Mitä leväproteiinijauheesta tulee tietää

Tässä yksityiskohtaisessa oppaassa kerrotaan kaikki oleellinen leväproteiinijauheesta. Opit muun muassa sen hyödyistä ja käyttötavoista.

Levät ovat vesiorganismeja, jotka muistuttavat kasveja siinä mielessä, että ne kykenevät yhteyttämiseen. Niillä ei kuitenkaan ole juuria, varsia eikä lehtiä. Useimmat tuntevat levät lähinnä siitä, että ne elävät vedessä, mutta eivät välttämättä tiedä, että levät ovat myös syötäviä. Ravitsemuksellisesta näkökulmasta levillä onkin paljon annettavaa. Kerromme seuraavaksi, mitä leväproteiinijauheesta tulee tietää.

Leväproteiini on ravintolisä, jolla markkinoidaan olevan useita hyviä ominaisuuksia, kuten korkea vitamiini-, kivennäisaine- ja aminohappopitoisuus. Perehdymme tänään leväproteiinijauheeseen hieman tarkemmin; kerromme sen hyödyistä sekä käyttöä koskevista esteistä ja suosituksista.

Levien ravintoarvo

Levien ravintoarvo on korkea, joskin tämä riippuu levälajista. Maailmassa on 27 000 levälajia, ja vain 50 niistä soveltuu ihmisen kulutukseen.

Niille kaikille on yhteistä runsas proteiinipitoisuus, joka tekee niistä täysipainoista ravintoa. Lisäksi niistä saa vitamiineja ja kuitua, mutta vain vähän rasvaa.

Katsotaan nyt tarkemmin merilevän yleistä ravintoarvoa, sillä kun se muutetaan jauheeksi, useimmat ravintoaineista pysyvät tallella.

Hyvä proteiinin lähde

Merilevästä saa korkean biologisen arvon proteiinia. Proteiinipitoisuus voi vaihdella 10 prosentista 30 prosenttiin jauheeksi muutettuna.

Aminohapot vaihtelevat lajista riippuen. Yleensä niissä on eniten ei-välttämättömiä aminohappoja, kuten glysiiniä, arginiinia, alaniinia, glutamiinihappoa ja kystiinia.

Erityisesti punalevästä saa myös tauriinia, aminohappoa, jota voidaan pitää välttämättömänä. Välttämättömistä aminohapoista levissä on eniten lysiiniä.

Korkea vitamiini- ja kivennäisainepitoisuus

Levistä saa myös A-, B1-, B12-, C-, D- ja E-vitamiinia, riboflaviinia, niasiinia, pantoteenihappoa ja foolihappoa. Tähän voidaan lisätä vielä loistava kivennäisainepitoisuus – levä on yksi niistä ruoka-aineista, joissa kivennäisaineita on eniten.

100 grammasta jauhettua merilevää saa 12-42 grammaa kivennäisaineita. Näitä ovat kalsium, jodi, rauta, magnesium, fosfori, molybdeeni ja mangaani.

Levän rasvapitoisuus on alhainen, 1-5 %. Sen sisältämistä lipideistä iso osa on kuitenkin välttämättömiä rasvahappoja. Ne syntetisoivat pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja, kuten eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA).

Punalevissä on runsaasti eikosapentaeeni-, palmitiini-, oleiini- ja arakidonihappoa. Ruskolevissä sitä vastoin on runsaasti Omega-9:ää, Omega-3:a ja Omega-6:ta, mutta vähän EPA:a.

Viherlevissä on enemmän välttämättömiä rasvahappoja, kuten linoleeni- ja alfalinoleenihappoa. Muita sen sisältämiä happoja ovat palmitiinihappo, oleiinihappo ja DHA.

Hiilihydraatti- ja kuitupitoisuus

Hiilihydraattipitoisuus vaihtelee 42 %:n ja 76 %:n välillä. Niitä ovat liukenevat hiilihydraatit, agar, karrageenit, pektiinit ja sokerit.

Merilevien kuitupitoisuus vaihtelee lajikohtaisesti. Keskimäärin sitä on 100 grammassa kutenkin yleensä 25 grammaa, ja se on enimmäkseen liukoista.

Spirulinan ravintoarvo

Eniten käytetty levä on spirulina, mutta muutkin syötävät levät voi muuntaa jauheeksi. Spirulinan koostumus on seuraava:

• Lipidit: 6 %
• Tuhkat: 6,4 %
• Neste: 4 %
• Proteiinit: 60 %
• Raakakuitu: 0.1 %
• Hiilihydraatit: 13 %
• Lehtivihreä: 6,10 grammaa per kilo

Mitä leväproteiinijauheesta tulee tietää: hyödyt

Vaikka levissä on paljon eri yhdisteitä, keskitymme tarkemmin proteiinin hyötyihin, sillä sitä on levien ravintoarvosta 60 %.

Helposti sulavaa

Levät ovat yksinkertaisia yhteyttäviä organismeja, jotka sisältävät helposti sulavia ja imeytyviä ravintoaineita. Lisäksi niiden sisältämät proteiinit eivät juuri aiheuta vatsavaivoja verrattuna muunlaisiin proteiineihin.

Vertailevissa tutkimuksissa on havaittu, että levissä oleva proteiini sulaa paremmin kuin hera, joka on toinen tärkeä proteiini. Toisessa tutkimuksessa osoitettiin, että kypsentäminen ja kuivaaminen eivät vaikuta levien aminohappopitoisuuteen.

Saattaa sisältää tärkeitä aminohappoja

On tärkeää huomioida, että punalevä sisältää tauriinia. Tätä aminohappoa on useimmissa kudoksissa.

Tauriini osallistuu osmoottiseen säätelyyn, solukalvojen stabilointiin, immuunijärjestelmän toimintaan sekä silmien ja hermoston kehitykseen.

Tauriinia on harvoissa ruoka-aineissa. Sen merkittävin lähde on rintamaito, eli aikuiset eivät helposti löydä sitä.

Ruskolevä taas sisältää fosfoseriinia. Fosfoseriini stimuloi aivotoimintoja parantaen muistia ja oppimista. Sen pitoisuus kasvaa stressin aikana. Se kykenee myös torjumaan ja hidastamaan ikääntymiseen liittyvää aivojen heikkenemistä.

Voi toimia antioksidanttina ja ehkäistä tulehdusta

Merilevän proteiineja on tutkimusten mukaan kaksi ryhmää: lektiinit ja fykobiliproteiinit. Lektiinit sitovat hiilihydraatteja ja osallistuvat solujenvälisen viestinnän biologisiin prosesseihin. Niillä on myös antibakteerisia, viruksia torjuvia ja tulehduksen vastaisia tehtäviä.

Fykobiliproteiinit ovat proteiini-pigmenttikomplekseja, joilla on antioksidanttisia ominaisuuksia ja jotka saattaisivat hyödyttää oksidatiivisesta stressistä johtuvien sairauksien ehkäisyssä tai hoidossa.

Levissä tiedetään olevan myös muita johdannaisyhdisteitä, jotka saattavat osallistua biologisiin toimintoihin, kuten antihypertensiivisiin, immunomodulatorisiin, antitromboottisiin, antioksidanttisiin ja antimikrobisiin toimintoihin, sen lisäksi että niitä käytetään ravintoaineina.

Voi lisätä lihasmassaa

Proteiinilisät auttavat kasvattamaan voimaa ja lihasmassaa. Liikuntaohjelman yhteydessä on syötävä proteiinia.

Mahdolliset leväproteiinijauheen käytön esteet

Merilevässä on myös fenyylialaniini-aminohappoa. Fenyyliketonuriasta kärsivien ihmisten tulee varoa sitä.

Tästä sairaudesta kärsivät ihmiset eivät pysty hajottamaan kyseistä aminohappoa ja se kertyy elimistöön. Kun sairautta ei hoideta, se voi johtaa älylliseen kehitysvammaan, aivovaurioon ja kouristuksiin.

Miten leväproteiinijauhetta käytetään?

Leväproteiinijauheessa on voimakas, kitkerä ja suolainen maku, eli siihen kannattaa yrittää tuoda kontrastia. Sitä voi laittaa lusikallisen esimerkiksi mehuun, jogurttiin, smoothieeseen tai muuhun nesteeseen.

Sitä suositellaan syömään aamupalalla seuraavien ruoka-aineiden kanssa:

• Jogurtti
• Kaurapuuro
• Riisi
• Salaatit
• Keitot ja liemet
• Soijasmoothie

Aloittaaksesi leväproteiinijauheen käytön syö sitä 500 mg – 1 milligramma 1-3 kertaa päivässä. Aina kannattaa kuitenkin keskustella lääkärin kanssa sopivasta annoksesta omiin tarpeisiisi.