Makulareiän oireet ja hoito

Makulareikä on silmäsairaus, joka vaikuttaa silmänpohjan keskellä olevaan makulaan. Se on verkkokalvon keskeisin ja tärkein alue, sillä sen ansiosta pystyt lukemaan, ajamaan autoa sekä näkemään ympärillä olevan maailman yksityiskohtaisesti. Tästä syystä tämän alueen vaurioituminen saa aikaan näkötarkkuuden heikentymistä. Tämän päivän artikkelin aiheena on makulareiän oireet ja hoito.

Espanjan Alicanten tiedekoulun The Shool of Sciencesin mukaan makulareikä on paljon yleisempi yli 60-vuotiailla potilailla kuin muilla. Sairaus vaikuttaa kolmeen ihmiseen tuhannesta. On myös selvää, että sairaudesta kärsii useimmiten naiset, suhdeluvulla 3:1.

Jatka lukemista, niin saat tietää mitä ovat makulareiän oireet ja miten sitä voidaan hoitaa.

Mikä makulareikä on?

Navarra Cinic -yliopiston mukaan makulareikä on pieni pyöreä aukko silmän makulassa. Makula on verkkokalvon keskeinen alue, joka on valoherkkää kudosta, joka tavoittaa valoärsykkeen. Se hahmottaa kuvan, joka lähetetään aivoille.

Makulareikä on tavallinen vaurio, mutta potilaat voivat kokea myös luonnollista makulan rappeutumista, joka voi ilmetä ikääntyessä. Molemmilla silmäsairauksilla on samankaltaisia oireita, joista kerromme lisää tässä artikkelissa.

Makulareiän etenemisen vaiheet:

• Ensimmäinen vaihe. Fovea eli verkkokalvon keskikuoppa on painunut makulan keskellä. Tässä vaiheessa fovean alue verkkokalvosta irtoaa, mutta se ei vielä muodosta kokonaista koloa verkkokalvoon. Jos tätä ei hoida, sairaus voi jatkaa etenemistään.
• Toinen vaihe. Fovean alueelle verkkokalvolle ilmaantuu pieni reikä. Ilman hoitoa 70 % ongelmista alkaa pahentua.
• Kolmas vaihe. Reiän koko voi kasvaa yli 400:ään mikroniin.
• Neljäs vaihe. Lasiainen on hyytelöä, josta silmä koostuu. Tässä vaiheessa makulareikä voi aiheuttaa lasiaisirtaumaa.

Kuten huomaat, makulareiän oireet voivat vaihdella riippuen sairauden vakavuuden asteesta. Reiän koko sekä sijainti verkkokalvolla määrittää paljolti sitä, kuinka paljon se voi vaurioittaa potilaan näkökykyä.

Mistä makulareikä johtuu?

Edellä mainittujen tutkimusten mukaan makulareikää on olemassa kahta erilaista tyyppiä riippuen siitä, mistä reikä johtuu.

1. Idiopaattinen makulareikä

Tätä kutsutaan myös seniiliksi makulareiäksi, sillä se vaikuttaa 50-70 -vuotiaisiin potilaisiin, joilla on tavallisia taittohäiriöitä (tai ei lainkaan) eikä muita siihen liittyviä systeemisiä sairauksia. Lasiainen muuttuu sumeaksi ja alkaa kutistua iän myötä. Tämä muutos saa makulassa aikaan traktion, jonka tuloksena on reikä.

The National Eye Instituten mukaan 15 %:lla idiopaattisesta makulareiästä kärsivillä potilailla on riski saada se myös toiseen silmäänsä.

2. Sekundaarinen makulareikä

Makulareikä voi myös ilmaantua sekundaarisena seurauksena edellisen sairauden johdosta. Esimerkiksi henkilöllä, jolla on vakava likinäköisyys tai joka on kärsinyt okulaarin vauriosta, voi olla kohonnut riski makulareikään. Kohonnut riski makulareikään on myös heillä, joilla on ollut verkkokalvon irtauma tai kystinen makulaturvotus.

Vain 1-9 % silmän ulkoisista vammoista voi aiheuttaa makulareiän. Nuorella potilaalla makulareikä voi myös umpeutua itsekseen. 

Makulareiän oireet

ASRS eli The American Society of Retina Specialists -yhdistys esittää yleisimmät makulareiän oireet. Useimmissa tapauksissa (ellei kyse ole suoraan silmään kohdistuneesta iskusta), makulareiän oireet alkavat ilmaantua asteittain. Potilas alkaa huomata, että hänen näkönsä sumentuu pikkuhiljaa.

Heikentyneen näkökyvyn lisäksi, makulareiästä kärsivä saattaa huomata, että suorat linjat alkavat taipua. Vääristyneitä näköhavaintoja kutsutaan metamorfooseiksi. Lisäksi näkökenttään voi alkaa ilmaantua tummia pisteitä eli sokeita pisteitä.

Makulareiän diagnoosi

Ensimmäinen askel makulareiän määrittämiseen on silmälääkärin tapaaminen mahdollisimman pian. Lääkäri antaa erityisiä silmätippoja, jotka laajentavat pupillia. Tämän jälkeen silmälääkäri pystyy tutkimaan silmän. Sitten silmää voidaan tutkia käyttämällä OCT- eli silmänpohjan valokerroskuvausmenetelmää.

OCT perustuu optisen koherenssin interferometriin ja sitä käytetään, jotta saadaan tomografisia kuvia potilaan okulaarisesta silmänpohjan kudoksesta. Kyse on hyvin samankaltaisesta menetelmästä kuin ultraäänitutkimus. Eroavaisuus on siinä, että ääniaaltojen sijaan käytetään valoa kartoittaakseen silmän sisäisiä osia.

Makulareiän hoito

AAO eli The American Academy of Ophtalmalogy esittää, kuinka makulareikää hoidetaan. Kuitenkin jokaisen potilaan henkilökohtainen hoito riippuu siitä, miten silmäsairaus on edennyt ja missä kohtaa silmää reikä sijaitsee. 

Vaiheet kaksi ja neljä vaativat leikkaushoitoa. Lääkäri suorittaa vitrektomian, joka on leikkaus jossa poistetaan lasiaista, joka saa aikaan makulan pullistumisen. Leikkaus vaatii paikallispuudutusta sekä seuraavia instrumentteja:

• kuituoptinen valo valaisemaan verkkokalvoa
• kastelukanyyli ylläpitämään okulaarin sisäpainetta
• instrumentti leikkaamaan ja poistamaan ylimääräistä lasiaista

Tämä toimenpide on minimaaliseen invasiivinen, sillä se tehdään käyttäen hyvin pieniä, strategisia viiltoja. Ylimääräisen lasiaisen poiston jälkeen kirurgi asettaa silmään eräänlaisen kaasukuplan, joka pitää makulan paikallaan ja tasapainottaa sitä siihen asti kunnes silmä paranee.

Riskit ja operaation jälkeen

IMO:n eli Institute of Ocular Microsurgery -instituutin mukaan on 15 % mahdollisuus, että makulareikä avautuu uudelleen ajan kuluessa. Tämän lisäksi potilaan tulee pitää mielessä seuraavat seikat, mikäli hän käy läpi leikkauksen: 

• Silmä voi sattua leikkauksen jälkeen. Voi olla, että operaation jälkeen tulee ottaa väliaikaisesti lääkitystä.
• Kasvot tulee pitää samassa asennossa noin viikon verran tai enemmän, jotta kaasukupla pysyy silmässä paikoillaan. Siksi voi olla, että normaaleihin rutiineihin palaaminen voi viedä aikaa.
• Ennen kuin kaasukupla on liuennut, ei voi lentää lentokoneella, sukeltaa tai harrastaa vuorikiipeilyä. Kaikenlainen toiminta, joka muuttaa okulaarin sisäpainetta voi altistaa operaation tulokset riskeille.

Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että parantuminen tapahtuu asteittain, ja ettei makulareikä sulkeudu yhtäkkiä. 

Myös näkökyvyn palautuminen riippuu siitä, minkä kokoinen reikä on ollut ja kuinka kauan se on potilaan makulassa ollut. Leikkaus ei korjaa näkökykyä sataprosenttisesti.

Kyse ei ole vakavasta vaivasta, mutta toipuminen voi olla hidasta

Kuten huomaat, makulareikä ei ole vakava sairaus. Leikkauksen jälkeinen palautumisprosessi on kuitenkin melko hidasta ja vaivalloista. Jo se, että potilaan tulee pitää päätään samassa asennossa seitsemän päivän ajan ei tee palautumista leikkauksesta helpoksi.

Ennen kuin suunnittelet menoa leikkaukseen makulareiän hoitamiseksi, tulee aktiviteetit ja toiminnot suunnitella huolellisesti sekä kertoa asiasta myös läheisille ihmisille. Tärkeintä on kuitenkin hoitaa makulareikä mahdollisimman nopeasti.