Mikrobilääkkeet: mitä varten ne ovat?

28 tammikuun, 2020
Tänä päivänä tutkijat pyrkivät löytämään parasiittien häätöön tarvittavia vasta-​​aineita, joilla olisi vähemmän haittavaikutuksia ja jotka torjuisivat paremmin sitä loisille kehittynyttä vastustuskykyä, jota ne ovat kasvattaneet kaupallisia lääkkeitä vastaan.

Mikrobilääkkeet ovat lääkkeitä, joilla on kyky pysäyttää tai estää erilaisten mikro-organismien kasvua elimistössä. Kyseessä olevien mikro-organismien tyypistä riippuen, toiset ovat tehokkaita yhdessä tapauksessa toiset taas toisessa. Tässä mielessä voimme löytää useita eri​​laisia mikrobilääkkeitä, jotka ovat toimivat tehokkaasti eri bakteereja, sieniä tai loisia vastaan.

Tässä artikkelissa tulemme näkemään, mitä erityyppiset mikrobilääkkeet ovat ja mitkä ovat niiden pääasiallisia ominaisuuksia.

Mikrobilääkkeiden tyypit

Mikrobilääkkeet ovat lääkkeitä, joilla on kyky pysäyttää tai estää erilaisten mikro-organismien kasvua elimistössä

Nämä lääkkeet voidaan luokitella kahdesta eri näkökulmasta:

  • Lääkkeen toimintamekanismin mukaan.
  • Mikrobin tyypin mukaan.

Mikrobilääkkeiden luokittelu niiden toimintamekanismin mukaan

Tämän ensimmäisen luokittelun eli toimintamekanismin avulla voimme erottaa seuraavat kolme mikrobilääkkeen luokkaa:

  • Steriloivat lääkkeet.
  • Desinfioivat lääkkeet.
  • Antiseptiset tai kemoterapeuttiset lääkkeet.

Steriloivat lääkkeet

Steriloivat lääkkeet ovat aineita, jotka kykenevät sekä aiheuttamaan minkä tahansa mikro-organismin kuoleman että sen totaalisen inaktivoinnin. Kaksi tunnetuinta steriloivaa lääkettä ovat glutaraldehydi ja eteenioksidi.

Toisaalta on syytä mainita, että tähän tarkoitukseen käytetään myös fyysisiä toimenpiteitä, kuten lämpöä, ​​suodatusta ja ionisoivaa säteilyä.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Haavan sulkeminen ja puhdistaminen

Desinfioivat lääkkeet

Desinfioivien lääkkeiden käytön tarkoituksena on eliminoida mikro-organismit inerteistä materiaaleista. Tämä johtuu näiden mikro-organismien myrkyllisistä vaikutuksista, joita niillä on yleensä eläviin kudoksiin. Käytetyimpiä näistä lääkkeistä ovat alkoholi- ja jodiyhdisteet, kuten tunnettu Betadine.

On tärkeää, että sterilointi osataan erottaa desinfioinnista. Toisin kuin ensimmäinen termi, desinfioivat antimikrobiset aineet eivät kykene eliminoimaan mikro-organismeja kokonaisuudessaan.

Antiseptiset tai kemoterapeuttiset lääkkeet

Yksi ero näiden kahden lääkkeen välillä on se, että antiseptiset lääkkeet levitetään suoraan vaurioituneisiin kudoksiin mikrobien kasvun estämiseksi. Sitä vastoin kemoterapeuttiset lääkkeet annostellaan potilaalle laskimonsisäisesti.

Mikrobilääkkeiden luokittelu mikrobin tyypin mukaan

Mikrobilääkkeet luokitellaan sen mikrobin tyypin mukaan, jonka kohdalla ne toimivat tehokkaasti. Tässä mielessä voimme erottaa näiden joukosta seuraavat:

Antibiootit

Antibioottien tehtävänä on tappaa tai estää tiettyjen herkkien mikro-organismien tyyppien kasvua

Termi antibiootti viittaa niihin kemiallisiin aineisiin, joita on joko tuottanut elävä olento tai sen synteettinen johdannainen. Antibioottien tehtävänä on tappaa tai estää tiettyjen herkkien mikro-organismien tyyppien kasvua.

Kuten nimestä voimme päätellä, niitä käytetään bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon. Ne ovat lääkkeitä, joita käytetään sekä eläinlääketieteessä että ihmisten lääketieteessä, samalla tapaa kuin loisten vastaisia lääkkeitä ja muita mikrobilääkkeitä käytetään. Antibioottihoidon tavoitteena on tuhota tautia aiheuttava mikro-organismi.

Lopuksi on tärkeää mainita, että itsehoito antibioottien avulla on vakava kokonaiseen kansanterveyteen liittyvä ongelma. Syynä tähän on se, että bakteerit kykenevät kehittämään tietynlaisia vastustusmekanismeja näiden antibakteeristen lääkkeiden vaikutustapoja vastaan. Tällä tavalla aluksi tehokkaaksi mielletyt hoidot lakkaavat toimimasta, jolloin myös hoidon terapeuttinen arsenaali vähenee.

Antimykootit

Antimykootit eli sienilääkkeet tunnetaan nimensä mukaisesti sienitulehduksia vastaan taistelevina lääkkeinä. Ne ovat lääkkeitä, jotka sekä estävät tietyn tyyppisten sienten kasvua että tappavat niitä.

Kuten antibioottien tapauksessa olemme jo selittäneet, monet ihmiset hoitavat näitä oireita ilman lääkärin määräystä, jolloin monia lääkkeitä käytetään väärin. Tämä taas johtaa siihen, että mikro-organismit alkavat kehittää vastustuskykyä nykyisin tunnetuille lääkkeille.

Joitakin tunnetuimmista antimykooteista voimme mainita muun muassa:

  • Itrakonatsoli
  • Posakonatsoli
  • Flukonatsoli
  • Vorikonatsoli
  • Kaspofungiini

Loislääkkeet

Mikrobilääkkeet sopivat monipuolisesti sovellettavaksi sekä eläinlääketieteessä että ihmisten lääketieteessä torjumaan niin bakteereiden kuin loisten aiheuttamia infektioita

Tämän tyyppisiä mikrobilääkkeitä käytetään sekä eläinlääketieteessä että ihmisten lääketieteessä torjumaan niin bakteereiden kuin loistenkin aiheuttamia infektioita. Lisäksi niitä voidaan käyttää joidenkin syövän muotojen hoitamiseen.

Tunnetuimpia näistä loislääkkeistä ovat muun muassa antihelmintikot ja antiprozoanit. Niistä mainitsemisen arvoisia ovat:

  • Albendatsoli
  • Mebendatsoli
  • Trimetopriimi
  • Klooriparomomysiini
  • Metronidatsoli
  • Ivermektiini

Tänä päivänä tutkijat pyrkivät löytämään uusia loisia vastaan taistelevia lääkkeitä, joilla olisi vähemmän haittavaikutuksia ja jotka torjuisivat paremmin loisten kasvavaa vastustuskykyä kaupallisille lääkkeille.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Voiko sinulla olla suolistoloinen?

Viruslääkkeet

Näitä lääkkeitä käytetään virusinfektioiden hoitoon. Tärkein piirre näissä lääkkeissä on se, että ne eivät pysty parantamaan tautia, mutta lievittävät sen aiheuttamia oireita.

Tällä tavalla viruslääkkeet onnistuvat sekä vähentämään oireiden vakavuutta että laskemaan komplikaatioiden todennäköisyyttä. Kullekin virustyypille on suunnattu omia viruslääkkeitä ja siksi niitä annetaan vain lääkärin määräyksellä.

Vielä lopuksi

Mikrobilääkkeet kykenevät estämään erilaisten mikro-organismien kasvua tai jopa aiheuttamaan niiden kuoleman. Yhtä tai toista näistä antimikrobisista lääkkeistä käytetään sitä mukaan, millainen tartuta tai tilanne on kyseessä kussakin tapauksessa.

Mikrobilääkkeet (antibakteeriset lääkkeet, antimykootit, loislääkkeet ja viruslääkkeet) ovat lääkkeitä, joita vain lääkärin tulisi määrätä. Siksi itsehoito tämän tyyppisillä lääkkeillä suosii mikrobien vastustuskyvyn kehittymistä ja tätä kautta myös hoidon tehokkuus laskee.

  • Melo. (2012). Guia de Antimicrobianos. Hospital Das Clinicas Da Universidade Federal de Goias HC-UFG. https://doi.org/10.1109/CGO.2007.32
  • Arias, M. V. B., & De Maio Carrilho, C. M. D. (2012). Resistência antimicrobiana nos animais e no ser humano. Há motivo para preocupação? Semina:Ciencias Agrarias. https://doi.org/10.5433/1679-0359.2012v33n2p775
  • Melo, V. V., Duarte, I. D. P., & Soares, A. Q. (2012). Guia Antimicrobianos. Coordenaçao de Farmacia – Hospital das Clinicas da Universidade Federal de Goiás (HC – UFG).