Kuinka päästä eroon lentopelosta

Lentopelosta voi päästä eroon oppimalla tuntemaan lentokoneen toimintaa ja näin ymmärtämällä, että suurin osa koneen äänistä ja liikkeistä on normaaleja.
Kuinka päästä eroon lentopelosta

Viimeisin päivitys: 01 helmikuuta, 2019

Aerofobia tarkoittaa lentopelkoa. Se voi ilmetä monissa eri muodoissa, mutta valtaosassa tapauksia se tarkoittaa sitä ettei ihminen voi matkustaa. Tässä artikkelissa kerromme keinoista päästä eroon lentopelosta.

Lentopelko: oireet ja syyt

Lentokoneella matkustamisen pelko on yleisempi kuin voisi luulla: yksi kolmesta matkustajasta kärsii siitä. Tästä syystä monet lentoyhtiöt tarjoavat kursseja (useat ilmaisia), joiden avulla ihmiset voivat päästä eroon lentopelosta. Tämä fobia voi olla pelkkää lentopelkoa (lentokoneella lentämisen pelkoa) tai siihen voi sekoittua muita fobioita, kuten klaustrofobiaa (ahtaan paikan kammoa) tai akrofobiaa (korkean paikan kammoa).

Lentopelko saa muita fobioita enemmän huomiota johtuen sen seuraamuksista. Monet lentopelosta kärsivät ihmiset eivät nimittäin pysty matkustamaan (jos sinne täytyy lentää), vierailemaan muissa maissa tai maanosissa asuvien sukulaisten luona, eivätkä käymään työmatkoilla, mikä on esteenä uralla etenemiselle.

Vaikka lentäminen on turvallisin matkustusmuoto, vaikeasta lentopelosta kärsivien ongelma on epävarmuus siitä, mitä saattaa tapahtua nousun, lennon tai laskun aikana.

Ahdistusta lisää vielä se, että he ovat ilmassa.

Lentopelkoinen voi pelätä mm. seuraavia asioita:

  • “Kone putoaa”
  • “Saan paniikkikohtauksen”
  • “Koneesta ei pääse ulos”
  • “Ahdistun ahtaissa paikoissa”
  • “Matkan aikana on turbulenssia ja outoja ääniä”
  • “En saa apua, jos saan sydänkohtauksen
  • “Lennämme veden yllä ja yöllä”
  • “Tilanne ei ole hallinnassani”

Aiempi trauma voi myös aiheuttaa lentopelkoa

Menneet traumat voivat aiheuttaa lentopelkoa

Lentopelko saattaa kehittyä esimerkiksi sen seurauksena, että henkilön tuttu tai perheenjäsen on kuollut onnettomuudessa, ensimmäisen lentokokemuksen aikana oli paljon turbulenssia tai tehtiin hätälasku, tai henkilö on nähnyt elokuvia lentoturmista.

Myös media voi laukaista lentopelon uutisoimalla lento-onnettomuuksista ja uhrien määrästä shokeeraavalla tavalla ja aivan kuin lento-onnettomuus ei olisi ollut vain yksittäinen tapaus.

On tärkeää ymmärtää, että auto-onnettomuuksissa kuolee enemmän ihmisiä kuin lento-onnettomuuksissa.

Kuinka päästä eroon lentopelosta

Tästä fobiasta kärsivien ihmisten, ja etenkin jos se estää heitä matkustamasta muihin maihin, tulisi hakeutua terapiaan päästäkseen eroon lentopelosta. Joitakin hyödyllisiä menetelmiä lentopelon karkottamiseksi voivat olla seuraavat.

1. Tutustu lentokoneisiin

Lentokoneen toiminnan tunteminen voi auttaa pääsemään eroon lentopelosta

Sinun ei tarvitse olla lentokapteeni tai lentoemäntä ymmärtääksesi lentokoneen toimintaa.

Opi tuntemaan lentokoneen toiminnot nousun, laskun ja lennon aikana, mitä turvatoimenpiteitä voit tehdä etukäteen, mitä tulee ottaa huomioon lennon aikana, kuinka monia tarkastuksia koneiden on käytävä läpi ennen matkaanlähtöä jne. Voi olla hyödyllistä tuntea myös siipien ja muiden koneen osien toiminta.

Lentokoneet käyvät jatkuvasti läpi tarkastuksia ja huoltoja. Ennen kuin kone nousee ilmaan, kaiken on oltava täydellisessä kunnossa. Jokaista ilmassa oltua tuntia kohden koneen on käytävä läpi 11 tuntia huoltoa sen varmistamiseksi, että kaikki toimii oikein.

2. Vertaa ilmailun turvallisuutta

On totta, että lento-onnettomuuden sattuessa suurin osa matkustajista menehtyy. Mutta lento-onnettomuuksia tapahtuu pienemmällä todennäköisyydellä kuin auto-onnettomuuksia.

Katso tilastoja saadaksesi mielenrauhan. Vaikka uutisissa näkyy joskus lentoturmia, media esittää ne sellaisessa valossa kuin ne olisivat jotakin muuta kuin tavanomaisesta poikkeavia tapauksia.

3. Valmistaudu normaaleihin koneen liikkeisiin

Eroon lentopelosta

Monissa tapauksissa lentopelko johtuu tuntemattoman pelosta. Mitä tapahtuu kun on turbulenssia? Mitä tapahtuu nousun aikana? Miksi matkustajien on kiinnitettävä turvavyöt?

Kun olo alkaa tuntua turvattomalta, ajattelemme automaattisesti, että jotain pahaa tulee tapahtumaan. Mutta sen ei välttämättä tarvitse olla näin.

Sinun tulisi valmistautua esimerkiksi seuraaviin mahdollisuuksiin:

  • Käyttämään korvatulppia (matkustamon paineen muutoksien varalta)
  • Tyhjään tunteeseen vatsanpohjassa (lentokone kiihdyttää nopeasti lähdön aikana)
  • Tuntemaan koneen siivistä johtuvat liikkeet (suunnanmuutoksissa tai tuulessa)

4. Älä välitä turbulenssista

Saatat ehkä pitää turbulenssia lennon pahimpana osuutena, mutta todellisuudessa se on hyvin yleistä.

  • Jos lentomatka kestää yli 6 tuntia, jossakin vaiheessa kone tulee heittelemään hieman enemmän.
  • Turbulenssia syntyy silloin, kun kone lentää matalapaineisen alueen läpi ja siirtyy korkean paineen alueelle. Se on samankaltaista kuin autolla ajaminen kuoppaisella tiellä.
  • Matkustajia pyydetään kiinnittämään turvavyöt turvallisuussyistä.

5. Hallitse ahdistustasi

Ahdistuksen hallitseminen lennon aikana

Sinun on ymmärrettävä, ettei lento riipu sinusta. Sinun ei siis tarvitse huolehtia sellaisesta, joka on hallintasi ulkopuolella.

Voit harjoitella rentoutus- tai hengitystekniikoita ennen nousua tai lennon aikana.

Kuvittele määränpää mielessäsi, mitä kaikkea tulet näkemään ja keitä tapaat perillä. Katso matkan aikana elokuvia, lue kirjaa, kuuntele musiikkia, ratko sudokuja tai keskustele vieressä istuvan henkilön kanssa. Näin et kiinnitä niin paljon huomiota lentämiseen.

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fallis, G. (2013). Fobias. Journal of Chemical Information and Modeling. https://doi.org/10.1017/CBO9781107415324.004.
  • ROCA, E. (1997). Tratamiento De Fobias Especificas. Cop.
  • Dongil, E., Wood, C., & Valencia, U. (2009). El tratamiento de la fobia a volar. Boletín de La SEAS. https://doi.org/http://dx.doi.org/10.1016/j.bios.2015.01.057.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.