Lämpöuupumuksen syyt ja hoitokeinot

02 tammikuu, 2020
Mikä lämpöuupumusta aiheuttaa? Kuinka tunnistat lämpöuupumuksen? On tärkeää pitää mielessä, että lämpömittari ei aina vastaa ulkoilman lämpötilan todellista vaaraa.
 

Lämpöuupumus on tila, jossa ruumiinlämpö ylittää 40 astetta. Sitä tapahtuu yleensä kuumassa ympäristössä ja lämpöuupumuksen syy liittyy korkean kosteuden ja voimakkaan fyysisen aktiviteetin yhdistelmään. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitkä ovat lämpöuupumuksen syyt ja parhaat hoitokeinot sen lievittämiseen.

Lämpöuupumus voi pahentua lämpöhalvaukseksi, joka on vakavampi ja mahdollisesti jopa tappava tila. Yksi viimeisimmistä Eurooppaa koettelevista suurista lämpöaalloista tapahtui vuonna 2003 ja se aiheutti yli 35 000 kuolemaa, kun lämpötila ylitti monin paikoin 46 astetta.

Saatat myös pitää: Milloin korkea ruumiinlämpö on vaarallinen?

Lämpöuupumuksen oireet

Lämpöuupumuksen oireet voivat olla hyvin epätarkkoja, eikä potilas välttämättä huomaa yhteyttä lämmön, kosteuden ja liikunnan sekä hänelle tapahtuvien asioiden välillä.

Fyysisen kokeen aikana potilaan lämpötila laskee yleensä alle 40 asteeseen tai se saattaa olla jopa täysin normaali. Tämä johtuu kuitenkin vastamekanismeista, kuten hikoilusta.

Yleisimpiä oireita ovat:

  • Kova hikoilu
  • Kalpea ja kylmä iho
  • Nopea pulssi
  • Lihaskrampit
  • Epämukava olo
  • Heikkous
  • Huimaus
  • Päänsärky
  • Pahoinvointi ja oksentelu
  • Nestevajeesta johtuva tumma virtsa

Toisin kuin lämpöhalvauksen kohdalla, lämpöuupumuksesta kärsivät potilaat yleensä säilyttävät tavallisen mielentilan, eivätkä koe sekavuutta tai tajunnanmenetystä. Tällaiset olotilat ovat lämpöuupumukselle harvinaisia, vaikka potilaat voivatkin tuntea hieman huimausta noustessaan ylös nopeasti.

 

Saatat myös pitää: Hypotermian luokittelu ja hoito

Mikä lämpöuupumusta aiheuttaa?

Lämpöuupumuksen syyt ja hoitokeinot: naisella on kuuma.

Lämpöuupumusta tapahtuu silloin, kun keho pyrkii säätelemään lämpötilaa hien avulla, kuitenkin ilman menestystä.

Lämpöhalvaus syntyy käytännössä katsoen silloin, kun keho epäonnistuu pitämään yllä normaalia kehon lämpötilaa korkeassa ulkolämpötilassa ja kosteassa ympäristössä fyysisen ylirasituksen johdosta. Keho yrittää säädellä lämpötilaa hien avulla, mutta tulee hetki, jolloin se ei tehoakaan.

Veden lisäksi keho menettää myös elektrolyyttejä, kuten natriumia ja kaliumia hien kautta. Se voi aiheuttaa lihaskramppeja ja nopeaa sydämensykettä.

On tärkeää pitää mielessä, että lämpömittarin näyttämä lämpötila ei aina vastaa ulkolämpötilan todellista vaaraa. Vaikka lämpötila ei olisikaan kauhean korkea, voi lämpöhalvausta silti esiintyä, jos kosteustaso on myös korkea. Lämpöindeksi mittaa ilman lämpötilan ja kosteuden vaikutuksen, joka on kaikista tärkein huomioon otettava arvo. Sen myötä siedettävinä pidettävät lämpötilat voivat muuttua vaarallisiksi tietyissä tilanteissa.

Riskitekijät

Kuten monissa muissakin tapauksissa, paras ratkaisu lämpöuupumukseen on sen ehkäisy.

 

Espanjassa esimerkiksi yrityksiä vaaditaan laissa tekemään työympäristön lämpötilasta siedettävä ja asianmukainen. Toimistoissa ja istumatyössä lämpötilan pitäisi olla 17-27 asteen välillä. Jos lämpötila on tämän asteikon ylä- tai alapuolella, pidetään sitä lämpörasituksena. Ulkotyöhön on kuitenkin määritelty laillinen porsaanreikä.

On myös muita tilanteita ja terveysolosuhteita, jotka voivat pahentaa lämpötilan ja kosteuden vaikutusta:

  • Liikalihavuus
  • Sydänsairaudet
  • Hengitysvaje
  • Tietyt lääkkeet: muun muassa antibiootit, kouristuslääkkeet, diureetit, laksatiivit, antihistamiini, vasokonstriktorit, beetasalpaajat, masennuslääkkeet ja psykoosilääkkeet sekä myös jotkut huumeet, kuten kokaiini ja amfetamiini
Ylipainoinen mies.

Liikalihavuudesta kärsivät ihmiset ovat alttiimpia lämpöuupumukselle.

Työntekijät eivät ole ainoita riskiryhmässä olevia. Kaikki ulkoliikuntaa vaaralliseen aikaan päivästä ilman oikeanlaista suojaa harrastavat, kuten pyöräilijät, urheilijat, vaeltajat ja niin edelleen, ovat myös vaarassa saada lämpöuupumuksen.

Lapsiin ja vanhuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä heidän kehonsa eivät pysty helposti säätelemään lämpöä. Sen seurauksena nämä ryhmät ovat alttiimpia lämpöuupumukselle, jopa alhaisemmissa lämpötiloissa ja lyhyen altistumisajan jälkeen.

 

Ehkäiseviä toimenpiteitä

  • Pukeudu kevyisiin, väljiin ja vaaleisiin vaatteisiin.
  • Käytä myös hattua tai aurinkovarjoa estääksesi päätä saamasta suoraa auringonvaloa.
  • Levitä jatkuvasti korkean aurinkosuojan aurinkovoidetta riippuen siitä, missä olet, mikä vuodenaika on ja mikä UV-indeksi on.
  • Juo riittävästi vettä. Juo paljon vettä ja varmista, että juot usein pieniä taukoja pitäen. Varmista, että nesteytys on kunnossa. Voit tehdä sen tarkkailemalla vain virtsan väriä: jos se on vaaleaa, juot riittävästi vettä. Jos se on tummempaa, sinulla voi olla nestehukka ja sinun täytyy juoda enemmän vettä.
  • Korvaa elektrolyytit, jotka menetät hikoilun välityksellä. Isotoniset urheilujuomat tai klassinen alkaliinilimonadi (sokeria, ruokasoodaa ja suolaa sisältävä) voi auttaa.
  • Vähennä piristejuomien, kuten muun muassa kolajuoman ja kahvin juomista.
  • Välttele alkoholia, sillä se voi aiheuttaa nestehukkaa.
  • Aina kun vain on mahdollista, aikatauluta fyysistä rasitusta vaativat työhön tai harrastukseen liittyvät aktiviteetit sellaiseen ajankohtaan päivästä, jolloin ei ole niin kuuma. On myös tärkeää pitää taukoja, jotka antavat sinun levätä viileämmässä paikassa muutaman minuutin ajan ennen kuin palaat takaisin aktiviteetin pariin.
  • Älä missään tapauksessa jätä lasta auton sisään kuumalla säällä. Lämpötila voi nousta monta astetta ja johtaa kuolemaan lyhyessä ajassa.

Mitä sinun tulisi tehdä, jos kärsit lämpöuupumuksesta

Juo vettä varsinkin kuumalla säällä.
 

Oikeanlainen nesteytys on tärkeää lämpöuupumuksen vaikutusta ja syitä vastaan taistelemisessa. On myös tärkeää löytää viileä lepopaikka.

Lämpöuupumuksen tapahtuessa:

  • Jätä kuuma ympäristö ja etsi viileä paikka varjossa.
  • Voit maata lattialla ja nostaa jalat ylös saadaksesi veren taas kiertämään sydämeen ja aivoihin.
  • Hankkiudu eroon tarpeettomista vaatteista, avaa napit kaulan alueelta tai miltä vain alueelta, joka voi tuntua häiritsevältä.
  • Vilvoittele kylmässä kylvyssä tai suihkussa. Laita märkiä pyyhkeitä pään, kaulan tai rinnan päälle.
  • Lisää nesteytystä hitaasti veden tai elektrolyyttipitoisten juomien avulla.
  • Lämpöuupumuksen oireet voivat kestää useita päiviä. Älä harrasta liikuntaa tai altista itseäsi kuumuudelle tai auringolle, ennen kuin olet toipunut täysin.

Jos et toivu vielä näiden suositusten jälkeen ja kehosi lämpötila pysyy korkeana tai pyörryt tai saat kohtauksia, soita välittömästi hätäkeskukseen tai käy lääkärissä. Muista nämä lämpöuupumuksen syyt ja hoitokeinot kesäkuumalla, ja pyri ehkäisemään sitä kaikin mahdollisin tavoin!

 
  • Ballester, F. (1996): “Metereología y salud. Relación entre temperatura ambiental y salud”, Revista Española de Salud Pública, 70, pp. 251-259
  • Montero, J.C., Mirón, I.J., Díaz, J. y Alberdi, J.C. (1997): “Influencia de las variables atmosféricas sobre la mortalidad por enfermedades respiratorias y cardiovasculares en lo mayores de 65 años en la Comunidad de Madrid”, Gaceta Sanitaria 11, pp.164-170.
  • Moreno, A. y Fernández, F. (2003): “El confort climático en los entornos residenciales de las capas altas, medias y bajas de la Comunidad de Madrid: Otra forma de desigualdad socio-espacial”, en Moreno, A. (coord.): La distribución de la renta en la Comunidad de Madrid. Análisis y aplicaciones. Madrid, Instituto de Estadística de la Comunidad de Madrid, pp. 153-175.
  • Olivera, A. (1993): Geografía de la Salud. Colección Espacios y Sociedades. Madrid, Síntesis.
  • Sierra, M., Díaz, J., Montero, J.C., Alberdi, J.C., y Mirón, I.J. (1997): “Mortalidad diaria en la Comunidad de Madrid durante el periodo 1986-1991 para el grupo de edad de 45 a 65 años: su relación con la temperatura del aire”, Revista Española de Salud Pública, 71, pp.149-160.