Mitä räkä on ja mikä on sen tehtävä?

Räkä on merkki siitä, että elimistö toimii niin kuin pitääkin. Tällä sitkeällä ja tahmealla aineella on tärkeä rooli elimistön suojaamisessa ja puolustuksessa.
Mitä räkä on ja mikä on sen tehtävä?

Viimeisin päivitys: 09 marraskuu, 2021

Räkä on kaikille tuttua, mutta kaikki eivät kuitenkaan tiedä, mitä se todellisuudessa on ja mikä sen tehtävä on. Ihmeellistä kyllä, keskiverto ihminen tuottaa räkää nenän kautta litran verran päivässä ja toisen litran kurkussa.

Räkä voi olla koostumukseltaan ja väriltään erilaista. Se voi olla pehmeää tai kovaa, tummaa tai vaaleaa, vihertävää tai kellertävää. Yleensä räkää pidetään likaisena asiana, mutta sen pääasiallisin funktio on ei-toivottujen partikkeleiden estäminen tulemasta hengitystiejärjestelmään.

Tavalla tai toisella räkä on merkki siitä, että nenä toimii tai ei toimi niin kuin sen pitäisi. Vaikka jotkut kaivavatkin nenää päästäkseen eroon tästä tahmeasta aineesta, kannattaa tähän tarkoitukseen käyttää puhdasta nenäliinaa.

Mitä räkä on?

Räkä tulee ulos nenästä. Räkä ei ole kuitenkaan ainoa elimistön tuottama limainen erite. Keuhkojen tuottamia eritteitä kutsutaan usein limaksi.

Lima on sitkeää nestettä, jota nenän ja muiden elinten epiteelisolut tuottavat. Näissä soluissa on värekarvoja, jotka liikuttavat limaa sieraimiin.

Lima tekee monia asioita, mutta seuraavaksi esittelemme sen kaikkein tärkeimmät tehtävät.

  • Toimii voiteluaineena. Se auttaa pitämään nenän ja ontelot kosteutettuina. Tämä auttaa niitä suojautumaan ärtymiseltä, joka voi johtua objektin tai partikkelin aiheuttamalta hankaukselta.
  • Toimii suojaavana kilpenä. Nenän ja onteloiden kudokset ovat melko herkkiä ja hienovaraisia. Lima auttaa suojelemaan niitä.
  • Muodostaa suojamuurin. Lima auttaa pyydystämään ja poistamaan vieraat partikkelit, jotta ne eivät pääse nenään. Tällaisia ovat esimerkiksi pöly, saasteet, bakteerit ja virukset.

Yleisesti ottaen voidaan siis sanoa, että räkä on puolustus- ja suojausmekanismi elimistöön nenän kautta pyrkiviä ulkoisia tekijöitä vastaan. Lisäksi se on eturintamassa taistelemassa allergioita ja flunssia vastaan.

Räkä on elimistön puolustus- ja suojausmekanismi ulkoisia tekijöitä vastaan.

Miten räkä muodostuu?

Lima muodostuu nenässä. Se on ainetta, joka koostuu vedestä, proteiineista, joistakin kemikaaleista sekä suolasta. Se on koostumukseltaan sitkeää ja tahmeaa, mikä auttaa sitä tarttumaan haitallisiin ympäristöstä tuleviin aineksiin.

Suurin osa nenän ja kurkun tuottamasta limasta sekoittuu sylkeen ja se niellään. Osa siitä jää nenään. Aivastaessa ja niistäessä pääsee räästä eroon. Jos näin ei käy, se jää nenään ja kuivuu.

Kun saat flunssan, elimistö tuottaa enemmän histamiinia. Tämä aine saa aikaan sen, että nenän limakalvot turpoavat ja tuottavat myös enemmän limaa. Näin muodostuu paksu limakerros, joka auttaa suojelemaan nenän kudoksia.

Kun räkää on enemmän, tulee siitä päästä eroon useammin, joko niistämällä tai aivastamalla. Tämä auttaa poistamaan myös tulehdukselliset tekijät. Samalla tavalla käy myös allergian kohdalla.

Mitä räkä ei ole?

Räkää koskien on olemassa monia suosittuja myyttejä. Ja koska kyse on myyteistä, ne eivät myöskään ole paikkansapitäviä. Joidenkin mielestä räkä sisältää aivosoluja, jotka laskeutuvat pääkallosta ja kulkeutuvat nenään – eikä tämä tietenkään ole totta.

Samaan tapaan jotkut ajattelevat rään sisältävän aivoselkäydinnestettä. Joidenkin mielestä vihertävä räkä on merkki vakavasta infektiosta tai että jos sitä ei esiinny, on nenä silloin puhtaampi. Mikään näistä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. 

Miksi räkä vaihtaa väriään?

Yksi rään silmäänpistävimmistä piirteistä on se, että se vaihtaa väriään. Yleisesti ottaen näin tapahtuu liman kanssa kontaktissa olevien ainesten vuoksi. Tästä näkökulmasta katsottuna räkä voi olla monen väristä.

Läpinäkyvä räkä

On hyvin yleistä, että räkä on läpinäkyvää ja tällöin rään ajatellaan olevan normaalin väristä. Jos nenä kuitenkin vuotaa läpinäkyvää räkää paljon, saattaa kyse olla allergisesta nuhasta. Toisin sanoen, se että räkä ei ole minkään väristä, ei tarkoita sitä etteikö sen taustalla voi olla jotain terveydellistä ongelmaa.

Kellertävä tai vihertävä räkä

Kellertävä tai vihertävä räkä on merkki infektiosta, mutta ei kuitenkaan aina tarkoita sitä että kyse olisi vakavasta tulehduksesta. Räkä muuttuu tämän väriseksi, koska immuunijärjestelmä kasvattaa neutrofiilien eli puolustussolujen tuotantoa.

Nämä solut erittävät entsyymejä, jotka tappavat tulehduksellisia tekijöitä. Yksi näistä entsyymeistä, peroksidaasi, antaa räälle sen kellertävän tai vihertävän värin. Yleensä räkä muuttaa väriään asteittain; se muuttuu läpinäkyvästä kellertäväksi ja siitä vihertäväksi.

Punertava tai rusehtava räkä

Kun räkä on punertavaa tai rusehtavaa, tarkoittaa se sitä että siihen on sekoittunut verta. On mahdollista, että jotkut nenän pienistä verisuonista on saattanut purkautua. Myös liiallinen nenän niistäminen tai aivastaminen on saattanut aiheuttaa verisuonille pientä vahinkoa. Ei tarvitse kuitenkaan huolestua, mikäli räkä on punertavaa tai rusehtavaa.

Liiallinen niistäminen voi saada aikaan pienten verisuonten purkautumisen ja siten lima voi olla punertavaa tai rusehtavaa.

Musta räkä

Musta räkä on melko epätavallista. Lima voi kuitenkin olla mustaa, mikäli olet hengittänyt savua tai nokea. Se voi olla myös merkki hyvin saastepitoisesta ilmasta.

Räkä on luonnollinen asia

Räkä saattaa olla ällöttävää, mutta se on kuitenkin merkki siitä, että nenässäsi kaikki toimii niin kuin pitääkin. On kuitenkin hyvä opettaa lapselle, että räkää ei saa syödä. Vaikka se ei olekaan myrkyllistä, se on kuitenkin kehon tuottamaa jätettä. 

Lisäksi sekä lasten että aikuisten on hyvä oppia olemaan kaivamatta nenäänsä, sillä se saattaa vahingoittaa nenän kudoksia. Sen sijaan nenä kannattaa niistää hellävaraisesti tai huuhdella, niin saat puhdistettua nenäsi.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Mistä nenäverenvuoto johtuu? 9 tärkeintä syytä
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Mistä nenäverenvuoto johtuu? 9 tärkeintä syytä

Nenäverenvuoto on useimmiten harmitonta, mutta toisinaan se voi olla merkki vakavasta sairaudesta. Tässä artikkelissa kerromme, mistä nenäverenvuot...



  • García-Moreno, J. M. (2005). El estornudo: Revisión de su etiología y fisiopatología. Revista de neurología, 41(10), 615-621.
  • Ramos-Jiménez J, Garduño-Torres B, Arias-Montaño JA. Histamina y comunicación intercelular: 99 años de historia. Rev Biomed. 2009;20(2):100-126.
  • Ripoll, J. (2001). Mocos y tos, el problema de cada día. Infancia: educar de 0 a 6 años, (65), 35-39.