Mistä mökkihöperyys johtuu?

03 syyskuu, 2020
Joillekin ihmisille voi olla vaikeaa palata normaalitilaan, palata töihin ja lähteä ulos pitkän sisällä oleskelun jälkeen. Tällä kertaa haluamme kertoa mielenkiintoista asiaa mökkihöperyydestä.
 

Mökkihöperyys on pelkoa poistua kotoa, huolta paluusta normaaliin arkeen pitkän kotona oleskelun jälkeen. Kodin ulkopuolinen maailma voi tuntua pelottavalta kodin turvaan verrattuna.

Mökkihöperyys ei ole psykologinen häiriö

Asiantuntijoiden mukaan mökkihöperyydestä kärsivä henkilö voi saada hermoromahduksia sekä kärsiä lyhyistä masennuksen jaksoista sekä toistuvasta suuresta negatiivisten ja irrationaalisten ajatusten määrästä, jotka yhdessä piinaavat ihmistä merkittävästi.

Mökkihöperyys on tunnistettu erityisesti niillä ihmisillä, jotka on tuomittu vankilaan, ovat viettäneet pitkiä aikoja sairaalassa tai jotka ovat jopa joutuneet kidnapatuiksi pitkiksi ajoiksi. Kaikissa tapauksissa pelkoa ja ahdistuneisuutta koetaan ympäristön muuttuessa.

Tässä vaiheessa on jo huomattava, että kyseessä ei ole psykologinen häiriö. Yksinkertainen tosiasia on se, että kun ihminen viettää niin pitkiä aikoja rajoitetussa ympäristössä, hän mukauttaa hermoston turvallisuuden tunteeseen, siihen kotiin tai paikkaan, jossa hän on ollut lukittautuneena.

Miten mökkihöperyys syntyy?

Asiantuntijoiden mukaan mökkihöperyydestä kärsivä henkilö voi saada hermoromahduksia sekä kärsiä lyhyistä masennuksen jaksoista
Mökkihöperyyttä ilmenee, koska aivot tottuvat tiettyyn ympäristöön.

Ensimmäiset mökkihöperyyden tai “mökkikuumeen” (eng. cabin fever) oireet dokumentoitiin jo 1900-luvun alkupuolella. Yhdysvaltalaiset tutkijat itse asiassa havaitsivat, että ihmisillä, jotka viettivät kuukausia eristyksissä mökeissään tai majakoissaan, alkoi monissa tapauksissa esiintyä tälle ilmiölle ominaisia ​​oireita ja piirteitä.

 

Tästä tosiasiasta johtuen tämä erilaisten piirteiden ja oireiden joukko sai nimen, jolla se tänäkin päivänä tunnetaan. Syyt sille, miksi tätä oireyhtymää alkaa esiintyä erityisesti niillä ihmisillä jotka viettävät pitkiä aikoja eristäytyneinä tietyssä paikassa, johtuvat siitä, että aivot tottuvat yhteen tiettyyn ja konkreettiseen ympäristöön. Tämä ympäristö on ainoa, minkä kanssa kyseinen ihminen kykenee olemaan vuorovaikutuksessa.

Mökkihöperyyttä ilmenee, koska aivot tottuvat tiettyyn ympäristöön. Siksi tästä samasta ympäristöstä tulee kyseiselle ihmiselle perustava ja erottamaton osa, jolloin ihminen etääntyy ulkomaailmasta. Me kaikki tiedämme, että kaikki tuntematon tai se, mistä emme ole kiinnostuneita tietämään lisää, voi osoittautua varsin häiritseväksi tilanteeksi.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Näiden vinkkien avulla opit irrottautumaan matkapuhelimesta

Mökkihöperyydelle ominaiset piirteet ja oireet

Vaikka henkilöstä riippuen tässä oireyhtymässä voi esiintyä pieniä eroja, yleisintä on, että mökkihöperyydestä kärsivällä henkilöllä esiintyy uneliaisuutta ja ahdistuneisuutta. Yksityiskohtaisempiin oireisiin kuuluvat seuraavat piirteet:

  • Normaalia suurempi väsymys
  • Liiallinen uneliaisuus (hypersomnia)
  • Ylä- ja alaraajojen tunnottomuus
  • Keskittymisen puute
  • Muistiin liittyvät ongelmat
  • Negatiiviset ajatukset
  • Vaikeudet kokea miellyttäviä tunteita
  • Motivaation puute
  • Surullisuus
  • Pelko mennä ulos
  • Ahdistuneisuus
  • Liiallinen ruokahalu
  • Lisääntynyt himo tiettyjä ruokia kohtaan (tätä käytetään strategiana ahdistuneisuuden hallitsemiseksi)
 
Yleisintä on, että mökkihöperyydestä kärsivällä henkilöllä esiintyy uneliaisuutta ja ahdistuneisuutta
Ihmiset, jotka kärsivät mökkihöperyydestä, nukkuvat usein liikaa. Lisäksi hereillä ollessaan he ovat normaalia väsyneempiä ja uupuneempia.

Miten tulisi toimia?

Ihmisen käyttäytymistä tutkivat asiantuntijat eli psykologit tietävät, mitä näissä tilanteissa tulee tehdä: altistaa itsensä vähitellen pelolle. Tämä on paras tapa ratkaista ongelma ajan myötä. Funktionaalisesti tämä oireyhtymä on hyvin samanlainen kuin muut vastaavat tapaukset, joita psykologit ja psykiatrit ovat tutkineet jo varsin tarkkaan. Pelkoon liittyvät oireyhtymät ja psykologiset häiriöt ovat tänä päivänä hyvin tiedossa ja onnistumisprosentti niiden hoidossa on suuri.

Haluamme joka tapauksessa jakaa muutamia hyödyllisiä vinkkejä niille, jotka tuntevat haluavansa voittaa tämän pelon:

  • Jatkuva altistuminen uudelle ympäristölle. Uudelle ympäristölle altistuminen tuottaa tunteita, jotka kuitenkin ovat täysin normaaleja, eivätkä ne kerro mistään erityisestä psykologisesta häiriöstä. Tästä syystä kotoa poistumista ei tulisi nähdä tilanteena, jossa saavutetaan kaikki tai ei mitään. Onkin parempi, että lähestyt ovea vähitellen. Mene ulos, siirry talosta kauemmaksi muutama metri, tee seuraavaksi pieniä kävelyretkiä ja lisää vähitellen matkan mittaa.
  • Aikataulutettu rutiini. Tältä osin on hyvä luoda rutiini erilaisille aktiviteeteille sekä lepoa varten. Ei ole suotuisaa nukkua enemmän kuin mitä keho tarvitsee. Ei kannata myöskään viettää paljon aikaa loikoillen sohvalla tai sängyssä. Tasapainoinen ruokavalio yhdessä fyysisten aktiviteettien kanssa voi vaikuttaa merkittävällä tavalla yleiseen hyvinvointiin.
 

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Kun uuden parisuhteen aloittaminen pelottaa

Viime kädessä on huomattava, että tilanteen normalisoituminen sekä uusien yhteyksien luominen muihin ihmisiin tulevat varmasti hävittämään mökkihöperyyden hiljalleen kokonaan. Tämän vuoksi onkin syytä pitää mielessä, että mikäli tunnet tai uskot kärsiväsi mökkihöperyydestä, siitä ei ole tarpeen kasvattaa pakkomiellettä, jolloin et myöskään menetä tilanteen hallintaa. Jos ahdistus on erittäin voimakasta, voi kuitenkin tarpeen tullen hakea ammattilaisen tukea psykologilta, joista monet tarjoavat palveluitaan tänä päivänä myös verkossa.

 
  • Wen Cong, Chin. (2020). Cabin Fever Scale: CFS. 10.13140/RG.2.2.13351.29606/3.
  • Hartwell, M. W. (9 Apr 2020). Coping with Cabin Fever. Psych Central.
    Retrieved on May 12, 2020 from https://psychcentral.com/lib/coping-with-cabin-fever/