Miten elää samassa taloudessa koronavirusta sairastavan kanssa
Monissa kodeissa on tullut ajankohtaisesti ymmärtää paremmin, millaista elämää koronavirusta sairastavan potilaan kanssa tulisi viettää. Koska kaikki tartunnan saaneet potilaat eivät ole sairaalahoidossa ja useat heistä sairastavat ja toipuvat kotonaan, saman katon alla elävien perheenjäsenten välille on luotu niin kutsuttu pakotettu karanteeni.
Tämä ei ole terveysjärjestelmän tai tapauksia hoitavien ammattilaisten virhe. Alan viranomaiset ovat nimenomaisesti ohjeistaneet, että lieviä oireita sairastavien potilaiden tulee jäädä kotiin sairastamaan, asuivatpa he yksin tai perheensä kanssa. Tämän toiminnan kautta sairaalapaikat pystytään pitämään auki niille, jotka sitä enemmän tarvitsevat, ja samalla mahdollisten uusien tartuntojen määrää saadaan laskettua, kun sairastuneet eivät levitä tartuntaa sairaalassa.
Vaikka ympäri maailmaa asetetuilla pakollisilla toimenpiteillä pyritään sosiaaliseen eristäytymiseen koronaviruksen leviämisen nopeuden hidastamiseksi, kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa ja karanteenia ei tule ymmärtää ristiriidaksi. Tällä tapaa omaksutaan, että kotona sairastavat kunnioittavat karanteenia yhdessä perheensä tai muiden saman katon alla asuvien henkilöiden kanssa.
Samalla tämä tilanne kuitenkin herättää monissa pelkoa ja huolenaiheita. Ne, jotka elävät saman katon alla koronavirukseen sairastuneen perheenjäsenen tai kämppäkaverin kanssa pohtivat, onko mahdollista elää koronavirusta sairastavan potilaan kanssa sairastumatta itse. Lisäksi he miettivät, millaisia toimenpiteitä heidän tulisi toteuttaa sairastumisen riskin vähentämiseksi.
Haluamme kertoa sinulle tässä artikkelissa tarkemmin, kuinka tämä rinnakkaiselo koronavirusta sairastavan potilaan kanssa on mahdollista ja millaisia toimenpiteitä meidän tulisi toteuttaa tämäntyyppisen karanteenin aikana. Koronaviruksen aiheuttama pandemia on luonut poikkeustilanteita ympäri maailmaa, ja tästä syytä se vaatii myös tavallisesta poikkeavia toimenpiteitä tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.
Koronaviruksen leviäminen
Toistaiseksi tutkimukset ovat yhtä mieltä siitä, että COVID-19 -tartunta leviää ilmaan hengityksen kautta vapautuneiden pisaroiden avulla, joita tartunnan saaneet ihmiset karkottavat nenän ja suun kautta. Tällä tapaa nämä pisarat voivat päästä terveen ihmisen limakalvoille ja tartuttaa myös tämän.
Viruksen selviämisestä eri pinnoilla on myös jonkin verran tutkimuksia. Sairastuneen ihmisen kodissa tämä on tärkeää ottaa huomioon. Virus voi selvitä jonkin aikaa esimerkiksi pöydällä, tuoleissa, matkapuhelimissa, tietokoneissa ja kaukosäätimissä. Vaikka pääasiallisena tartuntatapana pidetään pisara-tartuntaa, tartunnan riski voi jonkin verran kasvaa, jos terve ihminen koskee näitä esineitä sen jälkeen, kun sairastunut on niitä koskettanut.
COVID-19 -pandemia on osoittanut, kuinka helposti tämä virus voi levitä. Vaikka kyseessä ei olekaan yksi tappavimmista viruksista, joita ihmiskuntamme on kohdannut, tämän viruksen tehokas leviämiskyky on tunnustettu ympäri maailmaa.
Tästä syystä globalisoituneella aikakaudella matkustaminen ja ihmismassojen väliset kontaktit ovat suosineet tämän viruksen leviämistä. Tämä onkin yksi syy sille, miksi niin monet viranomaiset ympäri maailmaa ovat tehostaneet karanteenin merkitystä yhä enemmän.
Koronaviruksen aiheuttama pandemia on luonut täysin uuden tilanteen, joka pakottaa meidät muuttamaan tapojamme.
Miten olla koronavirusta sairastavan kanssa samassa kodissa
Kun koronavirustartunta on varmistettu kotona, saman katon alla asuvien henkilöiden on toteutettava tiettyjä toimenpiteitä tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Nämä toimenpiteet ovat paljon tarkempia kuin mitä terveysviranomaisten ohjeistama tavallinen kotikaranteeni terveille ihmisille tällä hetkellä on.
Ensinnäkin tartunnan saaneiden on käytettävä hengityssuojainta. Tähän tehtävään ei kuitenkaan päde mikä tahansa hengityssuojain, vaan sen on oltava vähintään FFP2-suodattimella varustettu suojain, jonka avulla voidaan varmistaa, että virus ei pääse leviämään ilmassa ja tartuttamaan muita.
Toiseksi, saman katon alla asuvien on sovellettava yli kahden metrin suojaetäisyyttä. Tämä voi olla esimerkiksi pienessä asunnossa hyvin hankala tehtävä, mutta sitä tulisi noudattaa tiukasti. Tällä tapaa perheen tai kämppäkavereiden sisällä tulisi muodostaa tapoja, joiden ansiosta jäsenten välille ei syntyisi liian tiiviitä kohtaamisia.
Astioita, pyyhkeitä ja vuodevaatteita ei myöskään jaeta. COVID-19 -tartunnan saaneen henkilön henkilökohtaisia esineitä ei myöskään tulisi koskaan jakaa. Samalla on tärkeää, että tietyt esineet varattaisiin vain sairastuneen henkilökohtaiseen käyttöön, vaikka ne eivät sitä normaalisti olisikaan. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että mobiililaitteet, tietokoneet, kirjat ja muut esineet, joita sairastunut käyttää, ovat varattuja vain ja ainoastaan hänelle.
Tässä kohtaa on taas syytä painottaa, että käsien huolellinen pesu saippualla ja vedellä on välttämätöntä. Kaikkien saman katon alla asuvien henkilöiden tulee pestä käsiään usein ja säännöllisesti. Käsidesiä voidaan käyttää silloin, kun kunnolliseen käsien saippuapesuun ei ole mahdollisuutta, mutta se ei saisi koskaan korvata tätä.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Käsienpesu on koronaviruksen pahin vihollinen
Intensiivinen käsipesu on välttämätön osa elämää yhdessä koronavirusta sairastavan potilaan kanssa.
Kodin puhdistus ja desinfiointi
Koti voidaan siivota tämänkaltaisen karanteenin aikana noudattamalla Maailman terveysjärjestön jakamia suosituksia. Nämä suositukset koskevat niitä kotitalouksia, joissa asuu COVID-19 -tartunnan saaneita henkilöitä.
Henkilön, joka siivoa kodin, tulisi turvautua siivouksen ajaksi hengityssuojaimeen sekä kertakäyttöisiin käsineisiin ja siivousvälineisiin. Tässä mielessä on tärkeää, että hengityssuojaimen merkinnän tulisi luokkaa FFP3, sillä tämän kategorian hengityssuojaimet suojaavat käyttäjää ilmassa leviäviltä tartuntataudeilta.
Siivouksen aikana kertyneet jätteet ja roskat tulisi säilöä erilliseen pussiin, sulkea ilmatiiviisti ja hävittää välittömästi. Pussin materiaalin tulisi olla kestävää muovia, jotta siihen ei siivouksen tai kuljetuksen aikana ilmaannu reikiä. Myös siivoukseen käytetyt käsineet ja hengityssuojaimet tulee säilöä tähän pussiin.
Itse kodin siivouksessa voidaan käyttää esimerkiksi alkoholipitoista, vetyperoksidipitoista tai klooripitoista desinfiointiaineitta. Vaatteiden ja astioiden tapauksessa, joissa näitä desinfiointiaineita ei voida käyttää, on tarpeen suorittaa tavanomainen pesu, jossa pesuveden lämpötilan tulisi olla 60-90 astetta. Sairastuneen astiat ja vaatteet kannattaa varmuuden vuoksi erotella muiden taloudessa asuvien astioista ja vaatteista, vaikka esineiden välityksellä saatuja tartuntoja ei olekaan tähän mennessä havaittu. Voit tarkistaa kotimaan viranomaisten antamat tarkemmat desinfiointiaineiden laimennusohjeet sekä siivousohjeet Työterveyslaitoksen sivuilta.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Onko minulla koronavirus, influenssa vai allergia?
Milloin voimme olla varmoja, että tartunta on poissa?
Koska kaikille sairastuneille ei tehdä virallista koronavirustestiä ja suurin osa potilaista sairastaa kotona, viranomaiset eivät voi valvoa tapauskohtaisesti sitä, milloin kukin potilas on virallisesti terve. Tästä syystä THL:n tiedotteiden mukaan oireilevien potilaiden on odotettava, että täysin oireettomia päiviä on vähintään yksi; terveydenhuollossa työskentelevien on odotettava, että oireettomia päiviä on ollut vähintään kaksi.
Vain sairaalahoidossa olevien potilaiden tapauksessa tapausta hoitava lääkäri voi antaa diagnoosin siitä, milloin potilas on terve tai valmis kotihoitoon. Jos huomaat oireilevasi, älä suuntaa sairaalaan ja varaa hätänumero vain oikeita hätätapauksia varten. Sairasta rauhassa kotona ja ota yhteyttä terveydenhuoltoon vain silloin, jos oireesi pahentuvat ja yleiskuntosi romahtaa.
Koronavirustartunnan leviämisen ehkäiseminen on meidän kaikkein yhteinen tehtävä ja on tärkeää, että noudatamme viranomaisten antamia ohjeita tarkkaan. Syytä pelolle ja paniikille ei ole, mutta samalla kaikkien meidän on suhtauduttava tilanteeseen riittävän vakavasti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- World Health Organization. Considerations for quarantine of individuals in the context of containment for coronavirus disease ( COVID-19): interim guidance, 29 February 2020. No. WHO/2019-nCov/IHR_Quarantine/2020.1. World Health Organization, 2020.
- Ye, Guangming, et al. “Experience of different upper respiratory tract sampling strategies for detection of COVID-19.” Journal of Hospital Infection (2020).
- World Health Organization. Water, sanitation, hygiene and waste management for COVID-19: technical brief, 03 March 2020. No. WHO/2019-NcOV/IPC_WASH/2020.1. World Health Organization, 2020.
- World Health Organization. Rational use of personal protective equipment for coronavirus disease (COVID-19): interim guidance, 27 February 2020. No. WHO/2019-nCov/IPCPPE_use/2020.1. World Health Organization, 2020.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.