Ensimmäinen koulupäivä: vanhempien 7 yleistä virhettä

huhtikuu 26, 2019
Kun oma lapsi lakkaa olemasta "pieni" ja muuttuu koululaiseksi, mukautumista helpottaakseen monet vanhemmat tekevät asioita, jotka voivat itse asiassa aiheuttaa ongelmia. Jos lapsi on ollut hoidossa kotona, on selvä, että hänen luovuttamisensa opettajalle ensimmäistä kertaa on vaikeaa.

Kun lapsen ensimmäinen koulupäivä koittaa, hän joutuu käymään läpi mukautumisprosessin. Vanhemmat voivat auttaa lastaan siirtymään koululaiseksi, mutta toisaalta he saattavat helposti aiheuttaa eräitä ongelmiakin.

Vanhempi voi olla hermostunut ja tunteellinen, ja ero on vaikea myös lapselle.

Olet kuitenkin aikuinen, ja sinun tulee auttaa lastasi. Ongelmana on se, että joskus vanhemmat antavat tunteilleen vallan ja tekevät sellaisia asioita, jotka vaikeuttavat kouluun siirtymistä.

Ensimmäinen koulupäivä ja vanhempien yleiset virheet

pojan ensimmäinen koulupäivä

Kun lapselle on löytynyt sopiva koulu, vanhemman tulee olla luottavainen sekä auttaa lasta siirtymään nopeasti uuteen elämänvaiheeseen. Riippuu lapsesta, kuinka kauan vie kunnes uusi koulu alkaa miellyttää.

Koulun aloituksessa vanhemman on helppo tehdä virheitä. Auttamisen sijaan saatetaan joskus vaikeuttaa siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen. Kiinnitä huomiota seuraaviin virheisiin, jotka voidaan helposti välttää.

1. Lasta ei auteta valmistautumaan hyvissä ajoin

Jos lasta ei valmistella tunneille ennen koulun alkamista, tehdään hyvin suuri virhe. Lapsen tarvitsee tietää etukäteen, mitä hän tulee kokemaan. Hänelle tulee jutella kouluasioista, jotta hän olisi valmistautunut.

Olisi hyvä ottaa lapsi mukaan kouluun valmistautumiseen. Hän voi pitää koulutarvikkeiden ostamista hyvin hauskana – hän tietää, että hän saa käyttää ostettuja välineitä jo lähipäivinä.

Monelle lapselle riittää jo se, että vanhemmat selittävät tulevat tehtävät, jotta voidaan sanoa hyvästit vanhalle elämälle ja aloittaa koulu. Jos haluat estää koulufobian syntyä lapsessasi, sinun tulee valmistella häntä ennen kuin uusi vaihe alkaa.

2. Lapsen edessä itkeminen

Tämä on selvä juttu – on vaikeaa nähdä lapsi kyynelehtivänä, pelokkaana ja poissa tolaltaan uudesta paikasta, jossa on tuntemattomia ihmisiä. Tulee kuitenkin muistaa, että olet tärkein esimerkki lapsellesi omien tunteiden hallinnassa.

Hallinnan menettäminen onkin yksi suurimmista virheistä vanhemmalta. Lapsi on jo muutenkin hermostunut uudesta kokemuksesta, ja tilanne voi pahentua, jos hän näkee vanhemman kyynelehtivän. Kouluun sopeutuminen on tällöin vaikeampaa.

Jos itket, sen tulisi tapahtua muualla kuin koulun alueella. Ensimmäinen erossaolo aiheuttaa hyvin vahvan tunteen, joka kestää muutaman päivän. Voit kuitenkin huomata, että lapsesi rentoutuu vähitellen.

3. Lapsen luo palaaminen, kun hän itkee

surullinen tyttö ja isä

Jos olet jo hyvästellyt lapsesi ja kuulet hänen itkevän tai huutavan perääsi, vältä kääntymistä takaisin. Tämä on eräs haitallisimmista vanhemman virheistä ensimmäisenä koulupäivänä.

Koulun henkilökunta on koulutettu auttamaan lasta rauhoittumaan. Suurin osa lapsista rauhoittuu nopeasti, jo muutamassa minuutissa. He alkavat olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa – jotkut enemmän kuin toiset, mutta kaikki sopeutuvat lopulta.

Joskus lapsi ei pysty rauhoittumaan, ja tällöin opettajat soittavat vanhemmille, jotta he voivat tulla hakemaan hänet. Tämä ei kuitenkaan ole tavallista, ja opettajat osaavat suhtautua lapsiin, jotka itkevät.

Tee siis palvelus itsellesi ja lapsellesi, äläkä käänny takaisin.

4. Lapsen tarkkailu hänen koulussa ollessaan

Vältä kävelyä koulun ympäristössä tarkastellaksesi lastasi – tämä on nimittäin myöskin virhe.

Jos lapsi näkee sinut jo rauhoituttuaan, hän saattaa haluta lähteä mukaasi. Ja tällöin hyvästit joudutaan jättämään uudelleen. Näin lapsi joutuu kokemaan uudelleen ahdinkonsa, ja hänen on vaikeampaa sopeutua.

Tiedämme kyllä, että vanhemmat haluaisivat nähdä miten lapsi sopeutuu kouluun. Tässä tulisi kuitenkin odottaa kunnes koulupäivä loppuu, ja sitten kysyä lapselta suoraan hänen kokemuksestaan.

5. Lähteminen ilman hyvästelyä

Hyvästit ovat äärimmäisen tärkeät lapsen ensimmäisinä koulupäivinä. Kun hän alkaa näyttää surulliselta, hän pyytää vanhempiaan jäämään tai alkaa itkeä kovaa.

Lähteminen ilman tämän huomiointia ei kuitenkaan ole ratkaisu.

Se voi nimittäin saada lapsessa aikaan hylätyksi tulemisen tunteen. Parasta on sanoa hyvästit: tee tämä lyhyesti ja kerro, kuinka paljon rakastat lastasi. Sano, että palaat myöhemmin ja toivot, että ensimmäinen koulupäivä on mukava. Halaa ja anna suukko.

Teitpä mitä tahansa, älä lähde vaivihkaa.

6. Hyvästely hyvin pitkään

ensimmäinen koulupäivä jännittää

Älä hiivi pois, mutta älä myöskään jää hyvin pitkäksi aikaa. Pidä hyvästely lyhyenä, sillä jos tämä kestää pitkään, saatat antaa lapselle väärän vaikutelman, ja hän voi luulla sinun jäävän. Älä lupaa, että jäät, kun näin ei tule tapahtumaan.

Jos opettajat joutuvat rauhoittelemaan lastasi, sinun näkemisesi muistuttaa häntä siitä, että lähdit. Opetusilmapiiri on siten jännittynyt. Autat opettajaa, jos pidät hyvästelyn lyhyenä.

Lue aiheesta lisää: Huonosti käyttäytyvä lapsi: mitä voimme tehdä käytöksen korjaamiseksi?

7. Lapsen toruminen itkemisestä tai vertaaminen toisiin

Lapsesi voi olla jo valmiiksi peloissaan ensimmäisen koulupäivän vuoksi, ja tämä saattaa pahentua, jos torut ja vertaat häntä toisiin. On normaalia, että lapsi itkee ensimmäisinä koulupäivinä. Jotkut mukautuvat nopeammin kuin toiset, mutta olon tekeminen huonommaksi itkemisestä ei edistä sopeutumista.

Ensimmäiset päivät eivät aina ole vaikeita lapselle. On mahdollista, että hän alkaa itkeä vasta viidennen päivän jälkeen – tätä käy usein. Ole siis kärsivällinen, äläkä kanna suurta huolta tai painosta. Hyvästele lapsesi, ja vaikka hän itkisi hiukan, älä käänny takaisin.

Nämä seitsemän asiaa ovat tavallisia virheitä lapsen koulunaloituksessa, joita moni vanhempi tekee tietämättään. Ne voivat hankaloittaa lapsen mukautumista kouluelämään. Nyt kun tiedät, voit välttää niitä, ja vaikka tämä olisikin vaikeaa, muista seuraava: lapsellasi on siten helpompaa.

Tyrrell, M. (2005). School phobia. The Journal of School Nursing : The Official Publication of the National Association of School Nurses. https://doi.org/10.1177/10598405050210030401

Pianta, R. C., & McCoy, S. J. (1997). The first day of school: The predictive validity of early school screening. Journal of Applied Developmental Psychology. https://doi.org/10.1016/j.forsciint.2011.12.002

Raver, C. (2003). Young children’s emotional development and school readiness. Society for Research in Child Development’s Social Policy Report. https://doi.org/10.1145/1121241.1121264