Miten kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa kehoon?

19 heinäkuu, 2020
Kesäaikaan siirtyminen voi aiheuttaa oireita, jotka ovat paremmin havaittavissa joillakin ihmisillä kuin toisilla. Jotta näitä oireita ei esiintyisi, on parasta altistaa itsensä auringonvalolle päivän aikana, olla ottamasta iltapäivänokosia ja ylläpitää tavanmukaista rutiinia. Keho mukautuu uuteen aikaan keskimäärin kolmessa päivässä.
 

On tehty useita mielenkiintoisia tutkimuksia siitä, kuinka kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa kehoon. Mikään niistä ei ole kuitenkaan ollut todella tyhjentävä. On kylläkin selvää, että tällä muutoksella on erilaisia vaikutuksia eri ihmisille, ja joillekin kesäaikaan siirtyminen voi olla hyvinkin kiusallinen aika vuodesta.

Kellojen siirtäminen on aihe, joka on aina herättänyt keskustelua, ja keskustelu on vilkastunut viime vuosina. Tämä käytäntö alkoi Euroopassa ensimmäisen maailmansodan aikana. Tärkein kesäaikaa puolustava argumentti oli se, että se auttaisi ihmisiä säästämään energiaa.

Suomessa kesäaikaan siirrytään aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, ja takaisin talviaikaan siirrytään lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

Teoriassa kellojen siirtämisen tarkoitus on hyödyntää auringonvaloa ja täten säästää energiaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ihmisen aamulla säästämä energia käytetään iltapäivällä. Lisäksi työntekijöistä tulee vähemmän tuottavia kun he sopeutuvat uuteen aikaan. Ehkäpä se ei säästäkään niin paljoa energiaa kuin miltä aluksi luultiin!

Kesäaikaan siirtyminen

 

Jotkut tutkimukset osoittavat, että niissä kulttuureissa, joissa ei käytetä sähköä, on kuitenkin samanlainen rutiini kuin muissakin. Asiantuntijat uskovat myös, että esivanhemmillamme oli samantyyppinen uni- ja päivärytmi kuin meillä on nykyään. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä kaikilla on luontaisesti samanlaiset nukkumistavat. Tämä johtuu siitä, että kaikki elävät olennot, jopa yksinkertaisimmat, säätelevät monia toimintojaan 24 tunnin jaksoissa. Näissä jaksoissa valo ja pimeys ovat ratkaisevia tekijöitä.

Vuonna 2011 Barcelonan genomisen säätelykeskuksen (CRG) tutkijaryhmä havaitsi, että solut erottavat päivän ja yön toisistaan, ja että tämä on elintärkeää niiden toiminnalle. Tämä vuorokausirytmi säätelee unen ja hereilläolon syklejä sekä kaikkia niihin liittyviä toimintoja. Kun nämä syklit muuttuvat, se aiheuttaa epätasapainoa kehossa ja voi johtaa moniin ongelmiin. Ihmiskeho pitää rutiineista, koska ne auttavat sitä toimimaan paremmin.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: 11 vinkkiä: miten nukut hyvin ja heräät aamulla virkeänä

Millä tavoin kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa kehoon?

Kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa eräänlaisen “jet lagin” eli aikaerorasituksen. Näitä termejä käytetään useimmiten siinä yhteydessä, kun henkilö matkustaa paikkaan jossa on eri aikavyöhyke ja vuorokausirytmi menee sekaisin. Myös kesäaikaan siirtyminen saa kehon hämilleen ja voi aiheuttaa jonkinlaisen kaaoksen. Pienetkin muutokset valveillaolossa ja lepoajoissa aiheuttavat väsymystä, uneliaisuutta ja ärtyneisyyttä.

 

Jotkut kärsivät tästä muutoksesta enemmän kuin toiset. Biologisesti katsottuna aikaerorasituksen oireet johtuvat siitä, että tämän muutoksen välitön vaikutus on muutos melatoniinin erityksessä. Melatoniini on hormoni, johon vaikuttaa auringonvalon määrä. Kun valoa on enemmän, melatoniinia on vähemmän. Ja päinvastoin, eli unen aikaansaamiseksi keho tuottaa melatoniinia enemmän, kun valoa on vähemmän. Kun valon määrä muuttuukin yhtäkkiä aikaeron vuoksi, hormonin eritys häiriintyy ja oireita alkaa esiintyä.

Useimmissa tapauksissa elimistöllä kestää noin kolme päivää saavuttaa tasapaino uudelleen.

Sinun kannattaa lukea tämäkin artikkeli: Näin säätelet melatoniinia ja nukut paremmin

Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa kehoon melatoniinin erityksen takia.

Muut vaikutukset

Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa unen määrään ja laatuun. Tämän tutkimuksen mukaan kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa ihmisillä noin 60 minuutin menetyksen unen määrässä ensimmäisinä päivinä kellon siirtämisen jälkeen, ja se vaikuttaa unen laatuun noin 10 %:lla ihmisistä.

Jotkut havainnolliset tutkimukset ovat todenneet sen, että kesäaikaan siirtyminen lisää sydäninfarktien (sydänkohtausten) määrää hienoisesti. Talviaikaan siirtyminen syksyllä puolestaan ​​vähentää niiden määrää. Samaan aikaan toinen tutkimus osoittaa, että ensimmäisinä päivinä kesäaikaan siirtymisen jälkeen itsemurhien lukumäärä lisääntyy. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että näinä päivinä sekä työhön liittyvien onnettomuuksien että liikenneonnettomuuksien määrä kasvaa. On olemassa tilastollista näyttöä siitä, että kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä maanantaina työtapaturmat ovat yleensä vakavampia kuin muina aikoina.

 

Haluamme kuitenkin huomauttaa, että sydänkohtaukset, onnettomuudet ja itsemurhat lisääntyvät vain hyvin vähän. Siitä huolimatta ne ovat mielenkiintoisia seikkoja, jotka meidän kannattaa pitää mielessä tuona aikana vuodesta, jotta pyrkisimme tietoisesti sopeutumaan muutokseen terveimmällä mahdollisella tavalla.

  • Serón-Ferré, M. J. (2018). Relojes, relojes, relojes y el cambio de hora¿ Son los relojes internos espejos del reloj externo?. Revista Chilena de Enfermedades Respiratorias, 34(3), 151-152.
  • Ritmo circadiano: el reloj maestro. Alteraciones que comprometen el estado de sueño y vigilia en el área de la salud. (2014). Morfolia.
  • Argüelles, R., Bonmatí Carrión, M., Argüelles Prieto, R., & Bonmatí Carrión, M. (2015). Melatonina, la hormona de la noche. Eubacteria.