Älypuhelimen käytön aiheuttamat terveyshaitat
Uusien teknologioiden saapumisella on ollut todella massiivinen merkitys koko maailmaan, ja ne ovatkin aiheuttaneet oikean vallankumouksen elintavoissamme. Älypuhelimen käyttö on nykyään jatkuvaa.
Nämä uudet laitteet ovat muodostuneet yhä suuremmiksi tekijöiksi päivittäisessä elämässämme, ja niistä on tullut elintärkeä asia viestinnän, työn ja monien muiden ihmisen olemassaolon alueiden kannalta.
Älypuhelin on yksi kaikkein käytetyimmistä sähkölaitteista, joita tänä päivänä tarjotaan, ja noin 4 miljardia ihmistä omistaa vähintään yhden tällaisen laitteen.
Vaikka kyseiset laitteet tarjoavat ihmiselle pääsyn tuhansiin sovelluksiin kaikenlaisia tarkoituksia varten, asiantuntijat ovat jo jonkin aikaa varoitelleet kännyköiden negatiivisista vaikutuksista terveydelle. Ne ovat haitallisia etenkin niiden ihmisten kannalta, joilla ongelma etenee riippuvuuden tasolle.
Liiallisen kännykän käytön vaikutukset tunnetaan “älypuhelinsyndroomana”, ja tähän kuuluu monia fyysisiä ja psykologisia häiriöitä, jotka alentavat ihmisen elämänlaatua.
Moni on kuitenkin täysin tietämätön siitä, että heillä on kyseinen ongelma, ja siten he eivät myöskään tiedä sitä, että heidän terveysongelmansa voivat olla yhteydessä liialliseen kännykän käyttöön.
Älypuhelimen liikakäyttö voi aiheuttaa näköongelmia
Yksi ensimmäisistä kehon osista, jotka joutuvat haitallisten vaikutusten alaisiksi, ovat silmät. Näin käy siksi, että kännyköiden aikaansaama valo huonontaa näkökykyä.
Asiaa pahentaa se, että toisin kuin muiden tyyppisten laitteiden kohdalla, älypuhelimet ovat yleensä silmiä lähellä, ja täten niiden vaikutus valon osalta on vieläkin voimakkaampi.
Jos ihminen on kolme vuorokautta tauotta kännykkänsä ruudun edessä, tuloksena on 93 %:n tuhoutuminen verkkokalvon fotosensitiivisiä soluja koskien.
Useimmat asiantuntijat ovat siitä samaa mieltä, että tämänlainen vahinko on yleensä pysyvää, ja siten ongelma on hyvin vakava.
Vahingon mahdollisuuden vähentämiseksi on nyt tarjolla suodattimia, joita voit käyttää puhelimesi näytöllä, ja ne torjuvat haitallisia valonsäteitä.
Lihaskivut älypuhelimen käytön seurauksena
Jos käytät älypuhelinta useamman tunnin ajan, etkä anna itsellesi taukoa, saattaa seurauksena olla lihaskipua esimerkiksi selässä ja niskassa.
Jos et tiedä, kuinka puhelimen käyttöä tulisi hallita, ja pidät laitteen käsissäsi aina siihen asti kun nukahdat, on lähes varmaa, että saat itsellesi kipua ja jännitettä kyseisiin kehon osiin.
Fysioterapeutit, jotka ovat tutkineet kännyköiden käyttöä, paljastavat, että useimpien ihmisten asento näitä laitteita pidettäessä ei ole se paras mahdollinen. Siten fysioterapeutit suosittelevatkin, että asento vaihdettaisiin seuraavaksi: istu tuolissa ja käytä molempia käsiä, ja käytä laitetta pöydällä.
Jos sen sijaan käytät vain peukaloa tai muuta sormea kännykkää hallitessasi, lisäät riskiäsi saada jännetulehdus.
Psykologiset häiriöt
Kun ihminen tuntee, että hän ei enää pysty olemaan tunteja kauempaa ilman, että tarkistaisi älypuhelimensa, on todennäköisesti edessä vakavia yleisten psykologisten häiriöiden jaksoja.
Tämä riippuvuus, jonka kännykät aiheuttavat, lisää masennusta, ahdistusta, stressiä ja muita negatiivisia tunnetiloja. Ne vaikuttavat ihmisen henkilökohtaiseen, sosiaaliseen ja työhön liittyvään elämään.
Yksi kaikkein suurimmista tähän vaikuttavista tekijöistä on kyky nähdä, mitä muut ihmiset tekevät. Tämä pariskuntien kohdalla ja läheisiä ystäviä koskien voi aiheuttaa huolta, ahdistusta, mustasukkaisuutta ja muita vastaavia tunteita.
Toisaalta taas meidän tulisi muistaa, että nämä laitteet aiheuttavat monen ihmisen kohdalla eristyneisyyttä, sillä todelliset ihmissuhteet vaihtuvat virtuaalisiksi.
Älypuhelimen aiheuttama riippuvuus
Yllä olevaan liittyen on tärkeää ottaa huomioon älypuhelinten mahdollisesti aikaan saama riippuvuus. Itse asiassa moni on joutunut turvautumaan psykologiseen hoitoon, jotta voisi päästä eroon pakonomaisesta älypuhelimen käytöstään.
Se ahdistus, joka ilmenee näiden laitteiden riippuvuuden yhteydessä, on verrattavissa siihen, joka huumeiden käyttäjillä on. Jotkut ihmiset ovat kokeneet tunnetason tyhjyyttä, jos he eivät ole saaneet pitää kännykkää käsissään tietyn ajan kuluttua.
Yhteys internetiin, pikaviestejä tarjoavat sovellukset ja sosiaalisen verkostoitumisen sivustot ovat kärjessä sen suhteen, mitä asioita ihmiset kokevat useimmiten tarvitsevansa.
Tilanne on niin vakava, että jotkut maat ovat avanneet kuntoutuskeskuksia niille, jotka eivät pysty elämään ilman älypuhelimiaan.
Pystytkö pitämään oman älypuhelimen käyttösi kohtuudessa? Nyt kun tiedät näiden laitteiden liiallisen käytön vaikutuksista, kannattaa panostaa siihen, että yrität vähentää aikaa, jonka käytät oman puhelimesi ääressä päivästä päivään.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Comunidad de Madrid (2020). Servicio de atención en adicciones tecnológicas. Available at: https://www.comunidad.madrid/servicios/asuntos-sociales/servicio-atencion-adicciones-tecnologicas. Accessed 13/04/2020.
- García Merino, P. (2018). Los smartphones: la droga invisible del siglo XXI. Available at: https://ddd.uab.cat/record/196460. Accessed 13/04/2020.
- Gil, F., Valle, G. D., & Oberst, U. (2015). Nuevas tecnologías – ¿Nuevas patologías? El smartphone y el fear of missing out. Aloma, 2015, Vol. 33, Núm. 2. Available at: https://www.recercat.cat/bitstream/handle/2072/257438/301485-422850-1-SM.pdf?sequence=1. Accessed 13/04/2020.
- Jung, S. I., Lee, N. K., Kang, K. W., Kim, K., & Do, Y. L. (2016). The effect of smartphone usage time on posture and respiratory function. Journal of physical therapy science, 28(1), 186-189. Available at: https://doi.org/10.1589/jpts.28.186. Accessed 13/04/2020.
- Ratnayake, K., Payton, J. L., Lakmal, O. H., & Karunarathne, A. (2018). Blue light excited retinal intercepts cellular signaling. Scientific reports, 8(1), 1-16. Available at: https://www.nature.com/articles/s41598-018-28254-8/. Accessed 13/04/2020.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.