Mielenterveyshäiriöt lapsilla ja niiden oireet

28 helmikuun, 2020
Mielenterveyshäiriöiden oireita ei ole helppo tunnistaa lapsilla. Joskus tiettyä oiretta saatetaan pitää väliaikaisena tai vain temppuiluna. Jos sinulla on mitään kysyttävää, mene lääkärin puheille.

Mielenterveyshäiriöt ja muut sairaudet eivät kosketa vain aikuisia, vaan myös lapsia. Itse asiassa niitä esiintyy jopa monilla eläinlajeilla. Niiden oireet saattavat kuitenkin näyttäytyä eri tavoin lapsilla kuin aikuisilla. Pystytkö tunnistamaan mielenterveyshäiriöt lapsilla?

Tähän artikkeliin olemme koonneet tietoa lasten mielenterveyshäiriöistä. Jatka lukemista ja opi tunnistamaan oireet, jos niitä alkaa esiintyä omalla lapsellasi.

Mielenterveyshäiriöt lapsilla

Mielenterveyshäiriöiden havaitseminen aikuisilla on haastavaa, mutta niin on lastenkin dignosoiminen. Itse asiassa lapsilla oireita ilmenee usein niin, että ne voivat jäädä huoltajilta huomaamatta. Valitettavasti tässä hukataan arvokasta aikaa ennen hoitoon pääsyä.

Pidä myös mielessä, että lasten sanavarasto on vasta kehittymässä. Näin ollen heidän kykynsä ilmaista tuntemuksiaan on vielä rajallinen.

Huoltajien olisi tiedettävä riittävästi siitä, kuinka psyykkiset sairaudet ilmenevät lapsilla näin sairaus tunnistetaan ja sen hoito voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

Alla kerromme tarkemmin, mitkä ovat yleisimmät mielenterveyshäiriöt lapsilla ja mitkä niiden tavallisimmat oireet ovat.

Yleisimmät mielenterveyshäiriöt lapsilla

Lapsilla voi esiintyä samoja mielenterveyshäiriöitä kuin aikuisillakin. Jotkut häiriöt ovat kuitenkin yleisempiä lapsilla, kuten:

  • Ahdistushäiriöt kuten pakko-oireinen häiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö tai selektiivinen mutismi eli valikoiva puhumattomuus.
  • ADHD.
  • Autismi.
  • Syömishäiriöt, kuten bulimia tai anoreksia.
  • Mielialahäiriöt kuten masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö jne.
  • Skitsofrenia, joka ilmenee tavallisesti teini-iän loppupuolella.

Mielenterveyshäiriöiden oireet lapsilla

Kuten yllä mainittiin, lasten mielenterveyshäiriöiden oireet saattavat jäädä vanhemmilta huomaamatta. He saattavat pitää alun oireita normaaleina tai katsoa niiden kuuluvan lasten tyypilliseen käytökseen. Tässä tapauksessa oireita ei pidetä merkkinä siitä, että jokin on pielessä.

Mutta jos jokin tietty oire on läsnä pitkän ajan tai voimistuu, vie lapsi terapeutin luo. Lapsi saattaa tällöin tarvita ulkopuolista apua.

Vanhemmilta puuttuu usein asianmukainen tieto mielenterveyshäiriöiden oireiden havaitsemiseksi lapsilla, mistä syystä he eivät saata hakea apua. Valitettavasti yhteiskunnassamme mielenterveyshäiriöihin suhtaudutaan negatiivisesti ja niihin liittyy tietty stigma. Ensimmäinen askel onkin unohtaa tabut ja ennakkoluulot mielenterveyshäiriöitä koskien. Näin voit panna pisteen (tarpeettomalle) sosiaaliselle stigmalle, ainakin kotioloissa.

Mihin oireisiin sitten tulisi kiinnittää huomiota?

1. Lapsen käytös muuttuu

Mielenterveyshäiriöt lapsilla näkyvät usein käytöksen muutoksena

Kiinnitä huomiota rajuihin muutoksiin lapsesi käytöksessä. Lapsi voi esimerkiksi ärtyä helposti tai hänen käytöksensä muuttuu väkivaltaiseksi, aggressiiviseksi tai muutoin vaaralliseksi. Lapsi voi myös uhkailla tai väittää vastaan ja riidellä jatkuvasti.

Huomioi, onko lapsi epätavanomaisen ja kohtuuttoman ärtynyt ja aggressiivinen. Tämä voi olla merkki jonkinlaisesta mielenterveyshäiriöstä.

Pidä mitä tahansa selkeää muutosta lapsen käytöksessä mahdollisena varoitusmerkkinä mielenterveyshäiriöstä, erityisesti jos se kestää pitkään tai on voimakasta.

2. Mielialamuutokset

Kun kehotamme tarkkailemaan lasta mahdollisten oireiden varalta, tarkoitamme selkeitä, lapsen päivittäiseen elämään vaikuttavia muutoksia.

Kiinnitä erityistä huomiota esimerkiksi siihen, jos lapsen alakulo kestää yli viisitoista päivää tai lapsi eristäytyy ja on yleisesti ottaen omissa oloissaan. (Pidä silti mielessä, että jotkut lapset ovat toisia introvertimpiä).

Pane merkille, jos uudenlainen käytös vaikuttaa lapsen harrastamiseen tai suoriutumiseen koulussa. Tällöin kyseessä voi olla jokin mielialahäiriö, kuten lapsuuden masennus.

3. Keskittymisvaikeudet

Mielenterveyshäiriöt lapsilla voivat ilmetä keskittymisvaikeuksina

Keskittymisvaikeudet ovat normaaleja lapsilla, erityisesti jos heidän on istuttava pitkiä aikoja tylsällä oppitunnilla.

Jos ongelmat keskittymisessä ovat sen sijaan liiallisia verrattuna muihin lapsiin, tai jos ne vaikuttavat lapsen arkielämään ja koulumenestykseen tai vähintään kahteen lapsen elämän osa-alueeseen (koulussa, kotona jne.), voi se olla oire psyykkisestä häiriöstä.

Kiinnitä huomiota erityisesti muihin mahdollisiin oireisiin, kuten muistin heikkenemiseen tai vaikeuksiin ajatella selkeästi.

4. Hurja painonlasku

Liiallinen painonlasku, oksentelu tai ruokahaluttomuus voivat olla merkkejä syömishäiriöstä.

On tärkeää olla valppaana ja hakea apua näissä tilanteissa, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman varhain. Anoreksia ja bulimia johtavat erittäin haitallisiin seurauksiin, jos niitä ei hoideta.

Suosittelemme lukemaan: Kymmenen varoitusmerkkiä mielisairaudesta

5. Mielenterveyshäiriöt lapsilla voivat ilmetä itsensä vahingoittamisena

Monissa tapauksissa mielenterveyshäiriöt lapsilla voivat johtaa itsensä vahingoittamiseen. Kiinnitä huomiota mahdollisiin vaurioihin lapsen kehossa, sillä ne voivat olla itseaiheutettuja.

Hae välittömästi apua, jos huomaat tämän oireen. Monilla mielenterveyshäiriöistä kärsivillä lapsilla on nimittäin myös itsemurha-ajatuksia, joten mitä aiemmin havaitset sairauden, sitä nopeammin hoito voidaan aloittaa.

Kiinnitä huomiota mihin tahansa huomattavaan muutokseen lapsen käytöksessä. Itsensä vahingoittaminen, itsemurha-ajatukset ja keskittymisvaikeudet ovat selkeä merkki siitä, että lapsen tulisi saada psykologista apua.

6. Voimakkaat tunteet

On normaalia, että lapset ja nuoret kokevat tunteet varsin voimakkaasti. Mutta jos siihen ei ole mitään erityistä syytä, vaan lapsi esimerkiksi pelkää liiallisen paljon, voimakkaasti ja irrationaalisesti jotakin, tällainen fobia voi olla oire mielenterveyshäiriöstä.

Viittaamme tällä sellaisiin fobioihin eli pelkoihin jotka vaikuttavat haitallisesti lapsen arkeen. Näissä tapauksissa pelko on epätavanomaisen voimakasta.

7. Mielenterveyshäiriöt lapsilla voivat ilmetä päänsärkynä tai vatsakipuna

Kun aikuisilla esiintyy tyypillisesti oireina ahdistusta tai surua, lapsilla psyykkiset sairaudet voivat näkyä eri tavoin. Esimerkiksi epätavanomainen tai jatkuva päänsärky tai vatsakipu voi olla oire ahdistuksesta tai huolestuneisuudesta.

Kiinnitä huomiota myös mahdollisiin unihäiriöihin, joihin ei löydy selkeää syytä. Ensimmäiseksi tulee joka tapauksessa sulkea pois mahdolliset fyysiset ongelmat kivun tai univaikeuksien taustalla.

8. Huumaavien aineiden käyttö

Tämä on erityisen huolestuttava ongelma nuoruusiässä. Ongelmallinen lapsi turvautuu usein aineisiin kuten alkoholiin tai huumeisiin keinona ”kohdata” tai ”välttää” tuskainen todellisuus.

Tästä syystä kiinnitä huomiota mahdollisiin merkkeihin huumausaineiden käytöstä lapsella.

Suosittelemme lukemaan: ADHD lapsella: havaitseminen ja hoito

9. Muutokset havainnoinnissa

Lapsi saattaa kertoa näkevänsä tai kuulevansa ihmisiä tai asioita, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Ole kuitenkin tarkkana tämän oireen kanssa, sillä lapsen mielikuvitus on rajaton.

Jos tämä oire jatkuu useita vuosia nuoruusikään asti tai vaikuttaa lapsen elämänlaatuun, hae apua.

10. Sosiaaliset vaikeudet

Monet lapset ovat ujoja, mikä on normaalia. Äärimmäinen vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä voi kuitenkin johtua mielenterveyshäiriöstä.

Kiinnitä huomiota siis siihen, onko lapsella äärimmäisiä vaikeuksia seurustella muiden kanssa ja kieltäytyykö hän olemasta missään tekemisissä muiden lasten tai ihmisten kanssa. Tämä voi olla merkki ahdistushäiriöstä tai sosiaalisten tilanteiden pelosta.

Mielenterveyshäiriöt lapsilla: mitä tehdä

Mielenterveyshäiriöstä kärsivän lapsen tulisi saada apua mahdollisimman nopeasti

Psyykkinen apu on avainasia lasten mielenterveyshäiriöiden kohdalla. On siis ensiarvoisen tärkeää hakea apua tiettyjen oireiden ilmetessä.

Avun hakemiseksi on tärkeää havaita tässä artikkelissa mainitut oireet, niiden voimakkuus ja kesto. On parasta puhua huolista lääkärille. Myös lapsen opettajalle kannattaa puhua, sillä opettaja osaa kertoa ilmeneekö kyseisiä tai mitään muita oireita koulussa.

Jos lapsella todetaan jokin mielenterveyshäiriö, hän voi aloittaa tehokkaan terapian sairaudesta riippuen. Lapsi tarvitsee tietysti aina myös perheensä ehdotonta tukea ja rakkautta. Näin hän tietää, ettei hän ole yksin, että hänen ongelmaansa on ratkaisu ja että annat hänelle aina täyden tukesi.

  • Kathleen Ries Merikangas, “Epidemiology of mental disorders in children and adolescents”, Dialogues Clin Neurosci. 2009 Mar; 11(1): 7–20.
  • Barbara J. Burns et al. “Effective Treatment for Mental Disorders in Children and Adolescents”, Clinical Child and Family Psychology Review, December 1999, Volume 2, Issue 4, pp 199–254
  • Charlotte Johnston, Eric J. Mash, “Families of Children With Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: Review and Recommendations for Future Research”, Clinical Child and Family Psychology ReviewSeptember 2001, Volume 4, Issue 3, pp 183–207