Mitä tutkijat sanovat unihalvauksesta
Olet kenties jo kuullut unihalvauksesta. Haluamme nyt kertoa mitä tutkijat sanovat unihalvauksesta, kuinka se vaikuttaa kehoon ja mitä sen välttämiseksi voi mahdollisesti tehdä.
Unihalvaus ei ole vakava sairaus. Tutkijat pitävät sitä unen aikana tapahtuvana ilmiönä ja sijoittavat sen kansainvälisessä unihäiriöiden luokittelussa parasomnioihin.
Tutustu myös tähän artikkeliin: Lasten unihäiriöt: diagnosointi ja hoito
Mitä tutkijat sanovat unihalvauksesta?
Jos koskaan olet herännyt ja yrittänyt nousta ylös sängystä siihen kykenemättä, olet saattanut kärsiä unihalvauksesta. Se on tila, joka aiheuttaa heikkoutta lihaksissa unen aikana. Tämä vaikutus estää lihasten liikuttamisen hetkellisesti.
Kyseinen ilmiö tapahtuu yleensä nukahtamisen tai heräämisen hetkellä. Vaikutus on hyvin lyhyt: se voi kestää yhdestä viiteen minuuttia. Unihalvaus voi tehdä olosta hyvin pelästyneen tai ahdistuneen, vaikka henkilö onkin täysin hereillä ja selväpäinen.
Ihminen ei pysty sen aikana liikuttamaan lihaksiaan tai pukahtamaan sanaakaan. Unihalvauksen aikana on parasta rauhoittua ja odottaa kärsivällisesti, kunnes se alkaa häviämään itsestään, vaikka tämä voikin tuntua vaikealta.
Tutkijat kertovat myös, että tämä vaikutus johtuu pienestä keskushermoston häiriötilasta. Aivot heräävät univaiheesta, mutta syvän rentoutumistilan vuoksi keho ei vähän aikaan kykene tottelemaan aivojen lähettämiä käskyjä. Tämä selitys saattaa tuntua liian yksinkertaiselta, minkä vuoksi monet ihmiset eivät ole siihen kovinkaan tyytyväisiä!
Mitä tutkijat sanovat unihalvauksesta: unihalvauksen oireet
Unihalvaus voi tapahtua terveellä ihmisellä ilman ennakkovaroitusta, vaikkakin on tärkeää korostaa, että se ei vaikuta mitenkään henkilön terveyteen. Se on suhteellisen yleinen ja tavanomainen ilmiö. Erään tutkimuksen mukaan noin 8 % väestöstä saattaa kärsiä siitä ainakin kerran elämässään.
Joissakin tapauksissa unihalvaus on suoraan yhteydessä narkolepsiaan. Narkolepsia on harvinainen sairaus, joka aiheuttaa äkillistä nukahtelua, jota on mahdotonta ennakoida.
Nämä ovat unihalvauksen yleisimmät oireet:
- Et voi huutaa etkä puhua – mielesi toimii täydellisen hyvin, mutta kroppasi ei pysty reagoimaan.
- Halvauksesta johtuva ahdistuksen tai pelon tunne
- Paineentunne rinnassa ja hengitysvaikeudet
- Olet tietoinen kaikesta, mutta et pysty liikkumaan
- Sinusta voi tuntua siltä kuin patja olisi uppoamassa, tai koet muita outoja tuntemuksia, joita ei todellisuudessa tapahdu.
Miksi unihalvaus tapahtuu?
Unihalvaus tapahtuu, kun keho ja mieli eivät ole hetken aikaa kunnolla yhteydessä keskenään. REM-univaiheen aikana näemme tavallisesti unia, ja tuona aikana keho voi olla täysin halvaantunut johtuen lihasten rentoutumisesta. Glysiini ja GABA (gamma-aminovoihappo) ovat ne kaksi kemikaalia, jotka auttavat saamaan tämän “halvaantumisen” aikaan, jotta emme liikkuisi yöllä.
Kun aivot heräävät kesken REM-univaiheen, ennen kuin koko prosessi on käyty loppuun, voi syntyä unihalvaustila, koska lihakset eivät ole vielä palautuneet lepovaiheesta.
Yleisimmät unihalvauksen aiheuttajat – joka, kuten jo sanoimme, ei siis aiheuta haittaa keholle – voivat olla moninaiset:
- Runsas stressi
- Kovat paineet
- Huonot yöunet useita öinä peräkkäin tai riittämätön unensaanti
Käy lukemassa myös tämä artikkeli: Stressistä johtuva unettomuus: mitä sille voi tehdä?
Unihalvauksen hoito
Jos olet kärsinyt unihalvauksesta vain kerran, sinulla ei ole syytä huoleen, sillä se ei aiheuta mitään terveysongelmia. Useimmiten unihalvaukseen ei ole mitään tiettyä hoitoa, mutta jos se tapahtuu uudelleen, sinun tulisi tehdä nämä asiat:
- Ensimmäiseksi rentoudu ja muistuta itseäsi siitä, että mitään pahaa ei ole tapahtumassa; syytä paniikkiin ei ole.
- Rentoudu ja odota kärsivällisesti muutama minuutti, kunnes unihalvaus alkaa hiipua pois.
- Saadaksesi liikkumiskykysi takaisin liikuta sormiasi ja varpaitasi vähitellen.
- Kun saat liikutettua kehoasi, nouse vuoteesta rauhallisesti ja yritä kävellä hitaasti.
Jos tämä tapahtuu sinulle toistuvasti, käänny lääkärin puoleen, sillä tällöin kyseessä saattaa olla jokin alla piilevä unihäiriö. On kuitenkin tärkeää muistaa, että unihalvaus ei itsessään ole terveydelle vaarallinen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hobson, J. A., & Pace-Schott, E. F. (2002). The cognitive neuroscience of sleep: Neuronal systems, consciousness and learning. Nature Reviews Neuroscience. https://doi.org/10.1038/nrn915
- Stores, G. (1998). Sleep paralysis and hallucinosis. Behavioural Neurology. https://doi.org/10.1155/1998/649278
- Pelayo, R. (2014). Sleep Paralysis. In Encyclopedia of the Neurological Sciences. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-385157-4.00573-X
- Sharpless, B. A., & Grom, J. L. (2016). Isolated Sleep Paralysis: Fear, Prevention, and Disruption. Behavioral Sleep Medicine. https://doi.org/10.1080/15402002.2014.963583
-
Sharpless, B. A., & Barber, J. P. (2011). Lifetime prevalence rates of sleep paralysis: a systematic review. Sleep medicine reviews, 15(5), 311-315.
- Parálisis del sueño: MedlinePlus enciclopedia médica. (2020). Retrieved 24 July 2020, from https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/000801.htm
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.