Mikä on hyvänlaatuinen asentohuimaus?

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yksi yleisimmistä huimauksen aiheuttajista. Se tuntuu siltä, kuin kaikki pään sisällä tai ulkopuolella pyörisi.
Mikä on hyvänlaatuinen asentohuimaus?
Diego Pereira

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Diego Pereira.

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on sisäkorvan ongelma, jossa esiintyy äkillisiä ja lyhytkestoisia huimauskohtauksia. Tätä huimausta aiheuttavat asennonmuutokset, ja siihen liittyy usein silmävärvettä. Yleisesti ottaen vaivaa ilmenee silloin, kun ihminen menee sen laukaisevaan asentoon.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yksi yleisimmistä huimauksen aiheuttajista; se löytyykin useimmiten huimauksen taustalta lääkärin vastaanotolla. Sitä esiintyy 25 %:lla huimauksesta kärsivistä ihmisistä, tyypillisesti 40–50 vuoden ikäisillä, ja jopa puolissa tapauksia sen syytä ei tiedetä.

Tästä huimauksesta kärsivästä tuntuu siltä, kuin kaikki pyörisi hänen päänsä sisä- tai ulkopuolella. Vaikka hyvänlaatuinen asentohuimaus voikin siis olla häiritsevä ongelma, se on harvoin vakava, paitsi jos se lisää kaatumisten riskiä.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen oireet

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on sisäkorvan ongelma

Hyvänlaatuinen asentohuimaus aiheuttaa lyhytkestoisia huimauskohtauksia, jotka voivat olla lieviä tai voimakkaita. Huimauksen käynnistää usein tietty pään asennon muutos, esimerkiksi pään kallistaminen ylös tai alas, makuulle käyminen tai kääntyminen sängyssä. Huone tuntuu pyörivän tai ympäristö liikkuvan, mikä johtaa vertigoon eli huimaukseen.

Samanaikaisesti voi esiintyä myös muita oireita:

  • Pahoinvointi ja pyörrytys. Kumpikin tunne katoaa yleensä muutamassa sekunnissa.
  • Silmävärve. Tahdosta riippumattomat silmien liikkeet.
  • Kyvyttömyys hallita silmien liikkeitä.

Huimauksen aikana tasapainon menettäminen ja kaatuminen on mahdollista, mistä syystä on istahdettava alas heti kun huimaus alkaa.

Yli 65-vuotiailla ihmisillä vaiva voi jäädä huomaamatta ja ilmetä ainoastaan epävakauden tunteena asennon muutoksissa. Näiden potilaiden diagnosoiminen edellyttää oireet laukaisevia testejä.

Kuinka hyvänlaatuinen asentohuimaus syntyy?

Sisäkorva sisältää pientä kalkkikivisoraa, joka huolehtii tasapainosta. Päätä liikutettaessa nämä partikkelit stimuloivat hermosoluja, minkä seurauksena nämä hermosolut lähettävät signaalin aivoille ilmaisten sen, mihin suuntaan pään liikkuu. Kun nämä kalkkipartikkelit jakautuvat epänormaalilla tavalla korvan kaarikäytäviin, hermosolut kertovat aivoille, että päätä on liikutettu todellista enemmän. Tämä “väärä signaali” ilmenee huimauksena.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus voi liittyä myös ikääntymiseen tai syntyä päähän kohdistuneen iskun seurauksena.

Hoito

Hyvänlaatuinen asentohuimaus saattaa kadota itsestään muutaman viikon tai kuukauden kuluessa. Oireita voi pyrkiä lievittämään nopeammin asentohoidolla.

Mitä on asentohoito?

Tässä menetelmässä tehdään useita yksinkertaisia ja hitaita pään asennon muutoksia. Tavoitteena on liikutella sisäkorvan kaarikäytävien sakka oikeaan paikkaan niin, että se ei aiheuta ongelmia.

Jokainen pään asento pidetään 30 sekuntia tai kunnes mikä tahansa oire tai silmien epänormaali liike on hävinnyt. Nämä harjoitukset alkavat yleensä tehota jo yhden tai kahden hoitokerran jälkeen.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus lievittyy asentohoidolla

Hyvänlaatuinen asentohuimaus voidaan hoitaa leikkauksella

Harvoissa tapauksissa asentohoito ei toimi, jolloin lääkäri saattaa suositella leikkaushoitoa.

Leikkauksessa luutulpalla tukitaan huimausta aiheuttava sisäkorvan osa. Tulppa estää korvan puolipyöreää kaarikäytävää reagoimasta partikkelien liikkeisiin tai pään liikutteluun yleisesti.

Leikkauksen onnistumisprosentti on noin 90 %. Hyvänlaatuinen asentohuimaus saattaa kuitenkin ilmaantua uudelleen, jopa onnistuneen hoidon jälkeen. Vaikka vaivaan ei ole parantavaa hoitoa, sen oireita voidaan hillitä esimerkiksi fysioterapeutin avulla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Macarena.K, Lara -Fernandez. R, & Bahamonde. H. (2014). Vértigo postural paroxístico benigno subjetivo Subjective benign paroxysmal positional vertigo. Rev. Otorrinolaringol. Cir. Cabeza Cuello. https://doi.org/10.4271/2004-01-1601

  • Murillo-González, F., & Maía Víquez Pineda, Z. (2002). Vertigo: una visión otorrinolaringológica para la medicina general. Acta Médica Costarricense.

  • Rey-Martínez, J. A., Boleas-Aguirre, M. S., & Pérez, N. (2013). Análisis postural de la prueba “Timed-up-and-go” en pacientes con vértigo. Acta Otorrinolaringológica Española. https://doi.org/10.1016/s0001-6519(05)78582-4


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.