Logo image
Logo image

Negatiiviset ajatukset: miten päästä niistä eroon?

3 minuuttia
Jotta emme juuttuisi liian pitkiksi ajoiksi negatiivisiin ajatuksiin, meidän täytyy päästä eroon kaikista sellaisista asenteista ja käyttäytymisestä, jotka avun ja tuen sijasta upottavat meitä vain syvemmälle kurjuuteen.
Negatiiviset ajatukset: miten päästä niistä eroon?
Viimeisin päivitys: 20 kesäkuuta, 2019

Negatiivisen asenteen muuttamiseksi meidän on ensin osattava tiedostaa ongelman olemassaolo. Ole siis rehellinen itsellesi ja aseta itsellesi rajoja. Negatiiviset ajatukset, kuten turhautuminen, itsensä aliarvostaminen, ratkaisemattomat riidat ja konfliktit sekä kauna ja kateus ovat kaikki sellaisia asenteita, jotka pitävät sinua sidoksissa negatiivisuuteen ja ahdistuneisuuteen.

On tärkeää pystyä päästämään irti tästä psykologisesta taakasta ja lakata tekemästä elämää monimutkaisemmaksi tuhoisilla ajatuksilla, jotka eivät tarjoa meille mitään muuta kuin surua ja murhetta. Joskus elämä on jo riittävän täynnä huolia ja kipua, jolloin katkeroituminen negatiivisilla ajatuksilla ja asenteella ei ole suotuisaa.  

Mistä negatiiviset ajatukset johtuvat?

1. Katkeruus

Some figure

Vanha itämaisen sananlaskun mukaan “katkeruus on kuin ottaisi itse myrkkyä toivoen, että toinen kuolee siihen“. Viha ja katkeruus tuhoavat meidät sisältä päin ja tekevät meistä epäluuloisia ja syrjäytyneitä ihmisiä. Jos ruokimme mieltämme pelkästään näillä negatiivisilla ajatuksilla, pelkomme kasvavat entisestään ja voivat johtaa täydelliseen kurjuuden tunteeseen.

Elämä kostonhaluisten ajatusten kanssa herättää levottomuutta ja jatkuvaa turhautumisen tunnetta. Epäilemättä paras keino katkeruuden voittamiseen on oppia kääntämään sivua ja jatkamaan elämää eteenpäin. Tämä on mahdollista vain silloin, kun pystymme antamaan sydämessämme anteeksi ja tekemään rauhan oman itsemme kanssa.

Sellainen ajatusmaailma, että jokainen ihminen elämässämme on velkaa meille jostakin tai se, että koko maailma on syyllinen omaan kurjuuteemme, on kuin elämistä silmät peitettyinä. Elämäntilanteemme riippuu vain meistä itsestämme ja menneisyydessä eläminen ei hyödytä eikä tuo hyvää kenellekään.

2. Syyllisyys

Some figure

Me kaikki tiedämme, että virheiden tekeminen on inhimillistä. Joskus moni meistä tekee kuitenkin virheitä, jotka joko vakavuutensa, tahallisuutensa tai muille aiheuttamamme peruuttamattoman haitan vuoksi tekevät itselleen anteeksi antamisesta hyvin vaikeaa. Esimerkiksi uskottomuus parisuhteessa, tahattomasti aiheutettu liikenneonnettomuus, huonosta päätöksestä johtuen menetetty taloudellinen vakaus tai mikä tahansa muu vakava virhe voi aiheuttaa valtavaa syyllisyyden tunnetta.

Tämäntyyppinen negatiivinen ajattelu voi viedä ihmisen masennuksen partaalle. Siksi meidän onkin hyväksyttävä tuskan ja syyllisyyden tunteen aiheuttaja, sekä ymmärrettävä, että emme voi matkustaa ajassa taaksepäin. Jokainen meistä ansaitsee toisen mahdollisuuden.

3. Kateus ja mustasukkaisuus

Some figure

Kateus on yksi vahvimmista psykologisista piirteistä, jotka sitovat meitä negatiivisiin ajatuksiin. Lisäksi kateus on osa persoonallisuuttamme, joka voi ilmetä aluksi pienen pienissä yksityiskohdissa, jotka jäävät meiltä usein huomaamatta.

Ajan mittaan negatiiviset ajatukset ja kateus vaikuttavat meidän luonteeseemme ja tekee meistä epäileväisiä, ahneita ja levottomia epäluulojen täyttämiä ihmisiä. 

Kateuteen ei ole olemassa yhtä yhteistä logiikkaa, sillä kateutta ihmisessä voi herättää niin toisen uusi mekko, talo, sosiaalinen tai taloudellinen asema, kauneus tai vaikkapa toisen ihmisen sydämellinen persoonallisuus. Kateutta voi siis toisin sanoen herättää lähes mikä tahansa asia ja siksi meidän onkin opittava elämään sen kanssa.

Tutustu myös: 7 myrkyllistä tunnetta, jotka estävät onnellisuuttasi

Myös mustasukkaisuus aiheuttaa negatiivisia ajatuksia, ja näillä ajatuksilla on tapana purkautua vihana ja aggressiivisena käytöksenä. Kumppanin kontrolloiminen, itsevaltainen tai sovinistinen luonne sekä oma alemmuuskompleksi ovat kaikki hyvin uhkaavia asenteita, joita ei tulisi missään nimessä ruokkia tai sallia.

4. Itsensä aliarvostaminen

Some figure

Huono itsetunto tietyissä attribuuteissa tai jossain vaiheessa elämää luo itsetuhoisia ajatuksia. Tällöin kaikkein järkevintä olisi käyttää tervettä järkeä ja ymmärtää, että jokaisella meistä on taitoja, ominaisuuksia tai erikoisuuksia, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia ihmisiä.

Tapa, joka sitoo meitä usein negatiivisiin ajatuksiin, on toisten ihmisten elämän ihailu. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä uskoa, että joku toinen olisi meitä parempi, eivätkä sivistyneet tohtorit ja kulttuuria suuresti tuntevat ihmiset ole yhtään sen parempia kuin vaikkapa vähemmän kouluja käyneet työläiset. Myöskään raha ei tee ihmisestä parempaa. 

Harhaluulot siitä, että muut ihmiset eivät käy läpi huonoja hetkiä elämässään tai haaveilu toisen ihmisen elämäntavasta johtaa oman itsensä aliarvostamiseen ja epäonnessa elämiseen; lopulta jätämme oman elämämme täysin huomiotta. Itsensä aliarvostaminen on aivan yhtä haitallinen ja negatiivinen asenne kuin sen vastakohta ylpeyskin. 

Lue myös: Itsensä rakastaminen on asia, jonka voi oppia

Negatiiviset ajatukset pois aktiivisella elämäntavalla

Päästääksesi irti negatiivisista ajatuksista, sinun on pyrittävä olemaan positiivinen ja elämänmyönteinen. Älä siis tuomitse ennalta, ihannoi liikaa tai ajattele pahaa kenestäkään, sillä jokainen meistä käy elämässään omaa kamppailua ja tekee päätöksensä sen pohjalta.

Älä jää myöskään yksin omien negatiivisten ajatustesi kanssa ja jaa tunteesi ja paha olosi luotettavan ystävän tai läheisen kanssa. Turhautumisen tunnetta ja elämän huonoja vaiheita voi oppia hallitsemaan, siinä missä aktiivinen ja sosiaalinen elämäntapa puolestaan ​​auttavat meitä ehkäisemään negatiivisia ajatuksia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Abramson, L. Y., Seligman, M. E., Teasdale, J. D. (1978). Learned helplessness in humans: critique and reformulation. Journal of Abnormal Psychology, 87(1), 49-74
  • Amigo, I., Fernández, C. & Pérez, M. (2003). Manual de psicología de la salud, 2.a ed., Madrid: Pirámide.
  • Arroyo, C., Hu, F. B., Ryan, L. M., Kawachi, I., Colditz, G. A. & Speizer, F. E., et al. (2004). Depressive Symptoms and Risk of Type 2 Diabetes in Women. Diabetes Care, 27(1), 129-133.
  • Barlow, D. H. (2002). Anxiety and its disorders: The nature and treatment of anxiety and panic, 2nd ed., New York: Guilford Press.

 

 


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.