Mikä on fysiologinen suolaliuos ja mihin sitä tarvitaan?

Fysiologinen suolaliuos on yksinkertainen, mutta erittäin tehokas valmiste. Sillä on lääketieteessä useita eri käyttötapoja, ja se voi jopa pelastaa ihmishenkiä silloin, kun elimistön kuivuminen on saattanut potilaan hengenvaaraan. Kerromme tässä artikkelissa lisää siitä, mistä tämä suolaliuos koostuu ja mihin sitä käytetään.
Mikä on fysiologinen suolaliuos ja mihin sitä tarvitaan?

Viimeisin päivitys: 14 kesäkuuta, 2020

Fysiologinen suolaliuos, joka tunnetaan myös vain nimellä suolaliuos, on yksinkertainen valmiste, joka voidaan myös tehdä kotitekoisella tavalla, jolloin sitä voidaan käyttää muualla kuin sairaalahoidossa. Vaikka sen tehoa on vuosien varrella kyseenalaistettu, sen hyödyllisyys lääketieteessä on käytännössä katsottuna kiistaton.

Fysiologinen suolaliuosvalmiste on vedestä ja suolasta valmistettu liuos. Koska kyseessä on erittäin yksinkertainen valmiste, sitä voidaan valmistaa itse myös kotona. Tämän liuoksen koostumus on 0,9 %, mikä tarkoittaa sitä, että sillä on sama koostumus kuin ihmisen veressä.

Pitoisuuksia sovittamalla voidaan sanoa, että kyseessä on isotoninen valmiste. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että kumpikaan, ei ihmisveri eikä fysiologinen suolaliuos ole toista tiiviimpi liuos. Juuri tämän nimenomaisen ominaisuuden vuoksi fysiologista suolaliuosta voidaan käyttää turvallisesti myös sisäisesti ihmisen elimistössä.

Fysiologinen suolaliuos keksittiin vuonna 1896. Hollantilainen tutkija Hartog Jacob Hamburger valmisti sitä ensimmäistä kertaa tuolloin käytettäväksi hemolyyttisten prosessien tutkimuksessa. Hamburgerin tarkoituksena ei kuitenkaan ollut antaa sille lääketieteellistä käyttöä, mutta ajan myötä tämä liuos sai juuri tämän nimenomaisen käyttötarkoituksen.

Fysiologisen suolaliuoksen käyttötarkoitukset

Fysiologisilla suolaliuoksella on useita eri käyttötarkoituksia. Sitä voidaan käyttää elimistön ulkopuolella, mutta myös sisäisesti, annostelemalla sitä suoraan verenkiertoelimistöön tiputuksen kautta. Katsotaanpa alta sen yleisimmät käyttötavat:

  • Silmien ja piilolinssien pesu: Tätä käyttöä varten on suositeltavaa, että neste on steriiliä, jotta silmä taikka linssit eivät joutuisi bakteerien hyökkäyksen kohteeksi. Yleensä silmille suunnattua fysiologista suolaliuosta on saatavilla pienissä valmiiksi steriloiduissa pulloissa, joita löytyy esimerkiksi hyvin varustelluista apteekeista.
  • Haavan puhdistus: Yksi laajimmin haavojen puhdistamiseen käytetyistä nesteistä on fysiologinen suolaliuos. Yhdessä muiden antiseptisten valmisteiden kanssa se auttaa estämään haavan tulehtumista ja nopeuttamaan sen paranemista.
  • Nenän kautta: Fysiologista suolaliuosta voidaan käyttää tukkeutuneen nenän hoitoon tai ylimpiin hengitysteihin kerääntyneen runsaan liman poistamiseksi joko ruiskun, nenäkannun tai inhalaattorin kautta. Suolavesi puolestaan vie mukanaan nenään ja hengitysteihin kertynyttä limaa painovoiman vaikutuksesta. Se on tarkoitettu myös potilaille, jotka kärsivät nuhasta ja allergian aiheuttamasta nenän tukkoisuudesta. Tällä tapaa nenähuuhtelu ei pelkästään vie mukanaan hengitysteihin kertynyttä limaa, vaan myös tukkoisuutta aiheuttavia allergeeneja. Lisäksi nenäleikkauksen jälkeen lääkäri suosittelee sitä osana leikkauksen jälkeistä antisepsistä hoitoa mahdollisten tulehdusten ehkäisemiseksi.
  • Nesteytys: Kun ihmisen elimistö on kuivunut tai verenpaine on laskenut nestehukan takia, fysiologinen suolaliuos on varteenotettava valmiste, joka auttaa korjaamaan hoidon alussa elimistön nestehukkaa. Yleensä näissä tapauksissa sitä annostellaan potilaalle laskimonsisäisesti korkealla korvausnopeudella. Tästä syystä se on osoittautunut käyttökelpoiseksi menetelmäksi esimerkiksi vaikean gastroenteriitin eli maha-suolitulehduksen, runsaan verenvuodon sekä laajojen palovammojen hoidossa.
  • Nebulisaattori: Liuosta ladataan nebulisaattoriin eli lääkesumutteeseen kostean ympäristön luomiseksi, joka pääsee hengitysteihin. Esimerkiksi influenssan, sinuiitin ja keuhkoputkentulehduksen tapauksessa potilaat voivat hyötyä tästä käyttötavasta suuresti.
Fysiologinen suolaliuos sopii yhdistettynä muiden antiseptisten tuotteiden kanssa pienten haavojen ja palovammojen hoitoon

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 5 yleistä virhettä nesteytyksessä

Millaisissa muodoissa fysiologista suolaliuosta on saatavilla?

Fysiologista suolaliuosta on saatavilla useissa eri muodoissa:

  • Ampullit: Ampullit ovat pieniä ja steriilejä suljettuina. Näiden ominaisuuksien ansiosta niitä on mahdollista kuljettaa helposti mukana kaikkialle. Avattuaan ne menettävät steriilin tilansa, mutta ampullin sisällä olevan suolaliuoksen määrä on niin pieni, että on varsin todennäköistä, että yksi ampulli ei riitäkään kuin yhteen käyttökertaan.
  • Tipat: Tippojen muodossa tuleva suolaliuos sopii silmien ja piilolinssien pesuun sekä nebulisaattorin täyttöön.
  • Suihke: Suihkeen muodossa saatavaa suolaliuosta pidetään yleensä ensisijaisena vaihtoehtoja nenähuuhteluun. Tätä suolaliuoksen muotoa on usein saatavilla apteekeissa ja sen etuna on sen pieni koko, jonka ansiosta sitä on helppo kantaa mukana missä vain ja milloin vain.
  • Pullot: Pulloissa tuleva fysiologinen suolaliuos on tarkoitettu laajempiin käyttötarkoituksiin, jotka vaativat myös suurempia määriä kyseistä valmistetta. Esimerkkinä näistä tarkoituksista on haavan tai palovamman puhdistaminen.
  • Suonensisäiset pussit: Näitä pusseja käytetään nimenomaan sairaalassa. Jotta sitä voitaisiin käyttää, pussiin sijoitetaan putki, jonka päässä on neula. Tämä neula asetetaan suoraan potilaan suoneen, jonka kautta potilaan nestehukkaa voidaan hoitaa sisäisestä ja jonka avulla lääkityksen antamista suolaliuoksen kautta helpotetaan.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Miten voit käyttää vetyperoksidia?

Pulloissa tuleva fysiologinen suolaliuos on tarkoitettu laajempaan käyttötarkoitukseen, kuten haavojen ja palovammojen puhdistamiseen

Näin valmistat fysiologisen suolaliuoksen kotona

Kuten jo yllä mainitsimme, fysiologista suolaliuosta voidaan valmistaa ja hyödyntää myös kotona. Koska sen käyttötarkoitukset ovat moninaiset, voi sen valmistamisesta olla hyötyä joitakin erityistilanteita varten, kuten esimerkiksi jo aiemmin desinfioidun ja parantumassa olevan arven puhdistamisessa. Tässä mielessä täytyykin muistaa, että kotona valmistettu suolaliuos ei ole sairaalassa käytettävän suolaliuoksen tapaan steriiliä.

Valmisteen luomiseksi sinun on vain sekoitettava teelusikallinen tavallista suolaa yhdessä 250 ml vettä. Samaa kaavaa noudatetaan minkä tahansa määrän valmistamiseksi. Tämän jälkeen voit varastoida valmisteen puhtaisiin säilykepurkkeihin tai muuhun puhtaaseen säilytysastiaan. Kotona valmistettua suolaliuosta voidaan käyttää turvallisesti 48 tunnin ajan valmistamisen jälkeen, minkä jälkeen se on hävitettävä.

Tätä suolaliuosta voidaan säilyttää sekä huoneenlämmössä että jääkaapissa. Ei ole havaittu, että kumpikaan näistä menetelmistä pidentäisi sen käyttöikää. On kuitenkin syytä varmistaa, että yllä mainittu huoneenlämpö on leuto ja normaali ilmasto, eli esimerkiksi kuumina kesäpäivinä tätä suolaliuosta olisi parempi säilyttää jääkaapissa.

Nyt kun tiedämme kaikki fysiologisen suolaliuoksen käyttötarkoitukset, voimme käyttää sitä turvallisesti noudattamalla kaikkia pakkauksessa tulevia ohjeita. Lisäksi on tärkeää muistaa, että kotitekoista suolaliuosta ei tulisi koskaan säilyttää yli 48 tuntia pidempään ja steriloitua suolaliuosta tulisi annostella suonensisäisesti vain lääkärin tai hoitajan valvonnan alla sairaalahoidossa. Kyseessä on erittäin hyödyllinen ja yksinkertainen ratkaisu, joka voi äärimmäisissä tapauksissa pelastaa jopa ihmishenkiä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Silva, L. Dopico, and F. Oliveira Tinoco. “Recomendaciones para el empleo de solución salina 0, 9% en catéteres venosos periféricos.” Enfermería Global 6.2 (2007).
  • Trujillo-Zea, Jorge Alejandro, Natalia Aristizábal-Henao, and Nelson Fonseca-Ruiz. “Lactato de Ringer versus solución salina normal para trasplante renal. Revisión sistemática y metaanálisis.” Revista Colombiana de Anestesiología 43.3 (2015): 194-203.
  • Rojas, César A. “La solución salina fisiológica y su alta concentración de cloruro.” Ciencia e Investigación 22.1 (2019): 27-30.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.