Maailman vesipäivä: ilmastonmuutos ja terveys

Joka vuosi maaliskuun 22. päivänä vietetään maailman vesipäivää. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) perusti tämän päivän, koska haluttiin lisätä tietoisuutta tästä arvokkaasta luonnonvarasta.

Yhdistyneet Kansakunnat perusti maailman vesipäivän lisätäkseen tietoisuutta veden merkityksestä planeetan elämälle. Sitä vietetään joka vuosi 22. maaliskuuta.

Vuodesta 1992 lähtien olemme vuosittain viettäneet tätä päivää. Kyseisenä vuonna Rio de Janeiro isännöi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssia. Konferenssissa virkamiehet keskustelivat yleisestä ympäristöpolitiikasta. Useimmat näistä asioista ovat edelleen ajankohtaisia.

Vuonna 2013 perustettiin kaksi tärkeää maamerkkiä, jotka jatkoivat maailman vesipäivän teemaa; itse vuosi 2013 julistettiin kansainväliseksi vesialan yhteistyön vuodeksi, ja virkamiehet korostivat tulevan vuosikymmenen (2018–2028) olevan kestävän kehityksen kannalta merkittävä.

Vuoden 2020 maailman vesipäivänä keskusteltiin erityisesti ilmastonmuutoksesta. Ihmisten aiheuttamat muutokset ilmastossa sekä ympäristössä vaikuttavat veden saatavuuteen, ja tällä voi olla jopa katastrofaalisia seurauksia.

Ilmastonmuutos terveysongelmana

Maailman väkiluku on kasvanut eksponentiaalisesti. Tämä kasvu liittyy epäasianmukaiseen ja vastuuttomaan resurssien käsittelyyn, mikä on aiheuttanut jättimäisiä muutoksia ilmastoon.

Maailman vesipäivä liittyy vahvasti ilmastonmuutokseen, koska kuivuus ja tulvat ovat osa ilmastonmuutosta. Veden saastuminen vaikuttaa erityisesti niiden ihmisten terveyteen, jotka saavat elantonsa kyseisestä vesilähteestä.

Isoin ongelma ilmastonmuutoksessa on maapallon keskilämpötilan muutos. Planeetta on lämmennyt viimeisen sadan vuoden aikana. Tieteellisten tutkimusten mukaan se on lähes 1 °C lämpimämpi kuin 130 vuotta sitten, ja viimeinen vuosikymmen on ollut lämpimin sitten vuoden 1850.

Ihmisen toiminta ja ilmakehän saastuttavien polttoaineiden käyttö ovat syyllisiä maapallon lämpötilan nousuun. Nämä polttoaineet tuottavat myrkkyjä, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiön.

Maapallolla on korkeammat lämpötilat, vähemmän vettä ja enemmän kuivuutta kuin koskaan ennen. Luonnon vastaus näihin ongelmiin on tulvat ja rankkasateet syklisinä jaksoina, jotka valitettavasti myös vaarantavat ihmishenkiä ja tuhoavat infrastruktuuria.

Helleaallot ja ilmastonmuutos

Maailman vesipäivänä ei yleensä puhuta kuivuudesta, mutta ilmastonmuutos velvoittaa meitä keskustelemaan asiasta. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta ja helleaaltoja, jotka aiheuttavat ongelmia erityisesti pienille lapsille ja vanhuksille.

Euroopassa kuolee lähes 70 000 ihmistä vuodessa helleaaltojen vuoksi. Erityisessä vaarassa ovat vanhukset tai ne, joilla on munuaisongelmista johtuvia kroonisia sairauksia. Helleaaltojen aiheuttamat kuolemat johtuvat usein kehon nestehukasta.

On myös ihmisiä, jotka kuolevat juomakelpoisen veden puutteen vuoksi. Trooppisen ilmaston maat, joissa on vain vähän luonnonvaroja, lämpötilan nousu ilman juomakelpoista vettä on tappava yhdistelmä.

Maapallon lämpeneminen johtuu ilmakehään kertyvistä kaasuista, jotka vahingoittavat otsonikerrosta. Jotkut ilmassa olevat kemikaalit lisääntyvät korkeissa lämpötiloissa, mikä voi olla haitallista ihmiselämälle. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet pahenevat otsonin aiheuttaman ilmansaasteen vuoksi.

Vesi ja infektiot

Veden saastuminen ja tulvia aiheuttavat rankkasateet edistävät infektioita ja haitallisten tartuntatautien leviämistä. Tämä liittyy myös kausivaihteluihin, jotka tekevät jokaisesta vuodenajasta erilaisen.

Maailman vesipäivä muistuttaa meitä siitä, että tämänkaltaisia tartuntatauteja on edelleen olemassa, vaikka krooniset sairaudet ovat vieneet huomiomme viime vuosina. Hyttysten levittämät sairaudet, kuten denguekuume tai Zika-virus sekä loiset, kuten skistosomiaasi, käyttävät hyväkseen vesipulaongelmaa.

Lisäksi veden puute on keskeinen tekijä tartuntatautien leviämisessä. Tälläkin hetkellä koronavirusepidemiassa käsien peseminen saippualla on keskeinen toimenpide pandemian hillitsemiseksi. Monissa paikoissa ihmisillä ei ole juoksevaa puhdasta vettä, jotta he voisivat suorittaa riittäviä hygieniatoimenpiteitä. Tämä edistää pandemian leviämistä.

Terveytemme maailman vesipäivänä

Maailman vesipäivä on tilaisuus pohtia terveyttämme maailmanlaajuisesti. Elämme yhteisöissä ja sosiaaliset suhteemme määrittelevät meidät väestöksi. Jokaisen yksilön vastuulla on huolehtia siitä, että käyttää vettä säästeliäästi sekä pyrkiä suojelemaan tätä elämälle välttämätöntä luonnonvaraa.