Mistä suonenveto johtuu? 6 mahdollista syytä

Vaikka tavallisin syy suonenvetoon on liikarasitus tai elektrolyyttien puute, toistuvat lihaskrampit ovat syy mennä lääkäriin.
Mistä suonenveto johtuu? 6 mahdollista syytä

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Suonenveto eli lihaskramppi on yhden tai useamman lihaksen tahatonta supistelua. Kipu voi vaihdella hyvin lievästä erittäin voimakkaaseen, ja yleensä se kestää useita minuutteja kerrallaan. Yksi suonenvedon pääpiirteistä on se, että se estää lihasta rentoutumasta kyseisenä hetkenä, mikä tekee lihaksesta jäykän ja kireän.

Yleisesti ottaen suonenvetoa ilmenee alaraajoissa, kuten pohkeessa tai reidessä, mutta joskus sitä voi esiintyä myös kämmenissä, käsivarsissa ja muissa osissa kehoa. Vaikka suonenvedot eivät ole vakavia ja usein niitä tulee vain harvakseltaan, toisinaan ne voivat olla merkki ongelmasta, johon tulisi kiinnittää tarkempaa huomiota.

Jos siis kärsit suonenvedoista usein, katso voiko selitys niihin löytyä alla luetelluista tekijöistä.

Mistä suonenveto johtuu?

1. Huono verenkierto

Huono verenkierto voi olla syy suonenvetoon

Verenkiertoa heikentävät tekijät voivat usein olla syynä kivuliaisiin lihaskramppeihin. Lihakset ovat riippuvaisia hyvästä verenkierrosta saadakseen happea toimintoihinsa.

Jos verenkierto on heikkoa, lihassolut eivät pysty käsittelemään impulsseja oikein ja tästä on seurauksena tahatonta supistelua. On tärkeää selvittää, voiko suonenveto johtua huonosta verenkierrosta ja hoitaa se asianmukaisesti.

2. Kivennäisaineiden puutos

Suurin osa toistuvista suonenvedoista kärsivistä ihmisistä potee magnesiumin puutetta. Mutta magnesium ei ole ainoa mahdollinen lihaskramppeihin liittyvä kivennäisaine. Suonenveto voi johtua myös alhaisesta elektrolyyttitasosta, johon on syynä kaliumin, kalsiumin ja natriumin epätasapaino.

Suonenvedot ovat hyvin yleisiä urheilijoilla ja raskasta fyysistä työtä tekevillä ihmisillä, sillä näitä aineita poistuu elimistöstä hikoilun kautta.

  • Jotta hikoilu ei veisi kivennäisaineita mennessään, on tärkeää juoda isotonisia juomia (urheilujuomia), erityisesti treenin jälkeen.
  • Lisää näiden kivennäisaineiden saantiasi myös syömällä enemmän esimerkiksi hedelmiä tai vihanneksia.

3. Nestevaje

Suonenveto voi johtua nestevajeesta

Suonenveto on yleisempi ilmiö kuumissa ilmastoissa tai kuumina kesäkuukausina. Tämä ei tarkoita sitä, että ne johtuisivat ilman lämpötilasta itsessään. Tässä tapauksessa suonenveto voi johtua nesteiden menetyksestä runsaan hikoilun kautta ja riittämättömästä juomisesta.

Nestevaje herkistää hermopäätteet ja aiheuttaa supistuksia kehon eri lihasryhmissä.

  • Suonenvedon ehkäisemiseksi suosittelemme juomaan 6-8 lasillista vettä päivässä.
  • Kannattaa juoda myös teetä ja itsepuristettuja mehuja tai syödä nestepitoisia hedelmiä kuten vesimelonia.

4. Fyysinen liikarasitus

Liiallinen fyysinen rasitus, oli kyseessä sitten maraton, kovatehoinen treeni tai fyysisesti raskas työ, voi saada lihakset kramppaamaan. Kun lihasten voimat ovat loppu, lihassolut ärtyvät ja saattavat käsitellä saamansa sähköiset signaalit väärin.

  • Tämän ehkäisemiseksi varmista, että treeniohjelmasi sopii kuntotasoosi ja kykyihisi.
  • Muista myös lämmitellä ennen treeniä ja venytellä sen jälkeen.

5. Kylmät lämpötilat

Kylmä voi altistaa suonenvedoille

Kun keho altistuu kylmälle tai äkilliselle lämpötilamuutokselle kuumasta kylmään, lihakset jännittyvät. Tämän tyyppinen suonenveto on harvinaisempi ja sen voi välttää pyrkimällä pitämään ruumiinlämmön vakaana.

6. Anatomiset ja sairauksiin liittyvät syyt

Suonenvedot ovat niin yleisiä, ettei monikaan ajattele niiden voivan johtua anatomisista tai sairauksiin liittyvistä syistä. Tämä mahdollisuus tulee kuitenkin ottaa huomioon, ja sen voi määrittää vain lääkäri.

Mahdollisia tällaisia syitä suonenvetoihin ovat mm.:

  • Jalkojen, lantion tai ylävartalon virheasennot.
  • Hermovauriot.
  • Supistuneet verisuonet.
  • Aineenvaihduntasairaudet kuten diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta tai hypoglykemia.
  • Neurologiset sairaudet kuten Parkinsonin tauti, motoneuronitauti tai lihassairaudet (myopatiat).
  • Suonikohjut.
  • Maksakirroosi.
  • Lääkkeiden sivuvaikutukset.

Kaikki meistä ovat varmasti joskus kärsineet suonenvedosta, eikä se usein vaadi hoitoa, sillä se menee yleensä nopeasti ohi itsestään. Mutta jos suonenvetoja esiintyy toistuvasti, erityisesti yöaikaan, kannattaa mennä lääkäriin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Miller, T. M., & Layzer, R. B. (2005). Muscle cramps. Muscle and Nerve. https://doi.org/10.1002/mus.20341

  • Armstrong, S., & Cross, T. (2013). Exercise-associated muscle cramps. Medicine Today.

  • Eichner, E. R. (2007). The role of sodium in “heat cramping.” In Sports Medicine. https://doi.org/10.2165/00007256-200737040-00024

  • Baldinger, R., Katzberg, H. D., & Weber, M. (2012). Treatment for cramps in amyotrophic lateral sclerosis/motor neuron disease. Cochrane Database of Systematic Reviews. https://doi.org/10.1002/14651858.cd004157.pub2

  • Bilbey, D. L. J., & Prabhakaran, V. M. (1996). Muscle cramps and magnesium deficiency: Case reports. Canadian Family Physician.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.