Mikä on lasten uhmakkuushäiriö?

1 helmikuun, 2020
Tiedätkö, mikä on lasten uhmakkuushäiriö? Et välttämättä ole kuullut tästä häiriöstä tai etsit siitä tietoa epäillessäsi sitä lapsellasi. Kummassakin tapauksessa voimme auttaa!

Lasten uhmakkuushäiriö diagnosoidaan yleensä lapsuudessa. Sille on tyypillistä hyvin vaikea ja uhmakas käytös, kuten nimikin viittaa. Lapsion jatkuvasti yhteistyöhaluton, ärtyisä ja ärsyyntynyt lähipiirinsä ihmisiin, ovatpa ne vanhempia, luokkatovereita, opettajia tai jopa kavereita.

Jos uskot lapsesi mahdollisesti kärsivän tästä häiriöstä tai hänellä on jo diagnosoitu se, jatka lukemista. Tässä artikkelissa opit lisää häiriöstä ja sen hoitovaihtoehdoista.

Saatat pitää myös: Rannalle meneminen lasten kanssa

Onko lapsellani lasten uhmakkuushäiriö?

Tästä käytöshäiriöstä kärsii 1-16 % kouluikäisistä lapsista, ja se on yleisempi pojilla kuin tytöillä.

On oleellista erottaa toisistaan se, milloin oireita esiintyy huolestuttavasti ja milloin väliaikaisesti esimerkiksi nälän, väsymyksen, stressin tai uupumuksen takia.

Uhmakas käytös voi olla yleistä myös silloin, kun lapsi on 2-3 vuoden ikäinen, jolloin se saattaa kuulua muutosvaiheeseen. On erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, onko uhmakas ja hankala käytös toistuvaa.

Se vaatii hoitoa vain silloin, kun se estää oppimista tai häiritsee oppitunteja tai ystävyyssuhteita ikätovereihin.

Yleiset oireet

Lasten uhmakkuushäiriö aiheuttaa hankalaa käytöstä

Häiriön oireet voivat vaihdella. Usein esiintyy kuitenkin aggressiivista käytöstä, kiukkukohtauksia ja jatkuvaa hankalaa asennetta.

Lasten uhmakkuushäiriön yleisimmät oireet ovat seuraavat:

  • Kiukkukohtaukset ja viha.
  • Jatkuvat riidat lähipiirin ihmisten kanssa.
  • Tottelemattomuus ja aikuisten käskyjen kyseenalaistaminen.
  • Häiritsevä käytös muita kohtaan ja ärsyyntymisherkkyys muihin ihmisiin.
  • Kylmä ja epäkohtelias kielenkäyttö.
  • Kostonhaluinen asenne.

Saatat pitää myös: ADHD lapsella: havaitseminen ja hoito

Kuinka lasten uhmakkuushäiriötä hoidetaan?

1. Hanki oikea diagnoosi

Lasten uhmakkuushäiriö on helppo sekoittaa oireidensa perusteella muihin käytöshäiriöihin. Tästä syystä lapsi on vietävä lääkäriin, mikäli hankala käytös on toistuvaa. Lääkäri osaa tehdä oikean diagnoosin, minkä jälkeen voidaan alkaa miettiä hoitovaihtoehtoja.

Useimmissa tapauksissa vanhemmat ja opettajat pystyvät helposti havaitsemaan häiriön piirteet lapsissa. Mutta lastenpsykiatrin tai muun psyykkisen terveyden asiantuntijan on arvioitava lapsi kokein ja tarkastelemalla lapsen sairaushistoriaa.

2. Kokeile terapiaan pohjautuvaa hoitoa

Psykologinen hoito on tärkeä osa lasten uhmakkuushäiriön hoitoa. Sitä täytyy kuitenkin täydentää perheen antamalla tuella.

Lasten uhmakkuushäiriötä voidaan hoitaa terapialla

Saatavilla on monia hoitoja. Lapsi voi ensinnäkin käydä yksilöpsykoterapiassa. Usein käytetään kognitiivis-behavioraalista terapiaa lapsen sosiaalisten ja ihmissuhdetaitojen sekä heidän impulssin- ja tunteidenhallintansa parantamiseksi.

On myös tärkeää ottaa koko perhe mukaan terapiaan, erityisesti vanhemmat. Perheterapia edistää hyvää kommunikaatiota ja konfliktinratkaisukykyjä. Vanhemmat voivat myös saada sieltä henkistä ja käytännön tukea, sillä tilanne on usein vaikea.

Toisaalta perheterapia tähtää myös tämän häiriön hoitamiseen ongelman juuresta käsin. Mitä tulee tämän psyykkisen häiriön alkuperään, tutkimuksista saatu tieto viittaa tällä hetkellä niihin käytösmalleihin, joita lapsi on oppinut ensimmäisten parin vuoden aikana niiltä ihmisiltä, joita hän kunnioittaa. Se liittyy usein myös muun muassa kurinpidon puutteeseen, väkivaltaan, traumaattisiin ja stressaaviin tilanteisiin tai perheen harmonian puuttumiseen. Vanhempien on tärkeää pitää tämä mielessä ja tiedettävä, että he voivat auttaa monin tavoin.

3. Turvaudu lääkkeisiin vasta viimeisenä oljenkortena tai muiden yhtäaikaisten häiriöiden hoitamiseksi

Lääkkeet eivät ole tavanomainen hoitomuoto lasten uhmakkuushäiriössä, sillä ne voivat vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Joissakin tapauksissa lääkäri saattaa kuitenkin arvion tehtyään määrätä antipsykootteja.

Näin on erityisesti silloin, jos lapsella esiintyy aggressiivista käytöstä, käytös pahenee merkittävästi tai mikään muu hoitovaihtoehto ei tunnu toimivan. Lääkkeitä saatetaan määrätä myös siinä tapauksessa, jos lapsesta tulee uhka tai hän on vaaraksi kotona tai koulussa.

Jos lasten uhmakkuushäiriö ilmenee muiden käytösongelmien ohessa, saatetaan määrätä myös muun tyyppisiä lääkkeitä; näitä voivat olla stimulantit, jos lapsella on ADHD, tai masennuslääkkeet masennus- ja/tai ahdistusjaksoihin.

Pääasiallisena tavoitteena on parantaa lapsen elämänlaatua, mutta on aina tärkeää myös ottaa huomioon lääkkeiden sivuvaikutukset.

Lasten uhmakkuushäiriö: yhteenveto

Sekä lapselta että hänen perheeltään ja muilta läheisiltään vaaditaan paljon ponnistelua ja elämäntapamuutoksia lapsen toipumisen edistämiseksi. Tämän tyyppiset psyykkiset häiriöt voivat aiheuttaa paljon ahdistusta ja epätoivoa koko lapsen lähipiirille, kuten myös  jatkuvaa avuttomuuden tunnetta. Oikealla hoidolla sekä koko perheen ja opettajien positiivisella asenteella lasten uhmakkuushäiriö on voitettavissa.

  • Ghosh, A., Ray, A., & Basu, A. (2017). Oppositional defiant disorder: Current insight. Psychology Research and Behavior Management. https://doi.org/10.2147/PRBM.S120582
  • Gale, B. M. (2011). Oppositional defiant disorder. In Stepped Care and e-Health: Practical Applications to Behavioral Disorders. https://doi.org/10.1007/978-1-4419-6510-3_10
  • Greene, R. W., Biederman, J., Zerwas, S., Monuteaux, M. C., Goring, J. C., & Faraone, S. V. (2002). Psychiatric comorbidity, family dysfunction, and social impairment in referred youth with oppositional defiant disorder. American Journal of Psychiatry. https://doi.org/10.1176/appi.ajp.159.7.1214