Onko karanteenin aikana tärkeää peseytyä joka päivä?

Koronaviruskriisi on pakottanut miljoonat ihmiset karanteeniin kotiin maailmanlaajuisesti. Tämän tilanteen myötä esiin on noussut kysymys siitä, onko karanteenin aikana tärkeää peseytyä joka päivä, vaikka kotoa ei poistuisikaan. Katsotaanpa, mitä asiantuntijat sanovat tästä.
Onko karanteenin aikana tärkeää peseytyä joka päivä?

Viimeisin päivitys: 19 helmikuuta, 2022

Maailma on lamaantunut koronaviruspandemian seurauksena, joka jatkaa leviämistään nopeasti ympäri maailmaa. Koska kotikaranteeni on yksi sosiaalisen eristäytymisen pääasiallisista toimenpiteistä, moni saattaa usein pohtia, onko karanteenin aikana tärkeää peseytyä joka päivä, vaikka ei poistuisikaan kotoa.

Kaikki tavanomaiset rutiinit ovat keskeytyneet, ja tämä muutos on sekoittanut monen normaalin päivärytmin. Tämä on se ongelma. Enää ei ole “normaaleja” päiviä, ja näin tulee olemaan kunnes voimme taas liikkua ja elää tavalliseen tapaan.

Joissakin maissa karanteeni on pakollinen ja lainvoimainen toimenpide, jonka rikkominen merkitsee lain rikkomista. Toisissa maissa on kevyempiä rajoituksia tai suosituksia, jotka eivät estä liikkumista julkisilla paikoilla. Näissäkin maissa on vähennetty työtunteja tai kehotettu tekemään etätöitä.

Näissä olosuhteissa jotkut meistä viettävät suuren osan päivästään neljän seinän sisällä. Nämä ihmiset saattavat pohtia, onko karanteenin aikana tärkeää peseytyä joka päivä, vaikka ei kävisikään ulkona. Jotta voimme vastata tähän kysymykseen, on ensin ymmärrettävä mitä keholle tapahtuu, jos emme peseydy säännöllisesti.

Mitä keholle tapahtuu, jos emme peseydy joka päivä?

Ihmiskehossa tapahtuu joukko muutoksia, jos emme peseydy riittävästi. Nämä muutokset ovat yleensä haitallisia. Vaikka emme olisi olleet fyysisesti aktiivisia tai kontaktissa ulkomaailmaan, näitä muutoksia tapahtuu siitä huolimatta.

Yksi niistä on se, että aineenvaihdunta hidastuu. Peseytyminen stimuloi energian uusiutumista kehon solujen toimesta, mikä puolestaan käynnistää lukuisia energiaprosesseja, jotka muutoin ovat sammuneena.

Suihku poistaa myös kuollutta ihosolukkoa. Ihosolut korvautuvat jatkuvasti uusilla. Tätä kutsutaan apoptoosiksi, ja se on ohjelmoitunutta solujen kuolemista, joka mahdollistaa niiden korvautumisen uusilla soluilla. Peseytyminen auttaa tekemään tilaa uusille soluille.

Sitten on tietysti se kaikkein huomattavin vaikutus: haju. Tämä ei kuitenkaan johdu itse hikoilusta, kuten voisi odottaa. Jos emme peseydy riittävän usein, bakteerit pääsevät asettumaan iholle. Kun niitä kertyy liikaa, niiden aineenvaihduntaprosessit sekä kuollut ihosolukko alkavat hajota. Tämän tilanteen huippu tunnetaan nimellä dermatosis neglecta.

Karanteenin aikana voi peseytyä joka päivä, kunhan ei peseydy liian monta kertaa
Karaneenin aikana päivittäinen peseytyminen auttaa pitämään ihon terveenä.

Hygienian laiminlyönnin aiheuttama dermatoosi

Tämä sairaus tuli valoon melko äskettäin, vuonna 1980. Tästä kärsivien pääasiallinen oire on pigmenttiläiskien muodostuminen iholle, jotka alkavat haista pahalle päivien mittaan. Syy hajuun ei ole hiki, vaan pikemminkin bakteerien ja kuolleen ihosolukon mätäneminen.

Vaikka tämä tila on harvinainen muilla kuin psyykkisistä sairauksista kärsivillä ihmisillä, sitä on kyllä havaittu nuorilla jotka laiminlyövät hygieniaansa äärimmäisen paljon. Nykyiset karanteeniolosuhteet eivät todennäköisesti johda tällaiseen, mutta on tärkeää tietää, että huono hygienia voi johtaa sairauteen.

Tulisiko karanteenin aikana peseytyä joka päivä?

Liian vähäinen peseytyminen voi johtaa dermatoosiin
Päivittäisen pesun puutteen äärimmäinen tila on vaiva, joka tunnetaan nimellä dermatosis neglecta.

Ei kuitenkaan ole myöskään terveellistä peseytyä useita kertoja päivässä bakteerien kertymisen pelossa. Karanteenin aikana voi syntyä houkutus käydä pesulla liikaa, joko tartuntariskin tai tylsyyden takia.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että pesulla käyminen päivittäinen ei ole haitallista, ellei sitä tee liian monta kertaa. Liika peseytyminen saattaa poistaa iholta sen luonnollisen öljykerroksen, jota epidermi käyttää ruumiinlämmön säätelyyn ja suojatakseen meitä ulkoisilta tekijöiltä.

Hygienian ylläpitäminen on tarpeellista vain siinä määrin, kuin kehomme sitä vaatii. Tästä syystä asiantuntijat suosittelevat käymään suihkussa päivittäin, vaikka emme poistuisikaan kotoa. Näin aineenvaihdunta aktivoituu, iho pysyy puhtaana kuolleesta solukosta eikä bakteereja kerry.

On hyvä muistuttaa, että käsienpesu on täysin eri asia, ja erityisesti nyt koronaviruspandemian aikana. Käsihygieniasta tulee huolehtia useita kertoja päivässä pesemällä kädet saippualla koronaviruksen leivämisen estämiseksi. Jo ennen tämän pandemian puhkeamista kunnollinen käsienpesu kuului osaksi sairaaloiden protokollaa minkä tahansa viruksen tai bakteerin kohdalla.

Terveellisten tottumusten merkitys

Koronaviruskaranteeni eli eristäytyminen muista voi muuttaa meitä fyysisesti ja psyykkisesti, mutta rutiinit kuten peseytyminen ovat hyvin hyödyllisiä tässä mielessä. Jos meidän onnistuu luoda säännöllinen aikataulu ja askareet, pääsemme yli tästä tilanteesta järjestäytyneemmin ja ilman suurempia haittoja.

Päivittäinen peseytyminen, vaikka emme poistuisikaan kotoa, voi olla yksi niistä tärkeistä terveellisen arkirutiinin puuhista.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Faílde, Rosa Meijide. “20. Afecciones dermatológicas y cosmética dermotermal.” Técnicas y Tecnologías en Hidrología Médica e Hidroterapia (2006): 175.
  • Poskitt, L., et al. “‘Dermatitis neglecta’: unwashed dermatosis.” British Journal of Dermatology 132.5 (1995): 827-829.
  • González-Consuegra, Renata Virginia, Diana Carolina Pérez-Valderrama, and Luisa Fernanda Valbuena-Flor. “Prevención de lesiones de piel: educación en el equipo de salud y familiares de personas hospitalizadas.” Revista de la Facultad de Medicina 64.2 (2016): 229-238.
  • Fick, Sylvina Alvarado. “Implementación de estrategia multimodal en higiene de manos en un hospital pediátrico.” Benessere. Revista de Enfermería 3.1 (2019).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.