Miten stressi ja korkea verenpaine liittyvät toisiinsa?
Maailman terveysjärjestön mukaan tällä hetkellä noin 1,28 miljardia 30-79 -vuotiasta aikuista kärsii korkeasta verenpaineesta. Lisäksi se ilmenee muiden terveystilojen, kuten psyykkisten häiriöiden, kanssa. Tänään kerromme, miten stressi ja korkea verenpaine liittyvät toisiinsa, sekä miksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota.
American Institute of Stress (AIS) -instituutin antamien tietojen mukaan jopa 77 prosenttia ihmisistä elää jonkinasteisen stressin kanssa jokapäiväisessä elämässään. Se on luonnollinen reaktio ongelmista selviytymiseen, mutta valitettavasti olemme siitä liikaa riippuvaisia tai ainakin olemme tottuneet sen oireisiin.
Stressi ja korkea verenpaine
American Psychological Association (APA ) kertoo, että stressi kehittyy sisäisten ja ulkoisten ilmiöiden vuorovaikutuksesta, joka aiheuttaa muutoksia lähes kaikissa elimistön järjestelmissä. Stressi on hyvin monimutkainen ilmiö, mutta yksinkertaisesti selitettynä se on joukko fysiologisia ja psykologisia reaktioita, joita elimistö osoittaa haasteiden edessä.
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä: Kuinka stressi vaikuttaa sydämeen?
On olemassa kaksi mahdollisuutta: positiivinen stressi ja negatiivinen stressi. Molempia säätelee sympaattinen hermosto, ja joitakin yleisimpiä reaktioita ovat seuraavat:
- Perifeerinen vasokonstriktio
- Suoliston liikkuvuuden hidastuminen
- Kortisolin, enkefaliinin, adrenaliinin ja noradrenaliinin massiivinen vapautuminen verenkiertoon
- Veren glukoosipitoisuuden nousu
- Immuunijärjestelmän puolustuskyvyn heikentyminen
- Hyytymistekijöiden kiihtyminen (veri paksuuntuu)
Kaikki edellä mainittu kehittyy elimistön puolustusmekanismiksi, jotta se voi reagoida paremmin tilanteeseen, joka uhkaa sen koskemattomuutta. Stressi ei ole vain psyykkinen epämukavuus, vaan sillä on käytännön seurauksia lähes kaikkiin elimistön järjestelmiin.
American Heart Association muistuttaa, että stressi kiihdyttää sydämen sykettä ja supistaa verisuonia. Kaiken tämän tarkoituksena on tuoda enemmän verta kehon keskiosaan raajojen sijaan. Tämän seurauksena verenpaine nousee stressin seurauksena.
Tämä ilmiö on tilapäinen, joten se kestää yhtä kauan kuin muutkin stressin oireet . Tämän vuoksi tutkijat huomauttavat, että stressi ei suoraan aiheuta verenpainetautia, mutta se voi vaikuttaa sen kehittymiseen.
Tämä johtuu siitä, että kuten todisteet osoittavat, palautuminen stressiä edeltävälle tasolle tapahtuu viiveellä ja suuremmilla sydän- ja verisuonitauteihin kohdistuvilla vaikutuksilla kuin muutama vuosikymmen sitten kuviteltiin. Tämän vuoksi verenpainetautidiagnoosin saaneiden potilaiden, riskiryhmien ja yleensä kaikkien ihmisten tulisi hallita stressijaksoja, jotta verenpaine pysyisi terveillä arvoilla.
Työstressi ja verenpainetauti
Kuten hyvin tiedetään, stressiä on erityyppisiä. Jo muutaman vuosikymmenen ajan ollaan käytetty nimitystä työstressi, jolla viitataan jaksoihin, jotka laukeavat työympäristössä. Tutkijat varoittavat edelleen, että työstressi on tärkeä tekijä korkean verenpaineen kehittymisessä.
Pitkät työajat, paineet tavoitteiden saavuttamiseksi, pelko työpaikan menettämisestä ja tarve ansaita enemmän ovat vain joitakin tekijöitä, jotka voivat johtaa työstressiin. Burnout-oireyhtymä eli loppuunpalaminen on potentiaalinen riski henkilöille, joilla on diagnosoitu verenpainetauti. WHO on sisällyttänyt sen ICD-11 -tautiluokitukseen.
7 tapaa vähentää stressiä korkean verenpaineen hallitsemiseksi
Piditkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea tämänkin: Liikunta auttaa säätelemään verenpainetta
Olet jo oppinut, miksi stressi aiheuttaa korkeaa verenpainetta ja miten nämä jaksot voivat olla haitallisia korkeasta verenpaineesta kärsiville potilaille. Katsotaanpa seuraavaksi käytännön vinkkejä, joilla voit vähentää stressiä jokapäiväisessä elämässäsi.
Toistamme vielä kerran, että ei ole todisteita siitä, että stressi sinällään aiheuttaisi korkeaa verenpainetta (sairautta), mutta se on yksi monista tekijöistä, jotka vaikuttavat prosessiin (geneettisen taipumuksen, painon, tupakoimisen jne. ohella). Terveellisemmän elämänrytmin saadaksesi ja Harvard Health Publishingin ehdotuksia mukaillen kehotamme kokeilemaan seuraavaa:
- Organisoi ajankäyttösi paremmin: Jotta et jätä tärkeitä tai vaikeita asioita viimeiseksi, organisoi päivän tehtävät etukäteen ja vältä sellaisten tehtävien kasaantumista, jotka lisäävät stressitasoasi.
- Lepää riittävästi: Keskimäärin suositellaan kahdeksan tuntia yössä ilman keskeytyksiä. Uni auttaa mieltäsi ja kehoasi saamaan takaisin energiaa, jota tarvitset selviytyäksesi päivittäisistä velvollisuuksista.
- Laajenna sosiaalista elämääsi: Jotta et vietä vapaa-aikaasi aina yksin vaan ystävien, perheenjäsenten tai työtovereiden seurassa. Elokuvissa käyminen, yhdessä urheileminen tai kokouksiin osallistuminen on erittäin tärkeää mielenterveydelle.
- Harjoita rentoutumistekniikoita, kuten joogaa, meditaatiota tai hengitysharjoituksia. Sisällytä rutiineihisi menetelmiä, jotka antavat sinulle mielenrauhaa, jotta voit vedota niihin pakopaikkana kun stressi vaanii.
- Ratkaise stressaavat ongelmat: Paras vastaus sinua stressaaviin ongelmiin on kohdata ne, ei paeta niitä. Huomaat, että voit melkein aina ratkaista ne ilman suuria esteitä, sillä monesti pidämme ongelmaa suurempana kuin mitä se todellisuudessa onkaan.
- Huolehdi itsestäsi kaikin tavoin, sillä stressi on usein seurausta siitä, että laiminlyömme itsemme. Noudata terveellistä ruokavaliota, urheile, luo päiväjärjestyksessäsi tilaa asioille joista pidät, palkitse itseäsi äläkä anna vain työn tai velvollisuuksien kuluttaa itseäsi.
- Hae apua: Jos et kaikista edellä mainituista toimista huolimatta pysty hallitsemaan stressiäsi, älä epäröi hakea ammattiapua. Kuten olemme jo todenneet, tämä reaktio aiheuttaa fysiologisia muutoksia, jotka vaikuttavat terveyteesi, joten sen vaikutuksia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ei pidä koskaan aliarvioida.
Kehotamme sinua myös kääntymään kardiologin puoleen arvioidaksesi stressin mahdollisia vaikutuksia sydän- ja verisuonijärjestelmän terveyteen. Tupakoinnin lopettaminen, terveen painon ylläpitäminen ja natriumin saannin vähentäminen ovat muita perusvinkkejä verenpainetaudin hallintaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Kulkarni, S., O’Farrell, I., Erasi, M., & Kochar, M. S. Stress and hypertension. WMJ: official publication of the State Medical Society of Wisconsin. 1998; 97(11), 34-38.
- Rosenthal, T., & Alter, A. Occupational stress and hypertension. Journal of the American Society of Hypertension. 2012; 6(1): 2-22.
- Spruill, T. M. (2010). Chronic psychosocial stress and hypertension. Current hypertension reports. 2010; 12(1): 10-16.