Mitä on ihon muisti ja kuinka se toimii?

Ihon muisti altistaa ihovaurioille vuosien kuluessa. Solujen DNA-vauriot kertyvät ja ajan myötä niitä on vaikea pysäyttää.
Mitä on ihon muisti ja kuinka se toimii?

Viimeisin päivitys: 26 marraskuuta, 2020

Ihon muisti on todellinen asia eikä vain jokin runotermi tai romaanin nimi. Kyseessä on ilmiö, johon ihotautilääkärit kiinnittävät yhä enemmän huomiota. Ihon muisti liittyy erityisesti auringolle altistumiseen ja myöhemmin ilmeneviin ihovaurioihin.

Iho on ihmiskehon suurin elin; yhteensä sillä on pinta-alaa noin kaksi metriä ja se painaa noin neljä kiloa. Se koostuu kolmesta kerroksesta:

  • Hypodermi eli ihonalaiskudos
  • Dermis eli verinahka
  • Epidermis eli orvaskesi

Iho toimii suojana ulkoisia tekijöitä vastaan suojaten meitä ympäristön aggressiivisilta vaikutuksilta ja muutoksilta. Sillä on lisäksi tärkeä merkitys ulkonäön ja jopa itsetunnon kannalta. Katsoessamme peiliin näemme suurelta osin ihokudosta.

Moni ei huomioi sitä, että iho tarvitsee erityistä huolenpitoa. Sitä on suojattava tietyiltä haitoilta, kuten auringolta. Alla olevassa artikkelissa selitämme, mitä ihon muisti on, jotta ymmärtäisit sen merkityksen.

Mistä ihon muisti koostuu?

Ihon muisti on hyvin mielenkiintoinen ilmiö. Iholla ei tietenkään ole samanlaista muistia kuin aivoilla. Kyseessä on pikemminkin se tosiasia, että runsaalle auringonvalolle altistuva iho kärsii suuremmalla todennäköisyydellä ihovaurioista myöhemmin.

Toisin sanoen niillä, joiden iho altistuu usein auringolle ilman suojaa, alkaa paljon todennäköisemmin näkyä iholla merkkejä vaurioista vuosien saatossa. Suurin ongelma on se, että vaikka joissakin tapauksissa nämä vauriot ovat hyvänlaatuisia, toisinaan ne voivat olla syövän esiaste tai jopa syöpää.

Emme välttämättä edes tiedosta palaneemme, mutta ihovaurioita syntyy siitä huolimatta. Tämä on suurin syy siihen, miksi on tärkeää käyttää jatkuvasti aurinkorasvaa. Lisäksi aurinkorasvan suojakertoimen tulisi olla aina vähintään 30, ja rasvaa tulisi levittää kaikille kehon paljaille alueille.

Ihon muisti liittyy auringolle altistumiseen
Auringonotto on haitallista iholle ja voi aiheuttaa pahanlaatuisia ihovaurioita.

Kuinka ihon muisti toimii?

Auringonvalon ultraviolettisäteily läpäisee ihon. Tässä mielessä on kahdenlaista säteilyä: UVA ja UVB. UVA-säteet kykenevät menemään pilvien ja jopa lasin läpi päästen ihon keskimmäiseen kerrokseen.

Tällaiset säteet, koska ne tunkeutuvat niin syvälle ihoon, on yhdistetty valovanhenemiseen ja maksaläiskiin. Ne voivat myös vaurioittaa solujen DNA:ta ja aiheuttaa mutaation, joka voi saada aikaan ihosyövän.

UVB-säteet puolestaan ovat säteitä, jotka aiheuttavat ihon palamista. Vaikka ne eivät pysty yhtä hyvin läpäisemään ihoa, päästen vain epidermikseen, nekin on yhdistetty ihosyöpään. Tästä syystä meidän tulee suojata itseämme kummaltakin säteilyltä.

Ihon muisti pohjautuu siihen seikkaan, että nämä säteilyt muuttavat solujemme DNA:ta. Ensiksi DNA-vauriot korjautuvat itsestään, mutta ajan myötä vaurioita kertyy lisää, kunnes niitä ei voida enää korjata. Kun solujen korjautumiskyky päättyy, puhkeaa syöpä.

Suojaa ihoasi aina

Ihoa tulee suojata auringolta ja muilta haitoilta
Iho korjautuu tiettyyn pisteeseen asti. Mutta kun mutaatioita ei voida enää pysäyttää, ne johtavat ihosyöpään.

Ihon muisti on osa meitä heti syntyessämme. Auringon aiheuttamien vaurioiden riski on vielä suurempi lapsilla. Tästä syystä lasten kohdalla on muistettava erityinen varovaisuus varsinkin niinä vuorokaudenaikoina, kun säteily on voimakkaampaa.

Samalla tulee olla tietoinen siitä, että ihon muisti ja ihosyöpä liittyvät läheisesti toisiinsa. Vaalea iho ja silmät ovat myös riskitekijöitä, vaikka tummempipiirteiset ihmisetkään eivät ole täysin suojassa auringon haitoilta. Ongelma on niin merkittävä, että ihosyöpä on yksi yleisimmistä syövistä.

Tästä syystä meidän ei koskaan tulisi unohtaa suojata ihoamme. Vältä aina myös solariumia. Muista, että ihovaurio ei välttämättä näy heti, mutta se ilmaantuu ajan myötä. Tee siis se minkä tänään voit pitääksesi ihosi terveenä pitkällä aikavälillä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.