse karanteenista. Klassinen esimerkki on esimerkiksi kodinhoitajat, jotka eivät pysty menemään koteihin, joissa he työskentelevät. Menneisyydessä nähty esimerkki ebolan puhkeamisesta vuosina 2014-2016 osoitti, että sairaanhoitajat ylialtistuivat virukselle, koska heitä työskenteli enemmän sairaanhoidon etulinjassa.

Pidä mielessä

Tartunnan saamisen ero miesten ja naisten välillä ei ole syy muokata yleisiä ennaltaehkäiseviä käytäntöjä. Sekä miesten että naisten täytyy jatkaa sosiaalista eristystä ja pestä kädet usein. Kaikkien koronaviruksen oireita osoittavien ihmisten pitäisi olla yhteydessä terveyspalveluihin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Cruz, M. Palacios, et al. “COVID-19, una emergencia de salud pública mundial.” Revista Clínica Española (2020).
  • Alemán, J. F., and Beatriz Rueda. “Influence of gender on protective and vulnerability factors, adherence and quality of life in patients with cardiovascular disease.” Atencion primaria 51.9 (2018): 529-535.
  • Zou, Lirong, et al. “SARS-CoV-2 viral load in upper respiratory specimens of infected patients.” New England Journal of Medicine 382.12 (2020): 1177-1179.
  • Jin, Jian-Min, et al. “Gender differences in patients with COVID-19: Focus on severity and mortality.” medRxiv (2020).
  • Cai, Hua. “Sex difference and smoking predisposition in patients with COVID-19.” The Lancet Respiratory Medicine (2020).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.