Miten irtisanoutua työstä, josta et pidä

Irtisanoutuminen ei ole työelämän loppu. Se voi antaa mahdollisuuden päästä jälleen omien mielenkiinnonkohteiden pariin ja sytyttää luovuuden kipinä. Tutustu tämän artikkelin vinkkeihin ottaaksesi lopputilin työstä, josta et pidä, ja löytääksesi jotain parempaa!
Miten irtisanoutua työstä, josta et pidä

Viimeisin päivitys: 12 syyskuuta, 2021

Olet jo saattanut pohtia, miten suuren osan elämästämme omistammekaan työnteolle. Jos elinajanodote on esimerkiksi 79 vuotta, siitä käytetään keskimäärin 12 yhtäjaksoista vuotta tehden töitä, työelämän ollessa keskimäärin 45 vuotta ja 40 tuntia viikossa. Mitä sitten tapahtuu, jos päätät irtisanoutua työstä josta et pidä?

Työ voi lisätä hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään, tai sitten päinvastoin. Jälkimmäisessä tapauksessa, vaikka kaikki olosuhteet olisivatkin otolliset sen tekemiseksi, useimpien on vaikea ottaa lopputiliä ja he harvemmin tekevätkään niin suoraan.

Totuus on, että huono työympäristö, krooninen stressi sekä hyödyn ja haitan epätasapaino ovat uhka terveydelle, ja irtisanoutumista tai työn vaihtamista tulisi tällöin harkita.

Kolme syytä irtisanoutua työstä, josta et pidä

Huono työympäristö, riittämätön palkka, nöyryytys ja väkivalta ovat kaikki hyviä syitä irtisanoutua työstä, josta et pidä. Tai ehkäpä työssäsi on jotain sellaista, mikä sotii omia arvojasi vastaan tai sinulla on uusia ammatillisia mielenkiinnonkohteita. Saatat kenties haluta siirtyä töihin eri yritykseen tai jopa vaihtaa uraa kokonaan. Nämä ovat vain muutamia syitä siihen, miksi useimmat ihmiset ottavat lopputilin.

Kun olet työssä josta et pidä, syyt voi yleensä kiteyttää muutamaan sanaan: terveys, henkilökohtainen tyytyväisyys ja motivaation puutteesta johtuva alhainen tuotteliaisuus.

Huono työilmapiiri on syy irtisanoutua työstä, josta et pidä
Jotkut työympäristöt ovat väkivaltaisia päivittäin, mikä on haitallista terveydelle.

1. Terveydestä huolehtiminen

Minkä hinnan maksatkaan siitä, että pysyt virassasi? Ahdistus, unettomuus, paniikkikohtaukset, surullisuus tai jatkuva vihaisuus ovat vain muutamia niistä oireista, joita voi ilmetä silloin kun työ aiheuttaa paitsi kyllästymistä, myös pahoinvointia tai masennusta. Taloudellinen tilanteesi voi olla kriittinen, mutta vielä kriittisempää on se kun työ vaikuttaa terveyteesi johtaen vakaviin haittavaikutuksiin.

2. Itsetunto ja motivaatio

Pysyminen pitkään sellaisessa paikassa, jossa emme voi hyvin, vaikuttaa itsetuntoomme ja motivaatioomme. Yhdeltä osin siksi, että emme enää tunne itseämme hyödylliseksi ja arvokkaaksi. Toisaalta siksi, että menetämme kiinnostuksen siihen mitä teemme. Päivittäisten tehtävien kohtaamisesta ja luovuuden ylläpitämisestä tulee raskasta.

3. Virheiden tekemisen riski

Kun alamme tehdä töitä autopilotilla, motivaation lisäksi myös keskittymis- ja huomiokykymme kärsii, ja teemme suuremmalla todennäköisyydellä virheitä, jotka voivat olla suuriakin.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Ohjeistuksia istumatyötä tekeville

Kuinka irtisanoutua työstä, josta et pidä

Kun sinulla ei ole riittävästi syitä jäädä työpaikkaasi, niin silloin sinulla on riittävästi syitä lähteä. Lopputilin ottaminen voi kuitenkin olla helpommin sanottu kuin tehty. Itsensä vakuuttaminen ja sen tajuaminen, että niin on oikein, voi olla erittäin vaikeaa.

Hanki tietoa

Vastuullisuuden ja jopa oman maineen vuoksi työtä ei kannata lopettaa tuosta vain yhdessä yössä. On tärkeää ilmoittaa siitä etukäteen ja varmistaa myös se, että olet tietoinen hallinnollisista ja juridisista toimenpiteistä, joita tulee noudattaa.

Moni ei tiedä, miten pitkä irtisanomisaika on: onko se kaksi viikkoa? Yksi kuukausi? Ensimmäiseksi sinun tulisi tarkistaa, selvennetäänkö sitä työsopimuksessasi jollakin tapaa.

Toiseksi sinun tulisi punnita missä asemassa olet, ja tarkistaa kuinka paljon aikaa saattaa kulua uuden henkilön löytämiseen. Jos olet keskeisessä asemassa, johon tarvitaan jotain erityiskoulutusta, kannattaa antaa yli kahden viikon varoitusaika. Tällä tavoin tilallesi on palkattavissa joku toinen, ja voit olla mukana työhön perehdyttämisessä, edes jossain määrin.

Lähdön valmistelu

Tämä kohta liittyy aiempaan. Lähtö kannattaa tehdä aina hyvissä väleissä. Tästä syystä sinun kannattaa harkita kertovasi syyt lähtöösi esimiehellesi tai henkilöstöosastolle. Tämä on heille samalla palautetta, jotta he voivat yrittää tehdä parannuksia.

On myös järkevää, että ensimmäinen asiasta kuuleva henkilö on pomosi ja ettei hän kuule sitä joltakulta toiselta. Muista myös se, että tarvitset aikaa pakataksesi mukaan otettavat tavarat.

Haluaisin irtisanoutua työstä, mutta…

On tärkeää miettiä niitä uskomuksia, tilanteita tai pelkoja, joiden vuoksi sinusta tuntuu siltä että sinun on mahdotonta irtisanoutua työstä josta et pidä. Joskus nämä käsitykset liittyvät itsetuntoon (“En saa uutta työtä”), kun taas toisinaan kyseessä on taloudellinen huoli.

Unohda syyllisyys vapaa-ajasta

Irtisanoutumisen ei tarvitse merkitä työelämän loppua. On tärkeää ajatella työttömyyttä siirtymäaikana, jossa voit antaa itsellesi aikaa oppia tuntemaan itsesi, löytämään jälleen mielenkiinnonkohteita ja jopa tylsistymään.

On tärkeää työstää syyllisyydentuntoa vapaa-ajasta, erityisesti yhteiskunnassamme, joka on opettanut meille sen, että ollaksemme arvokkaita meidän on oltava tuotteliaita.

Usein arjen päätähuimaavassa vauhdissa menetämme mahdollisuuden päästä mielenkiinnonkohteidemme pariin ja antaa mielemme vaeltaa vailla päämäärää. Tällaisina hetkinä voi syntyä loistavia ideoita, jolloin voit luoda itsesi uudelleen ja ottaa uuden suunnan elämässä.

Vaihtoehtoisten skenaarioiden pohtiminen, kun haluat irtisanoutua työstä

Irtisanoutuaksesi työstäsi sinun ei välittömästi tarvitse mennä toiseen työhön. Tärkeää on kuitenkin tehdä suunnitelmia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, koska se auttaa myös hillitsemään ahdistusta. 

Ota esimerkiksi selvää siitä, kuinka paljon rahaa sinulla on oltava täyttääksesi perustarpeesi (esimerkiksi ruoka ja vuokra) ja kuinka kauan nuo säästöt riittävät. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö odottamattomia tilanteita voisi syntyä matkan varrella, mutta niiden vaikutus tulee olemaan vähäisempi, kun varaudut.

Toisinaan suunnitelman ei tarvitse liittyä talouteen, vaan mielenrauhaan siitä että teet jotakin. Tässä tapauksessa voit miettiä millaisista aktiviteeteista olet kiinnostunut ja mihin pystyt osallistumaan.

Kun haluat irtisanoutua työstä, se kannattaa suunnitella hyvin
Irtisanoutumisen miettiminen ja suunnittelu on avainasia, sillä se auttaa sinua olemaan järjestäytyneempi keskipitkällä aikavälillä.

Valmistaudu

Usein haluamme ottaa lopputilin työstä siksi, että aikeenamme on kehittää jokin uusi liiketoimi tai vaihtaa alaa kokonaan. Joka tapauksessa on kannattavinta valmistautua. Sinun on otettava selvää, mitä sinua kiinnostavalla alalla on meneillään, päivittää cv:si, etsiä hyödyllisiä kursseja jne.

Älä idealisoi

Irtisanoutuminen työstä ei ole maailmanloppu, mutta sitä ei tulisi myöskään idealisoida. Toisin sanoen ensimmäiset tunteet lopputilin ottamisesta menevät ohi, ja sen jälkeen tulee muita.

On tärkeää olla idealisoimatta tai dramatisoimatta jotakin skenaariota. Tiedosta ainoastaan se, että hyvien hetkien lisäksi tulee olemaan myös sydänsuruja.

Pidä huolta mielenterveydestäsi, jos sinun on irtisanouduttava työstäsi

Pahoinvointi työympäristössä on suorassa yhteydessä mielenterveyteesi. On jopa varsinaisia oireyhtymiä, kuten burnout-syndrooma, jotka ovat tämän päivittäisen kärsimyksen voimakkaampia ilmenemistapoja. 

On tärkeää noudattaa aikoja ja toimenpiteitä, joita työstä irtisanoutuminen edellyttää, mutta myös ottaa asia vakavasti eikä odottaa kaiken räjähtävän käsiin tai asioiden muuttuvan paremmaksi itsestään.

Monien näiden käsitysten takana on tekosyitä ja pelkoja, mutta mihin hintaan? Muistetaan se, että ei ole mitään syytä tottua pahoinvointiin ja että me ansaitsemme mahdollisuuden tuntea olomme hyväksi ja kehittyä eteenpäin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Ansoleaga Moreno, E., & Miranda-Hiriart, G. (2014). Depresión y condiciones de trabajo: revisión actualizada de la investigación. Revista Costarricense De Psicología33(1), 1-14. Recuperado a partir de http://www.rcps-cr.org/openjournal/index.php/RCPs/article/view/29
  • Cantero-Téllez, Elizabeth Alicia, & Ramírez-Páez, José Antonio (2009). Factores psicosociales y depresión laboral: una revisión. Revista Médica del Instituto Mexicano del Seguro Social, 47(6),627-636.[fecha de Consulta 26 de Abril de 2021]. ISSN: 0443-5117. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=457745517008

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.