Metamfetamiinin haittavaikutukset suun terveyteen

Metamfetamiini aiheuttaa suussa lukuisia ongelmia. Kerromme mistä tämä johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa.
Metamfetamiinin haittavaikutukset suun terveyteen

Viimeisin päivitys: 23 lokakuuta, 2022

Metamfetamiinin käyttö on yhdistetty suuontelon sairauteen, jota englannin kielessä kutsutaan nimellä “meth mouth”. Kyseessä ei ole yksittäinen sairaus, vaan joukko erilaisia ongelmia, joita huumeriippuvaisella henkilöllä ilmenee. Tästä artikkelista voit lukea, mitkä ovat metamfetamiinin haittavaikutukset suun terveyteen.

Vaikka metamfetamiinin käytön on raportoitu vähentyneen, ongelmaa ei ole vielä kokonaan voitettu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 1 % yli 12-vuotiaista on kokeillut metamfetamiinia viimeisen vuoden aikana. Tiettävästi 0,6 % kärsii sen ongelmakäytöstä tai varsinaisesta riippuvuudesta.

Metamfetamiinin saannin helppous ja sen design-muodon, “kristallin”, valmistus on tehnyt siitä suositun huumeen. Vaikka tätä huumetta on ollut ihmisillä yli 100 vuotta, kristallimainen metamfetamiini kukoisti 1990-luvulla.

Tuolta vuosikymmeneltä löytyvät myös ensimmäiset raportit sen aiheuttamista suuhaitoista. Huoli korostui, kun havaittiin, että kliininen kuva yhdistettiin tavallisesti lapsiin ja nuoriin.

Metamfetamiini

Metamfetamiinin oikea kemiallinen nimi on metyyliamfetamiini, ja se syntyi alun perin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Kyseinen molekyyli syntetisoitiin jo vuonna 1893, ja 1920-luvun alussa se patentoitiin tuotteeksi.

Sitä myytiin itse asiassa aluksi lääkinnälliseen käyttöön vapaasti Euroopassa, erityisesti Saksassa.

Kristallimaista metamfetamiinia, “kristallihuumetta”, markkinoitiin laittomasti Kaliforniassa, josta se levisi kaikkialle maailmaan. Sitä käytetään polttamalla keskushermostoa kiihdyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Moni käyttää sitä yhdessä kokaiinin kanssa.

Metamfetamiini vaikuttaa keskushermoston neuroneihin nostaen dopamiinin ja noradrenaliinin pitoisuuksia. Samalla se vähentää näiden aineiden takaisinottoa neuroneissa, jolloin niiden pitoisuus kasvaa entisestään.

Tästä syystä tällä huumausaineella on välitön piristävä vaikutus. Aivot kykenevät työskentelemään tehokkaammin ja uupumatta ainakin pienen hetken. Sitä käyttävät ihmiset raportoivat jaksavansa paremmin, olevansa valppaampia ja vähemmän pelokkaita sekä tuntevansa suurempaa seksuaalista halua.

Tämä pysyy yllä päihtymyksen ajan. Siihen liittyy miellyttävä euforian tunne, joka toimii jopa analgeettinä estäen kiputuntemukset.

On siis ymmärrettävää, miksi metamfetamiiniriippuvuus on niin voimakas ja miksi vieroittautumista on vaikea aloittaa. Toleranssi tälle huumeelle syntyy kuitenkin nopeasti, jolloin sitä tarvitaan yhä enemmän ja enemmän samanlaisen päihtymyksen aikaansaamiseksi.

Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Mitkä huumeet ovat maailman vaarallisimpia?

Metamfetamiinin vaikutukset elimistöön

Metamfetamiinin haitalliset terveysvaikutukset ulottuvat suuta pidemmälle (suuhun liittyvistä haitoista puhutaan myöhemmin lisää). Alun piristysvaikutus vaihtuu usein “laskuvaiheeksi”, johon liittyy vapinaa, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta. Nämä oireet voivat kestää melko kauan.

Kun käytöstä tulee kroonista ja syntyy riippuvuus, henkilön käytös muuttuu. Tällöin väkivaltaisuus, vainoharhaisuus ja hallusinaatiot usein lisääntyvät.

Myös yliannostus on mahdollinen, jos henkilö käyttää ainetta liikaa yhdellä kertaa. Yliannostusoireet ovat pahamaineisen hankalia ja henkeä uhkaavia. Potilailla on sydämentykytystä, oksentelua ja kouristuksia. Jos hoitoa ei saada ajoissa, tilanne johtaa kammiovärinään ja jopa akuuttiin sydäninfarktiin.

Metamfetamiinin vieroitusoireyhtymään puolestaan liittyy seuraavia oireita:

  • Masennus tai ahdistus
  • Äärimmäinen väsymys
  • Hallitsematon halu käyttää enemmän metamfetamiinia

Metamfetamiiniriippuvuudesta kärsivillä raskaana olevilla naisilla on dokumentoitu enemmän ennenaikaisia synnytyksiä ja keskenmenoja. Lisäksi kyseinen huume voi aiheuttaa epämuodostumia sikiössä sekä kehityksen viivästymistä.

Metamfetamiini vaikuttaa haitallisesti sikiöön.
Kaikenlaiset lääkkeet voivat aiheuttaa haittaa sikiölle. Myös metamfetamiini on yhdistetty imeväisikäisten kehityshäiriöihin.

Metamfetamiinin haittavaikutukset suun terveyteen

Erityisesti pitkittyneen metamfetamiinin käytön uskotaan aiheuttavan monenlaisia ongelmia suuontelossa, mukaan lukien seuraavat:

  • Kserostomia eli kuiva suu
  • Mittavat ja syvät reiät hampaissa
  • Bruksismi eli hampaiden narskuttelu
  • Trismus eli puremalihasten kontraktuura

Hampaiden reiät ovat tyypillisiä metamfetamiinin käyttäjillä. Hampaat muuttuvat hyvin mustahtaviksi ja murtuvat voimakkaasti niin, että lähes koko hammas menetetään. Tällöin paljastunut leukaluu on nähtävissä suoraan.

Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu huomattavia eroja niiden ihmisten välillä, jotka käyttävät huumeita ja jotka eivät käytä. Addikteilla on suurempi reikiintymisen riski sekä enemmän bakteeriplakkia ja hammaskiveä.

Kun metamfetamiinin vaikutuksia suuhun verrattiin muiden huumeiden mahdollisiin vaikutuksiin (kuten heroiinin), metamfetamiinin vaikutusten havaittiin ilmaantuvan nopeammin. Toisin sanoen siitä riippuvaiset potilaat alkavat kärsiä hammashaitoista nopeammin ja voimakkaammin.

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea myös tämän: Mistä tiedät, että lapsesi käyttää huumeita?

Mistä metamfetamiinin haittavaikutukset suun terveyteen johtuvat?

Metamfetamiini aiheuttaa siis monenlaisia ongelmia suussa. Ei pelkästään reikiä, vaan myös suun kuivumista ja hampaiden narskuttelua.

Laajimmin hyväksytty teoria onkin se, että riippuvuus aiheuttaa paitsi fyysisiä myös käyttäytymiseen liittyviä muutoksia, jotka johtavat useiden riskitekijöiden kasautumiseen samalla henkilöllä. Huumeriippuvaisilla potilailla on taipumusta harjata hampaitaan vähemmän, juoda enemmän virvoitusjuomia ja riittämättömästi vettä, sekä syödä ravitsemuksellisesti kehnosti.

Kristallihuume on hapanta. Virvoitusjuomien sokeriin ja kehnoon suuhygieniaan yhdistettynä se on varsinainen karieksen kasvualusta.

Joissakin tutkimuksissa tämän huumeen on havaittu vaikuttavan myös syljen happamuuteen. Kun bakteereilla on jo valmiiksi käytössään enemmän sokeria, karieksen riski kasvaa merkittävästi. Muiden, metamfetamiinin ohessa käytettävien päihteiden liitännäisvaikutustakaan ei voi sulkea pois. Tässä on syytä mainita kokaiini, mutta myös alkoholi. Puutteellinen suuhygienia on joka tapauksessa aina juurisyy.

Lisäksi ei ole mitenkään epätavallista, että muuntohuumeista riippuvaiset ihmiset raportoivat voimakkaasta ja jatkuvasta janosta sekä suun yhtämittaisesta kuivumisesta. Näin ollen kserostomia olisi addiktion yksi lisäoire.

Lopuksi, hampaiden narskuttelu näyttää olevan välitön seuraus huumeesta ja sen käyttötavasta. Yhdessä tieteellisessä tutkimuksissa havaittiin, että metamfetamiinia polttaneet addiktit kärsivät bruksismista suonensisäisiä käyttäjiä enemmän.

Jatkuva narskuttelu haittaa leukaniveltä ja kuluttaa kiillettä, hampaiden ulointa kerrosta. Liiallisen narskuttelun aiheuttaman kulumisen vuoksi hampaat ovat herkemmät, ja niiden terveyden kannalta oleellinen suojakerros häviää.

Leukaluun nekroosi

Joissakin viime vuosina ilmestyneissä kliinisissä tutkimusraporteissa on mainittu osteonekroosista kärsivät potilaat. Tämä on tila, jossa leukaluu kuolioituu pitkittyneen ja jatkuvan metamfetamiinin käytön vuoksi.

Tämä on osa metamfetamiinin aiheuttamia suun terveyshaittoja, joskaan kaikki tutkijat eivät ole yhtä mieltä. Jotkut pitävät sitä toisen sairauden, “lääkeperäisen leukaluun osteonekroosin” ilmentymänä.

Lääkeperäinen leukaluun osteonekroosi ilmenee, kun henkilön kasvojen luusolut kuolevat tiettyjen lääkkeiden käytön takia. Siihen tavallisimmin yhdistetyt lääkkeet ovat bifosfonaatit, joita määrätään vaikeaan osteoporoosiin.

On spekuloitu, että metamfetamiinilla on samankaltaisia vaikutuksia. Toisin sanoen se saattaa kyetä nopeuttamaan luutuhoa pysäyttämällä samalla osteoblastien elpymiskyvyn. Nämä ovat soluja, jotka vastaavat uuden luukudoksen muodostumisesta.

Seurauksena on leukaluun nekroosi, sillä kudosta tuhoutuu enemmän kuin uutta muodostuu tilalle. Kun metamfetamiinista riippuvaiselta henkilöltä vedetään irti hammas, riskinä on luun paljastuminen haavan alta ja sen tulehtuminen

On myös spekuloitu, että leukaluun osteonekroosista kärsivät potilaat ovat altistuneet huonolaatuisille huumeille, joita saadaan halvemmalla. Riski näyttääkin olevan suurin nimenomaan käytettäessä hyvin fosforipitoista metamfetamiinia.

Runsas fosfori aiheuttaa samankaltaisen kuvan, josta käytetään nimitystä “fossiilileuka”. Tässä vaivassa ilmenee luukudoksen heikkoutta, nekroosia, leukaluun haavojen bakteeri-infektioita ja fisteleitä, joista vuotaa mätää suuonteloon. Vaiva kuvattiin eräänlaisena myrkytyksen muotona tulitikkutehtaan työntekijöillä jo 1800-luvulla.

Metamfetamiinin haittavaikutukset suun terveyteen ovat tuhoisat.
Kallon luut kärsivät herkästi tiettyjen huumeiden tai lääkkeiden haitoista.

Metamfetamiinin aiheuttamien suuongelmien hoito

Hankalinta metamfetamiinin aiheuttamien suuongelmien hoidossa on se, että ihmiset eivät useinkaan myönnä aineen käyttöä. Ei siis ole epätavanomaista, että hammaslääkäri huomaa oireyhtymän merkit pystymättä vahvistamaan, että ne johtuvat metamfetamiinista.

Jos potilasta epäillään metamfetamiinin käyttäjäksi, hammaslääkärin on tehtävä tiettyjä varotoimia. Ensimmäiseksi on varmistettava bioturvallisuus. Suonensisäisellä käyttäjällä on todennäköisesti myös veriteitse leviäviä tauteja, kuten C-hepatiitti.

Lisäksi esimerkiksi reikiä ei tulisi lähteä hoitamaan, jos potilas tulee vastaanotolle selvästi päihtyneenä. Tämä saattaa ilmetä esimerkiksi hallusinaatioina tai vainoharhoina.

Lisäksi puudutuksella saattaa olla yhteisvaikutusta metamfetamiinin kanssa. Koska potilaan elimistössä on enemmän noradrenaliinia, hampaiden hoidossa käytetyt lääkkeet voivat lisätä sydäninfarktin tai rytmihäiriöiden riskiä.

Yleissääntö on, että metamfetamiiniriippuvaiselle hammashoitoon saapuvalle potilaalle ei tulisi antaa paikallispuudutusta noradrenaliinilla. Hänelle ei tulisi antaa myöskään yleisanestesiaa, joka muuttaa hengityksen taajuutta – se on jo muuttunut huumeen vaikutuksen vuoksi.

Yllä mainittuja varotoimia lukuun ottamatta bruksismin, reikien ja kserostomian hoidossa tulee noudattaa tavanomaisia vaiheita. Osteonekroosi sen sijaan ansaitsee ihan omanlaisensa lähestymistavan.

Tätä sairautta hoidetaan lähes aina leikkauksella, jossa kuollut kudos pyritään poistamaan kehosta. Onnistumisesta ei ole koskaan täyttä varmuutta, mutta useimmilla potilailla leukaluun tuho saadaan pysäytettyä. Leikkauksen lisäksi tämä edellyttää tietysti myös metamfetamiinin käytön lopettamista.

Miten metamfetamiinin haittavaikutukset suun terveyteen estetään?

Metamfetamiinin käyttäjät ovat koukussa sellaiseen huumeeseen, joka muuttaa heidän tavanomaista käytöstään. Heillä on usein huono suuhygienia, jolloin hampaiden ja ikenien kunto heikkenee ajan myötä.

Metamfetamiinin haittojen ehkäisyssä paras lähestymistapa on estää riippuvuuden synty alun alkaenkin, tai sitten vieroittaa siitä.

Sillä välin huumeriippuvaisen henkilön tulee keskittyä suuhygienian parantamiseen ennen kuin suuongelmia kehittyy. Eräät yksinkertaiset tottumuksia muodostavat määräykset voivat auttaa, jotta potilas ryhtyy harjaamaan hampaitaan tai käyttämään jopa suuvettä.

Jos laittomien aineiden ongelmakäyttö koskettaa sinua, älä epäröi pyytää apua terveysalan ammattilaiselta. Käyttö on hyvin mahdollista saada loppumaan avun kanssa, jolloin vältetään myös sen aiheuttamat haitat suuhun ja koko elimistöön.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kannabiksen vaikutukset aivoihin
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Kannabiksen vaikutukset aivoihin

Kannabis vaikuttaa aivoihin monella tapaa. Tässä artikkelissa kerromme mitä vaikutuksia kannabiksella on aivoihimme.