Mitä keuhkoputken tähystyksessä tehdään?

Keuhkoputken tähystys kestää yleensä 30-60 minuuttia, mutta se vaatii jonkin verran esivalmisteluja. Toimenpiteestä palautumiseen varataan lisäksi muutama tunti. Tässä artikkelissa perehdymme tarkemmin, miksi keuhkoputken tähystys tehdään ja mitä riskejä siihen voi liittyä.
Mitä keuhkoputken tähystyksessä tehdään?

Viimeisin päivitys: 01 heinäkuu, 2021

Keuhkoputken tähystys on diagnostinen testi, jota lääketieteen asiantuntijat ovat hyödyntäneet jo 1800-luvun lopulta lähtien. Sen avulla on mahdollista nähdä hengitystiet aina suurimpaan keuhkoputkeen asti. Lisäksi sitä voidaan käyttää tiettyjen sairauksien hoitoon. Tämän päivän artikkelissa kerromme tarkemmin, mitä keuhkoputken tähystyksessä tehdään sekä millaisia riskejä siihen voi liittyä.

Tämä menetelmä on kehittynyt huomattavasti aikojen saatossa. Aiemmin keuhkoputken tähystys on tehty jäykkää metalliputkea käyttäen. Nykypäivänä lääkärit käyttävät enemmän pidennettävää ja joustavaa välinettä, jota on helpompi käsitellä.

Hengitysteiden ja keuhkojen tutkimuksessa keuhkoputken tähystys on yksi keskeisimmistä tukipilareista, jota käytetään hyvin usein.

Mitä keuhkoputken tähystyksessä tehdään?

Kuten johdannossa jo selvitimme, keuhkoputken tähystys on toimenpide, jossa on mahdollista nähdä hengitysteihin. Lääketieteen asiantuntijat tekevät keuhkoputken tähystyksen diagnosoidakseen tai hoitaakseen joitakin hengitysteihin liittyviä sairauksia.

Keuhkoputken tähystyksessä käytetään bronkoskooppia, joka on noin 60 cm pitkä (24 cm menee hengitysteihin), ja se syötetään joko nenän tai suun kautta. Tämän putken päässä on kameran kaltainen laite, jonka avulla on lääkärin on mahdollista nähdä keuhkoihin monitorin kautta.

Bronkoskoopin avulla on mahdollista päästä vaikeasti saavutettaviin paikkoihin ja se sitä pystyy helpommin liikuttamaan. Jotkut lääkärit käyttävät kuitenkin edelleen myös jäykkää bronkoskooppia. Etenkin suuren verenvuodon tapauksissa tai silloin jos hengitysteihin on päätynyt suuri vierasesine.

Miksi keuhkoputken tähystys tehdään?

Keuhkoputken tähystyksessä tehdään hengitysteiden ja keuhkoputkien tähystys bronkoskooppia käyttäen.
Keuhkoputken tähystys on diagnostinen ja hoidollinen menetelmä keuhkoihin ja hengitysteihin perehtyneen tieteenhaaran saralla.

Keuhkoputken tähystystä hyödyntäen lääkärit usein diagnosoivat mahdollisia keuhkosairauksia. Tästä syystä toimenpide tehdään usein potilaille, joilla on ilmennyt oireita hengitysteissä, kuten yskimistä, hengitysvaikeuksia tai merkkejä infektiosta.

Yleensä keuhkoputken tähystys suoritetaan, mikäli muiden diagnostisten testien avulla ei olla saatu selville taustalla piilevää sairautta. On myös tärkeää korostaa sitä, että tätä toimenpidettä käytetään myös hoitomenetelmänä. Tällöin keuhkoputken tähystys saatetaan suorittaa, mikäli:

  • Hengitysteistä pitää poistaa ilmatiet tukkiva vierasesine.
  • Keuhkojen tai keuhkoputkien kudoksesta tulee ottaa koepala. Tämä on tarpeen silloin, kun halutaan tunnistaa infektion aiheuttaja tai tehdä histologinen diagnoosi.
  • Diagnosoidaan syöpä. Cuban Journal of Military Medicine -julkaisussa esitetty tutkimus kertoo, että keuhkoputken tähystys on syytä tehdä silloin, jos lääkäri epäilee potilaalla syöpää.
  • Halutaan lopettaa verenvuoto. Tämä on mahdollista laserin tai sähköpolton avulla.
  • Halutaan laajentaa kaventuneita hengitysteitä.

Millainen toimenpide keuhkoputken tähystys on?

Keuhkoputken tähystys on potilaalle epämiellyttävä toimenpide. Toimenpide itsessään kestää yleensä puolesta tunnista tuntiin. Se kuitenkin vaatii jonkin verran esivalmisteluja ja jälkikäteen palautumista, joten siihen menee jonkin verran enemmän aikaa.

Jotta komplikaatioilta voitaisiin välttyä keuhkoputken tähystys tehdään yleensä yleisanestesian vaikutuksen alaisena. Näin on etenkin silloin, kun toimenpiteessä käytetään jäykkää bronkoskooppia, sillä se aiheuttaa enemmän epämiellyttävää tunnetta potilaalle. Muussa tapauksessa annetaan rauhoittavia lääkkeitä rauhoittamaan potilasta sekä rentouttamaan tämän lihaksia.

Yleensä potilas istuu tai makaa sairaalasängyllä. Jotta keuhkoputken tähystys voidaan suorittaa, tulee potilaan sydämen sykettä sekä happitasoja tarkkailla koko ajan. Bronkoskooppi asetetaan potilaalle joko nenän tai suun kautta. Se tulee tehdä hitaasti välttäen yhtäkkisten liikkeiden tekemistä.

Joissakin tapauksissa potilaalle laitetaan myös toinen putki suolaliuosta varten. Se poistaa tiehyissä esiintyvää limaa, joten lääkäreiden on mahdollista kerätä paremmin kudosnäytteitä. Joskus lääkäri saattaa asettaa potilaalle hengitysteitä laajentavan laitteen, jota kutsutaan stentiksi.

Kun toimenpiteen tavoitteet on saavutettu, bronkoskooppi poistetaan. Se tehdään hellästi vetämällä putki pois pikkuhiljaa.

Suosituksia ennen keuhkoputken tähystystä

Vaikka keuhkoputken tähystys voidaan suorittaa myös hätätapauksissa, on kyseessä useimmiten suunniteltu toimenpide. Tällaisessa tapauksessa on tärkeää ottaa huomioon kaikki lääkäreiden antamat suositukset.

Koska kyseessä on toimenpide, johon liittyy verenvuodon riski, tulee potilaan yleensä välttää antikoagulanttisten lääkkeiden käyttämistä muutamaa päivää ennen toimenpidettä. Potilaan kannattaa mennä klinikalle mukavissa vaatteissa ja ottaa joku mukaan tueksi.

Vaikka kaikissa tapauksissa ei vaaditakaan yleisanestesian käyttöä, potilaan rauhoitukseen käytettävä lääke voi tehdä hänet uneliaaksi ja tokkuraiseksi. Tästä syystä onkin suositeltavaa, että potilaalle tulee operaation jälkeen joku seuraksi.

Toimenpiteen aikana

Suurimmassa osassa keuhkoputken tähystystapauksia ei tarvita yleisanestesiaa, joten potilas on tällöin täysin hereillä ja hän voi auttaa lääkäriä tähystyksessä. Lisäksi lääkäri pystyy kysymään potilaalta, mikäli hän kokee epämiellyttäviä tuntemuksia toimenpiteen aikana. 

Toimenpiteen jälkeen

Keuhkoputken tähystyksen jälkeen on hyvä olla jonkin aikaa levossa ja tarkkailussa, sillä seuraavien tuntien aikana on mahdollista ilmetä verenvuotoa. Siksi on siis tärkeää, että potilas jää tarkkailtavaksi ainakin parin tunnin ajaksi.

Tänä aikana myös anestesian vaikutus alkaa loppua, ja potilas alkaa tuntea epämiellyttävää tuntemusta tai tunnottomuutta. Lääkärit myös suosittelevat, että potilas ei syö eikä juo keuhkoputken tähystystä seuraavina tunteina. 

Jotkut potilaant kokevat kurkkukipua tai he saattavat yskiä. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, hän yskii verta tai hänellä on kuumetta, on äärimmäisen tärkeää että lääkäri tutkii potilaan.

Keuhkoputken tähystyksen jälkeen potilaan on hyvä jäädä joksikin aikaa tarkkailuun.
Jos lääkäri epäilee keuhkosyöpää, on potilaalle suoritettava keuhkoputken tähystys diagnoosin varmistamiseksi.

Keuhkoputken tähystyksen riskit

Aivan kuten muihinkin lääketieteellisiin interventioihin, myös keuhkoputken tähystykseen liittyy tiettyjä riskejä. Komplikaatiot ovat kuitenkin melko harvinaisia. Useimmiten riskit riippuvat enemmänkin anestesiasta kuin itse menetelmästä.

Usein keuhkoputken tähystykseen joutuvat lapset. Tämä johtuu siitä, että on yleistä että pieni lapsi saa hengitysteihinsä vierasesineen, joka jää sinne jumiin. Siksi onkin tärkeää korostaa, että Pediatric Surgery -julkaisussa esitetyn tutkimuksen mukaan asiantuntijat pitävät keuhkoputken tähystystä turvallisena menetelmänä sekä tehokkaana diagnostisena tutkimusmenetelmänä myös lapselle tehtäessä.

Mayo Clinicin mukaan tämän toimenpiteen mahdollisia riskejä ovat verenvuoto, keuhkojen romahtaminen sekä kuume. Verenvuoto rajoittuu ja loppuu yleensä itsekseen. Keuhkot voivat romahtaa, mikäli bronkoskooppi puhkaiseen keuhkon ja ilma kerääntyy sen ympärille.

Keuhkoputken tähystys on tärkeä menetelmä keuhkojen ja hengitysteiden tutkimuksessa

Keuhkoputken tähystys on suhteellisen yksinkertainen toimenpide, joka tarjoaa loistavia diagnostisia sekä hoidollisia hyötyjä. Yleensä tämä toimenpide ei aiheuta komplikaatioita ja suurimmassa osassa tapauksia lääkärit suorittavat sen ilman yleisanestesiaa.

Keuhkoputken tähystys on yksi tärkeimmistä menetelmistä keuhkosyövän diagnosoinnissa. Myös pediatriassa se on hyvin hyödyllinen, sillä lapsilla on helposti tapana saada hengitysteihinsä jumiin pieniä vierasesineitä. Keuhkoputken tähystyksessä tehdään myös yhä enemmän hoidollisia toimintoja.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Miksi laryngektomia tehdään ja mitkä ovat sen seuraukset?
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Miksi laryngektomia tehdään ja mitkä ovat sen seuraukset?

Laryngektomiassa poistetaan potilaalta kurkunpää kokonaan. Kerromme, miksi laryngektomia tehdään ja mitkä ovat sen seuraukset.



  • Broncoscopia. Prueba diagnóstica. Clínica Universidad de Navarra. (n.d.). Retrieved November 8, 2020, from https://www.cun.es/enfermedades-tratamientos/pruebas-diagnosticas/broncoscopia
  • Hayvin Pérez Cruz, D., Julia Romero Fernández, D., Danet Damas Morales, L., García Silvera, E., Damaris Reyes Hernández Hospital Militar Central, D., Finlay, C. J., & Habana, L. (2012). Broncoscopia en el diagnóstico de las enfermedades respiratorias
  • Bronchoscopy in the diagnosis of respiratory diseases. Revista Cubana de Medicina Militar (Vol. 41). Retrieved from http://scielo.sld.cu
  • Aguilar-Aranda, Ambrosio, Luz Dinora Sandoval-Castillo, and Juan Carlos Barrera-de León. “Frecuencia y severidad de complicaciones de 1,056 broncoscopías en la edad pediátrica.” Acta pediátrica de México 38.4 (2017): 228-236.
  • Codeso, FM Páez, et al. “Análisis descriptivo de 10 años de broncoscopia terapéutica intervencionista.” Rev Esp Patol Torac 29.2 (2017): 125-133.
  • Broncoscopia – Mayo Clinic. (n.d.). Retrieved November 8, 2020, from https://www.mayoclinic.org/es-es/tests-procedures/bronchoscopy/about/pac-20384746
  • García Casillas, M. A., Matute, J. A., Romero, R., Berchi, F. J., Sánchez, R., & Vázquez, J. (2002). Broncoscopia en unidad de cuidados intensivos neonatales. Cir. Pediátr, 52–56.