ADHD lapsella: havaitseminen ja hoito

marraskuu 5, 2019
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli ADHD, kuten tämä häiriö arkikielessä tunnetaan, on yleisempi pojilla kuin tytöillä. Nyt kerromme kaiken tärkeimmän tästä melko yleisestä tilasta!

Kuten moni tietääkin, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö on neurobiologinen häiriö, jota ilmenee suhteellisen monella lapsella. Yleisesti ottaen sitä on yli 5 %:lla lapsista ympäri maailmaa, ja se on yleisempi tila pojilla kuin tytöillä.

Mitä tulee sen hoitoon, on onneksi pystytty tutkimusten avulla osoittamaan, että ADHD voidaan saada tehokkaasti hallintaan varhaisen diagnoosin ja kunnollisen hallinnan kautta. Katsotaanpa, mistä paljon puhutussa ADHD:ssa on oikeastaan kyse.

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli ADHD

Syyt häiriön kehittymiseen

Koska tässä on kyseessä hyvin monimutkainen tila, mitään yhtä syytä sen kehittymiseen ei ole pystytty määrittelemään. Lisäksi se on erittäin heterogeeninen sairaus, jolla on monia alatyyppejä – näissä eri tyypeissä ihmisellä on erilaisia riskejä aiheuttavia tekijöitä.

Tutkijat eivät siis tiedä tarkalleen, mikä ADHD:n aiheuttaa. On kuitenkin saatu selville, että geneettiset ja ympäristöön liittyvät tekijät ovat suuressa roolissa sen kehityksen kannalta. Näillä tarkoitetaan lapsen syntymää edeltäviä, perinataalisen jakson sekä myöhemmin syntymän jälkeen ilmeneviä tekijöitä.

Lisäksi ADHD on periytyvää koskien 76 % tekijöistä. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin 76 % niistä tekijöistä, jotka liittyvät tähän häiriöön, ovat yhteydessä geeneihin, ja muut ovat sitten ei-geneettisiä syitä.

On pystytty selvittämään, että jos sukulaisilla on tätä neurologista häiriötä, yksilöllä on viisi kertaa tavallista suurempi riski saada ADHD kuin sellaisella henkilöllä, jonka perheessä ei ole ADHD:ta.

Lue aiheesta lisää: Kuinka tunnistaa poikkeuksellisen lahjakas lapsi

ADHD:n oireet lapsella

ADHD lapsella

Tyypillisesti lapsi, jolla on ADHD, kokee vaikeuksia sekä koulussa että sosiaalisessa elämässään.

Voidaan sanoa, että tämä häiriö tuottaa kolmea pääoiretta, jotka ovat seuraavat: tarkkaavaisuuden puute, hyperaktiivisuus sekä impulsiivisuus. Nämä oireet ilmenevät lapsella enemmissä tai vähemmissä määrin, mikä riippuu siitä ADHD:n alatyypistä, joka hänellä on.

  • Ensinnäkin ADHD:n parista voidaan tunnistaa sellainen alatyyppi, johon sisältyy pääasiassa tarkkaavaisuuden puute. Useimmat oireet sisältyvät tällöin keskittymisen puutteeseen, ja yleisesti ottaen tätä tilaa on enemmän tytöillä. Se vaikuttaa hyvin merkittävästi ihmisen kykyyn menestyä opinnoissa.
  • Sitten on lapsia, joilla on ADHD:n hyperaktiviisuus-impulsiivisuus -alatyyppiä, ja tällöin lapsi voi olla normaalia hyperaktiivisempi ja aggressiivisempi.
  • Viimeisenä sitten alatyyppi, joka on edellä mainittujen tilojen yhdistelmä, joka on yleisin ADHD:n tyyppi. Se vaikuttaa lapsen pärjäämiseen elämän eri osa-alueilla.

Mitä tulee oireisiin tarkkaavaisuuden puutetta, hyperaktiivisuutta ja impulsiivisutta koskien, jotta ne voitaisiin määritellä ADHD:n piiriin kuuluviksi, eräiden ehtojen tulee täyttyä:

  • Ensinnäkin näiden oireiden tulee tulla ilmi lapsella ennen seitsemän vuoden ikää.
  • Lisäksi lapsella tulee olla niitä jatkuvasti ainakin kuuden kuukauden ajan.
  • Oireiden tulee vaikuttaa lapseen ainakin kahdella elämän eri osa-alueella.
  • Lisäksi kyseisten oireiden tulee tehdä lapsen elämän selkeästi vaikeammaksi, eli niiden tulee vaikuttaa hänen pärjäämiseensä merkittävästi.

Miten ADHD voidaan saada lapsella hallintaan?

Ensinnäkin apuna käytetään psykologista terapiaa, joka auttaa hallitsemaan tämän häiriön tuottamia oireita sekä parantaa lapsen pärjäämistä elämän eri osa-alueilla.

On huomioitava, että ADHD lapsella tai nuorella vaatii hoitoa, joka räätälöidään jokaisen potilaan tarpeiden mukaan. ADHD:hen ei edelleenkään ole tarjolla varsinaista parannuskeinoa, vaan hoito keskittyy oireiden lievittämiseen sekä siihen, että pyritään vähentämään muiden, tilaan liittyvien häiriöiden kehittymisen riskiä.

Tyypillisesti ammattilaiset suosittelevat erilaisten hoitojen yhdistelmää, kun on kyse lapsesta tai nuoresta, jonka ADHD vaikuttaa joko keskitasolla tai merkittävästi hänen arkensa sujuvuuteen. Tähän sisältyvät behavioraaliset hoidot, lääkkeet, psykologinen hoito sekä psykopedagoginen hoito. Nyt kerromme näistä hoitomuodoista perusasiat.

1. Psykologinen hoito

ADHD lapsella

Yleisesti ottaen hyviä tuloksia tuottavat psykologiset hoidot lapsen ADHD:n hoidossa ovat sellaisia, jotka perustuvat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.

Tämä lähestymistapa käsittää seuraavat hoitomuodot:

  • käyttäytymisen hoito
  • vanhemman valmentaminen
  • kognitiivinen terapia
  • sosiaalisten taitojen kehittäminen

2. Psykopedagoginen hoito

Tämä menetelmä muodostaa hyvin tärkeän osan yhdistelmähoitoa lapsen ADHD:n oireiden saamisessa hallintaan.

Tämä käsittää joukon interventioita, jotka vaihtelevat lapsen koulumenestyksen edistämisestä esimerkiksi koulussa kohdatun ympäristön muuttamiseen.

3. Lääkkeet ADHD:n hoidossa

Lääkkeet auttavat vähentämään merkittävimpiä oireita, joita ADHD lapsella tuottaa. Yleisesti ottaen tämä hoitomuoto voi saada aikaan lapsella parempaa koulumenestystä sekä tuottaa kehitystä hänen käytöksessään.

Samalla lääkityksen avulla pystytään parantamaan psykologisten ja psykokasvatuksellisten interventioiden tehokkuutta. Metyylifenidaatti, joka on stimuloiva tuote, on tavallinen lääkärien määräämä lääke tämän tilan hoidossa.

Lue aiheesta lisää: Miten huomata lapsen tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ajoissa?

Mitä ADHD lapsella tarkoittaa perheen arjen kannalta?

ADHD lapsella

On huomioitava, että ADHD voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Se on melko yleinen häiriö, mutta tästä huolimatta siihen liittyy paljon tietämättömyyttä ja vääriä luuloja.

Ikävä kyllä vain hyvin harvoin ihmiset ovat kunnolla tietoisia siitä, mitä tämä tila aiheuttaa ja mistä se johtuu. Joskus uskotaan virheellisesti esimerkiksi niin, että ADHD on tulosta liiasta epäjärjestyksestä perheessä tai kouluympäristössä.

Jos tietoa ei ole riitävästi, sekä itse lapsi, vanhemmat, muu perhe, ystävät että muut lapsen ympärillä olevat henkilöt joutuvat kärsimään lapsen tilan vuoksi turhan paljon. Virheellinen tieto tai tiedon puute aiheuttavat monessa tapauksessa paljon negatiivisia ennakkoluuloja, herkkyyden puutetta sekä yleisesti ottaen huomioinnin puutetta ADHD:sta kärsivää lasta kohtaan.

  • Mateo, V. F. (2006). Recursos para el diagnóstico psicopedagógico del TDAH y comorbilidades. Electronic Journal of Research in Educational Psychology.
  • J. ARTIGAS-PALLARÉS, K. GARCIA NONELL, E. R. R. (2006). Comorbilidad en el tdah. Revista de Psiquiatría y Psicología Del Niño y Del Adolescente.
  • De la Peña Olvera, F. (2000). El trastorno por déficit de atención con hiperactividad (TDAH). Medigraphic. https://doi.org/10.4321/S0211-57352017000200009