Logo image
Logo image

Millainen lääke on difenidoli?

3 minuuttia
Difenidolia määrätään pääasiassa perifeerisen huimauksen ehkäisyyn ja hallintaan. Perifeeristä huimausta esiintyy mm. Ménièren taudissa (MD), keskikorvan leikkauksen jälkeen ja matkapahoinvoinnin yhteydessä.
Millainen lääke on difenidoli?
Franciele Rohor de Souza

Tarkistanut ja hyväksynyt: farmaseutti Franciele Rohor de Souza

Kirjoittanut Toimitus
Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Difenidoli on antiemeettien ryhmään kuuluva lääke, jota määrätään huimauksen ja pahoinvoinnin hoitoon. Se vaikuttaa vestibulaariseen eli tasapaino- ja liikeaistijärjestelmään ja helpottaa perifeeristä huimausta. Difenidoli kohdistaa antiemeettisen vaikutuksensa suoraan määrättyihin hermostoreseptoreihin. Haluatko tietää enemmän tästä lääkkeestä? Lue eteenpäin!

Milloin lääkäri määrää potilaalle difenidolia

Difenidolia määrätään pääasiassa perifeerisen huimauksen ehkäisyyn ja hallintaan. Perifeeristä huimausta esiintyy mm. Ménièren taudissa (MD), keskikorvan leikkauksen jälkeen ja matkapahoinvoinnin yhteydessä.

Huimaus tuntuu siltä kuin ympäristö liikkuisi tai pyörisi. Ihmiset, jotka kärsivät siitä, todella tuntevat ikään kuin maailma pyörisi heidän ympärillään.

Perifeerinen huimaus johtuu ongelmasta siinä osassa sisäkorvaa, joka hallitsee tasapainoa. Ongelma voi liittyä myös vestibulaariseen eli tasapaino- ja liikeaistijärjestelmään. Vestibulaarinen hermo yhdistää sisäkorvan aivorunkoon.

Some figure
Lääkäri voi määrätä difenidolin käyttöä esimerkiksi huimauksen hoitoon. Sitä käytetään myös kemoterapian aiheuttamaan pahoinvointiin ja oksenteluun.

Perifeerinen huimaus voi johtua myös seuraavista syistä:

  • Hyvänlaatuinen asentohuimaus.
  • Jotkut lääkkeet, kuten aminoglykosidiantibiootit, sisplatiini, diureetit tai salisylaatit.
  • Onnettomuus, etenkin päähän kohdistunut vamma.
  • Tulehdus vestibulaarisessa hermossa.
  • Sisäkorvan ärsytys ja turvotus.
  • Ménièren tauti.
  • Vestibulaariseen hermoon kohdistunut paine, joka useimmiten johtuu yleensä hyvänlaatuisesta kasvaimesta, kuten meningeoomasta tai schwannoomasta eli neurinoomasta.

Difenidolia määrätään myös kemoterapia- ja sädehoitojen aiheuttaman pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisemiseen ja hallintaan.

Kuinka difenidoli otetaan

Potilaan tulee ottaa tämä lääke ruoan kanssa, jotta voidaan välttää tai ainakin vähentää mahdollista lääkkeen aiheuttamaa ärsytystä ruoansulatuselimistössä. Normaali annostus aikuisilla huimauksen, pahoinvoinnin ja oksentelun hoitoon on yksi tabletti neljän tunnin välein niin pitkään kuin on tarpeen.

Jotkut potilaat voivat kuitenkin tarvita kaksi tablettia kerrallaan neljän tunnin välein. Difenidolin suurin mahdollinen päivittäinen annos on 300 mg. Se imeytyy hyvin suolistossa ja mahalaukussa, ja korkeimman pitoisuuden veressä se saavuttaa 1,5–3 tuntia nielemisen jälkeen. Lääke poistuu kehosta virtsan mukana.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue tämäkin artikkeli: Vauvojen pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisy

Some figure
Munuaissairauksista tai -ongelmista kärsivien potilaiden tulee välttää tätä lääkettä, sillä se voi kerääntyä kehoon ja aiheuttaa heillä komplikaatioita.

Lääkkeen vasta-aiheet ja varotoimet

Munuaisten vajaatoiminnasta tai muista munuaisongelmista kärsivien tulee olla varovaisia difenidolin suhteen, koska tämä lääke voi kerääntyä kehoon ja aiheuttaa komplikaatiota. Sitä ei myöskään tule ottaa, jos potilaalla on jokin seuraavista tiloista:

  • Yliherkkyys tälle lääkkeelle
  • Suolitukos
  • Virtsateiden tukkeuma
  • Munuaisten vajaatoiminta
  • Silmänpainetauti
  • Matala verenpaine

Difenidolin käyttöä ei suositella raskauden aiheuttaman pahoinvoinnin ja oksentelun (ns. “aamupahoinvointi”) hoitoon, eikä alle kuuden kuukauden ikäisille vauvoille. Sitä ei tulisi myöskään antaa suonensisäisesti potilaille, jotka ovat joskus kärsineet sinustakykardiasta, sillä lääke voi aiheuttaa heillä sydänkohtauksen.

Sivuvaikutukset

Mahdollisten sivuvaikutustensa vuoksi difenidolia pistetään lihakseen vain sairaalahoidossa oleville potilaille. Näitä sivuvaikutuksia voivat olla sekä visuaaliset että kuulon hallusinaatiot, sekavuus ja hämmentynyt olo.

Sivuvaikutukset voivat ilmetä kolmen päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Yleensä ne katoavat spontaanisti sitten, kun potilas lopettaa hoidon.

Hallusinaatioiden, sekavuustilan ja hämmentyneen olon esiintyvyys on hyvin vähäistä. Potilaat voivat kuitenkin kärsiä myös muista, lievemmistä sivuvaikutuksista, kuten uneliaisuudesta, ylistimulaatiosta, masennuksesta, unihäiriöistä, suun kuivumisesta, pahoinvoinnista, dyspepsiasta ja näön hämärtymisestä.

Harvinaisissa tapauksissa voi esiintyä huimausta, ihottumaa, päänsärkyä tai närästystä. Potilaan verenpainekin voi laskea hetkellisesti.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Matkapahoinvointi: miksi sitä esiintyy?

Voidaanko difenidolia ottaa samaan aikaan muun lääkityksen kanssa?

Difenidolin antiemeettinen vaikutus voi peittää muiden lääkkeiden yliannostuksen merkit. Samoin tämä lääke voi vaikeuttaa muiden sairauksien, kuten tukkiutuneen suolen, diagnosointia.

Sillä on heikko antikolinerginen vaikutus, samantyyppinen kuin esimerkiksi atropiinilla tai skopolamiinilla. Tästä syystä potilaan ei tulisi käyttää sitä antikolinergisten lääkkeiden kanssa, koska se voi heikentää niiden vaikutuksia.

Sivuvaikutukset tai ainakin niiden riski lisääntyy, jos potilas käyttää tätä lääkettä samaan aikaan keskushermostoon vaikuttavien depressanttien kanssa. Tieteellisten tutkimusten mukaan difenidolia voidaan kyllä ottaa samaan aikaan muiden lääkkeiden kanssa, etenkin niiden, jotka metaboloituvat hydrolyysillä katalysoituna karboksyyliesteraasien avulla.

Lopuksi

Difenidoli on lääke, joka kuuluu muskariiniantagonistien farmakoterapeuttiseen ryhmään. Lääketieteen ammattilaiset voivat määrätä tätä lääkettä silloin, kun potilas tarvitsee hoitoa perifeeriseen huimaukseen. Mikäli haluat lisätietoja lääkkeestä, ota yhteyttä omaan lääkäriisi tai farmaseuttiin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Jaiswal, N., Lambrecht, G., Mutschler, E., Tacke, R., & Malik, K. U. (1991). Pharmacological characterization of the vascular muscarinic receptors mediating relaxation and contraction in rabbit aorta. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics.
  • Pan, W., Chen, X., Guo, M., Huang, Y., & Yao, S. (2007). A novel amperometric sensor for the detection of difenidol hydrochloride based on the modification of Ru(bpy)32+ on a glassy carbon electrode. Talanta. https://doi.org/10.1016/j.talanta.2007.04.034
  • Imeri, L., Bianchi, S., Angeli, P., & Mancia, M. (1994). Selective blockade of different brain stem muscarinic receptor subtypes: effects on the sleep-wake cycle. Brain Research. https://doi.org/10.1016/0006-8993(94)90176-7
  • Leung, Y. M., Wu, B. T., Chen, Y. C., Hung, C. H., & Chen, Y. W. (2010). Diphenidol inhibited sodium currents and produced spinal anesthesia. Neuropharmacology58(7), 1147–1152. https://doi.org/10.1016/j.neuropharm.2010.02.007

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.