Onko jäiden laittaminen juomaasi huono idea?

Etenkin kesäkuumalla tekee mieli nauttia virkistävä, jääkylmä juoma... mutta onko jään käyttäminen oikeastaan hyvä idea? Ota selvää tästä artikkelista! 
Onko jäiden laittaminen juomaasi huono idea?

Viimeisin päivitys: 11 huhtikuuta, 2019

Kesän saapuessa tai hikisen treenin jälkeen haluamme viilentyä ja päästä eroon kuumuudesta millä tahansa mahdollisella tavalla. Yksi näistä tavoista on nauttia jääkylmä juoma. Jos jääkaapissa ei ole juomia jäljellä, päätämme laittaa jäätä juomaamme. Ongelma ratkaistu! Tiesitkö, että tämä ei ole hyvä idea? Tässä artikkelissa kerromme sinulle, miksi jäiden laittaminen juomaan ei välttämättä ole hyvä ajatus. 

Miksi jäiden laittaminen juomaan ei ole hyvä ajatus?

Likainen jää tarkoittaa saastunutta juomaa

Likaisten jäiden laittaminen juomaan saastuttaa koko juoman.

On tehty useita tutkimuksia määrittämään mikäli jääkuutiot, jotka ovat suosittuja etenkin kesällä, ovat hyväksi terveydellemme.

Tulokset olivat hyytäviä: useimmissa pikaruokapaikoissa ja kahviloissa, jääkuutioiden tekemiseen käytetty vesi oli täynnä bakteereja (samoissa määrin kuin kyseisten paikkojen vessoissa).

Vertaammeko vessojen vettä jäähän, jota tarjoillaan ketjuravintoloiden juomissa? Kyllä. Ja pahinta kaikista on, että vessat siivotaan useammin kuin jääpalakoneet. 

Näiden monikansallisten ketjujen johtajat ovat ehdottaneet, että näiden bakteerien mahdollinen löytö johtuu ihmisten saastuttamisesta.

Tämä tarkoittaa, että ne ihmiset, jotka käyttävät koneita ja jääpaloja ovat samoja työntekijöitä, jotka myös puhdistavat vessat. Nämä työntekijät ovat myös kontaktissa rahaan ja puhdistavat lattian, mutta eivät pese käsiään.

Laboratoriotestit eivät näyttäneet vakavia tartuntoja näiden ravintoloiden juomissa. Kuitenkin totuus on, että bakteerien tasot olivat korkeammat kuin, mitä pidetään normaalina. 

On hyvä pitää mielessä, että ongelma ei ole vedessä, josta jää valmistetaan, mikä kaikissa tapauksissa on juomakelpoista. Sen sijaan, se on bakteerien leviäminen laitteessa tai juomia tarjoilevien käsissä.

Saastuneet jääpalat voivat aiheuttaa ripulia, vatsakramppeja ja oksentelua.

Kenties bakteerit, jotka tulevat kehoon virvoitusjuomien kautta eivät ole ongelma terveelle henkilölle. Kuitenkin se voi olla ongelma tietyille ihmisryhmille, kuten lapsille, vanhuksille ja heille, joilla on heikko puolustus.

Toinen ongelma joka sinun tulee ottaa huomioon, on matkat maihin tai kaupunkeihin, joissa vesi ei ole juomakelpoista.

Eksoottisissa kohteissa Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ei ole kunnollista puhtaanapitoa. Siksi vesi tulee todennäköisesti saastuneista joista, järvistä, virroista tai tekojärvistä.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa suosittelemme, ettet nauti jääkuutioita lainkaan. On parempi juoda lämmin juoma kuin viettää useita päiviä lukittuna hotelliisi, koska sinulla on ripuli, vatsakramppeja ja oksentelua.

Mitä jos minä valmistan jään?

Voimme tukeutua tieteelliseen tutkimukseen siitä, mitä tapahtuu kahviloissa ja ravintoloissa. Mutta mitä jos emme syö noissa paikoissa? Sen sijaan voimme laittaa lasiimme jäätä, joka tulee omasta pakastimestamme.

Mikä olisi ongelma tässä tapauksessa?

Se on melkein sama kuin ruokapaikoissa. Kun laitat veden jääpalamuottiin, pesitkö kätesi? Ja olivatko kätesi puhtaat, kun laitoit kuutiot lasiin? Usko tai älä, tilanne on varsin samankaltainen.

Eikä siinä ole kaikki. Jos et ole puhdistanut jään syöttäjää jääkaapissa tai jääpalamuottiasi, on todennäköistä, että siihen on kasvanut hometta. Tämä menee sitten jääpalaan, siitä juomaasi ja lopulta kehoosi.

On tärkeää varmistaa, että jääpalamuotti on puhdas aivan kuin kätesi ennen kuin kaadat veden siihen. Pese kätesi välttääksesi pöpöjen ja bakteerien siirtymistä jääpaloja valmistettaessa ja ennen niiden tarjoilua.

Muista pestä kätesi hyvin, ennen kuin valmistat itse jääpaloja.

Jos täytät kaikki hygieniavaatimukset jäitä valmistettaessa ja niitä lasiin laittaessa, on alhaisempi todennäköisyys, että saat terveydellesi haitallisia mikro-organismeja.

On kuitenkin vielä jotain muuta harkitsemisen arvoista, mitä tulee liian kylmien juomien nauttimiseen: ärsytys kurkussa ja äänihuulissa. 

Mikäli ensimmäinen asia, mitä teet on limonadin, mehun tai kylmän vesilasillisen juominen (jääkaapista tai jääpaloilla) kun saavut kotiin ja tunnet olosi kuumaksi, voit myöhemmin kärsiä kipeästä kurkusta tai jopa äänen menetyksestä. 

Kylmät juomat vs. kuumat juomat: kumpi voittaa?

Kuuma juoma on parempaa ruuansulatukselle.

On vahvistettu, että veden nauttiminen jäillä tai melkein jäisen veden juominen aterioiden aikana aiheuttaa ruoansulatusvaivoja. Siksi itäaasialaiset juovat lämmintä vihreää teetä kylmän mehun tai limonadin sijaan.

Verisuonet supistuvat kun nautit kylmiä nesteistä. Tämä kasvattaa liman tuotantoa kehossa, mikä estää kunnollisen nesteytyksen. Tämä on toinen pointti jääpalojen käyttöä vastaan.

Sen sijaan juomalla lämpimiä nesteitä kuten teetä, suolisto liikkuu paremmin, ruoansulatus saatetaan loppuun nopeammin, veri puhdistuu ja munuaiset puhdistavat kehoa.

Lopulta sinun tulee tietää, että jonkin lämpimän tai kuuman nauttiminen samalla kuin syöt, auttaa kehoasi sulattamaan syömäsi rasvan paremmin. Tämä estää niitä kiinteytymästä vatsan seinämille.

Neuvomme juomaan teetä kun ruoka sisältää kasvi- tai eläinrasvoja, kuten öljyjä, pähkinöitä, lihaa, kananmunan keltuaista tai voita.

Nyt kun tiedät, että jäiden laittaminen juomaan voi olla haitallista terveydellesi, voit pohtia asiaa paremmin ja miettiä, laitatko seuraavan kerran jäitä juomaasi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Rivas, C., & Mota, M. (2000). Bacterias anaerobias. In TEMAS DE BACTERIOLOGÍA Y VIROLOGÍA MÉDICA.
  • Pérez, M., & Mota, M. (2010). Morfología y estructura bacteriana. Revista de Actualización Clínica Investiga. https://doi.org/10.1007/s10571-011-9705-2
  • Gobierno de España-Ministerio de Educacion. (2016). Proyecto Biosfera.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.