Ilmastonmuutos iskee rajuimmin haavoittuviin väestönosiin

Ilmastonmuutos on todellisuutta, joka uhkaa erityisesti kaikkein haavoittuvimpia väestönosia, mukaan lukien tulevia sukupolvia. Jatka lukemista, niin tiedät miten sitä voi hidastaa.
Ilmastonmuutos iskee rajuimmin haavoittuviin väestönosiin

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Monet epäoikeudenmukaisuudet kohdistuvat haavoittuviin väestönosiin. Ilmastonmuutos viittaa ilmaston ja yleisesti ympäristöolosuhteiden muuttumiseen, mikä merkitsee monia erilaisia seurauksia ilman, veden ja maaperän laadussa.

Ilmastonmuutosta nopeuttavat nykyään monet eri tekijät, mukaan lukien jatkuvasta fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuva kasvihuonekaasujen lisääntyminen. Tämä on uhka planeettamme lajien monimuotoisuudelle.

Mitä on ilmastonmuutos?

Ilmasto on järjestelmä, johon vaikuttavat tietyt tekijät: leveyspiiri, kosteus, tuulet, korkeus merenpinnasta, merivirrat. Osaan näistä tekijöistä voi vaikuttaa ja toisiin ei juurikaan.

Luonto säätelee ilmastoa niin, että se pysyy tiettyjen parametrien sisällä. Mutta kun olosuhteet ajan myötä sitkeästi muuttuvat, aletaan puhua ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos on siis muutos tietyn alueen keskimääräisessä ilmastossa keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Se voi johtua luonnollisista prosesseista (kuten auringon tai tulivuorten aktiivisuudesta) ja antropogeenisista tekijöistä eli ihmisten saastuttavista toimista.

Ilmasto on muuttunut planeetallamme läpi historian, mutta se on aina ollut hidasta ja asteittaista. Nykyään tutkijat ovat huolissaan, koska se tapahtuu erittäin nopeasti eivätkä ekosysteemit ja ihmiset ole siihen valmiita.

Ilmastonmuutoksen syitä ovat muun muassa kasvihuonekaasupäästöt, joita aiheuttavat fossiilisten polttoaineiden käyttö liikenteessä sekä maanviljelys ja teollisuus.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen?

Ilmaston muuttuminen on jo nähtävissä. Ilmasto lämpenee maailmanlaajuisesti ja mannerjäätiköt sulavat, mikä puolestaan vaikuttaa merenpintoihin ja merivirtoihin. Muutoksia on nähtävissä myös sademäärissä (rankkasateita ja äärimmäistä kuivuutta).

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen ovat moninaiset. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

  • Tutkimukset osoittavat, että helleaaltojen aikana kuolleisuus sydän- ja verisuoni-, hengitystie- ja aivoverisuonisairauksiin kasvaa.
  • Food Security Information Network raportoi, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat katastrofit vaikuttavat ruoantuotantoon synnyttäen nälänhätää ja lisäten aliravitsemuksesta johtuvia tauteja.
  • Hyttysten levittämien tautien osalta tutkimuksissa on todettu, että ympäristöolosuhteet vaikuttavat Aedes-hyttysten lisääntymiseen.
  • Tarttuva ripuli ja muut likaisen veden juontiin tai peseytymisveden lähteiden hupenemiseen liittyvät taudit lisääntyvät.
  • Tutkimukset osoittavat astman lisääntyvän ympäristön saastumisen seurauksena.
Ilmaston saastuminen lisää astman esiintyvyyttä.
Ilmansaasteet pahentavat hengitysteiden sairauksia, mikä johtaa astman lisääntymiseen.

Ilmastonmuutoksesta eniten kärsivät väestönosat

Ilmastonmuutos vaikuttaa talouteen ja tuotantoon, koska sillä on vaikutusta sähköntuotantoon, logistiikkareitteihin, kotitalouksiin, teollisuudenaloihin ja instituutioihin. Se rajoittaa tavaroiden ja palvelujen saatavuutta.

Tästä on ehkä haittaa kaikille, mutta ei yhdenvertaisesti. On huomioitava, että tietyt väestönosat ovat paljon haavoittuvampia ilmastonmuutokselle, ja he kärsivät sen seurauksista yleensä ensimmäisinä.

Yhdistyneiden kansakuntien julkaisemassa asiakirjassa nimeltä Climate Change and Social Inequality todetaan, että tämä haavoittuvuus voidaan osoittaa ja ymmärtää riskiksi kolmessa näkökohdassa:

  1. Suurempi altistuminen
  2. Suurempi alttius kärsiä vahingoista
  3. Heikompi toipumiskyky

Etniset vähemmistöt

Etniset vähemmistöt asuvat yleensä isojen kaupunkien syrjäseuduilla tai esikaupunkialueilla, jopa kehittyneissä maissa. Jotkut ovat siirtolaisyhteisöjä ja osa turvapaikanhakijoita.

Nämä väestöryhmät kokevat jo epätasa-arvoa terveyspalveluihin pääsyssä. Ja ilmastonmuutos saattaa voimistaa tai korostaa tätä epätasa-arvoa.

Tähän liittyen vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että afrikkalais-amerikkalaisten perheiden lasten kuolleisuus oli suurempi helleaaltojen aikana Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Köyhyydessä elävät ihmiset

Niin etnisiin vähemmistöihin kuin muihinkin väestöryhmiin kuuluvat köyhyydessä elävät ihmiset asuvat useimmiten alavilla rannikkoseuduilla tai vuorenrinteillä. Nämä maa-alueet ovat edullisempia, mutta samalla vaarallisia, epävakaita ja jatkuvasti altiita tulville ja maanvyöryille.

Maaseutujen asukkaat

Valtaosa maaseutujen väestöistä on riippuvainen omavaraisviljelystä. Tällainen viljely on epävarmempaa ja haavoittuvampaa ilmastonmuutoksen edessä.

Köyhillä maaseuduilla elävät perheet valtaavat lisäksi yleensä kaikkein vähiten hedelmälliset maat, jotka kärsivät todennäköisimmin tulvista tai kuivuudesta. He jäävät vaille suojaa, eikä heillä ole kastelujärjestelmiä.

Alkuperäiskansat

Vaikka alkuperäiskansojen elintavat eivät juuri vaikuta ympäristöön, hekin joutuvat kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Alkuperäiskansat elävät yleensä viidakoissa tai syrjäisillä seuduilla ilman yhteyksiä; he jäävät yleensä eristyksiin sääilmiöiden vuoksi.

Ilmastonmuutosta tulee hillitä

Ilmastonmuutoksen hidastaminen on enemmän kuin vain tarpeellista; se on välttämätöntä, eikä sitä voi enää viivyttää. Meidän tulee muistaa, että aivan kuten on olemassa haavoittuvia väestönosia, on myös herkkiä ekosysteemejä, jopa kokonaisia maita. Planeettamme on hauras.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin, tuotantoon ja ekosysteemeihin. Ihmiselämä, kasvit ja eläimet ovat sidoksissa ilmastoon, koska ne ovat siitä riippuvaisia.

Edistyäksemme ilmastonmuutoksen hidastamisessa meidän on aloitettava huomioimalla väestöjen ja ekosysteemien haavoittuvuus ottamalla huomioon tärkeimmät tekijät:

  • Haavoittuvuuden vähentäminen: Jotkut ihmisryhmät ja järjestelmät ovat haavoittuvampia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kun ne pidetään terveinä, ne ovat vähemmän herkkiä.
  • Sopeutumiskyvyn parantaminen: Tämäkin auttaa vähentämään haavoittuvuutta tarjoamalla mekanismeja tulevien häiriöiden torjumiseen.
  • Resilienssin lisääminen: Tämä on organismin tai järjestelmän kykyä palata alkuperäiseen tilaansa häiriön jälkeen. Tässä tapauksessa tarkoitamme väestön tai ekosysteemin kykyä palautua ennalleen katastrofin jälkeen.
Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta tietyillä seuduilla.
Äkillinen ilmastonmuutos vaikuttaa suuremmassa määrin haavoittuviin väestönosiin, sillä ne ovat alttiimpia ja suojattomampia.

Miten ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta voi vähentää?

Ilmastonmuutoksen pääsyynä ovat kasvihuonekaasut. Yhtälö on yksinkertainen: mitä suuremmat päästöt ovat, sitä suurempaa on lämpeneminen, ja päinvastoin.

Ja tältä osin emme voi sanoa, ettemmekö voisi ryhtyä toimiin. Aloitetaan käyttämällä autoa mahdollisimman vähän. Voimme sopia kimppakyydistä naapureiden tai työkavereiden kanssa tai kävellä, mennä metrolla tai pyörällä.

Myös metsäkatoa on tärkeää välttää, sillä kasvillisuus imee itseensä hiilidioksidia ja tuottaa happea, mikä vaikuttaa lämpötilaan ja suojaa maaperää.

Lähes kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutusta lämpenemiseen. Vaikka sitä ei voi estää, sen vaikutusta voidaan vähentää. Esimerkiksi maanviljelys on osa ongelmaa, sillä se tuottaa kasvihuonekaasuja (esimerkiksi koneiden kautta).

Voimme osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen myös omaksumalla hyviä käytäntöjä kestävän kehityksen näkökulmasta. Mitä esimerkiksi maaperään tulee, tämän voi saavuttaa monipuolistamalla viljelyä tai välttämällä tuholaismyrkkyjen käyttöä.

Lisäksi on olemassa monia pieniä ja arkisia mutta ratkaisevia toimia, kuten kierrättäminen, kangaskassien käyttö muovin sijaan, turhien valojen ja käyttämättöminä olevien laitteiden sammuttaminen ja veden säästäminen.

Kaikki on käsissäsi

Kaikkein haavoittuvimmat väestöt kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista ensimmäisinä, mutta meidän ei tulisi hetkeäkään ajatella, että olemme itse siltä turvassa. Planeettamme on yhtä kokonaisuutta, ja me elämme sillä. Kaikki mikä vaikuttaa planeettaamme, vaikuttaa meihinkin ennemmin tai myöhemmin.

Saamme tuntea ilmaston lämpenemisen ja sen lukuisat seuraukset vielä jonkin aikaa, vaikka saisimme kasvihuonekaasupäästöt loppumaan. Ne pysyvät ilmakehässä vielä pitkän aikaa.

Tämä ei tarkoita sitä, että emme voisi tai meidän ei pitäisi tehdä mitään. Jos meistä jokainen pienentää omaa hiilijalanjälkeään, jätämme mitä parhaimman perinnön tuleville sukupolville… koska tulevaisuutta on ajateltava.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Plogging: liiku samalla kun huolehdit ympäristöstä
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Plogging: liiku samalla kun huolehdit ympäristöstä

Meidän kaikkien on tehtävä osamme ympäristön puhtauden ylläpitämiseksi. Plogging on loistava tapa osallistua!



  • Arnell N, Gosling S. The impacts of climate change on river flow regimes at the global scale. J. Hydrol. 2013; 486: 351-364.
  • CEPAL. Istmo centroamericano: efectos del cambio climático sobre la agricultura. Mexico D.F.: CEPAL, 2009.
  • Denton F. Climate change vulnerability, impacts, and adaptation: why does gender matter? Gend. Dev. 2002; 10(2):10–20.
  • Food and Agriculture Organization of the United Nations. The state of food security and nutrition in the world. Safeguarding against economic slowdowns and downturns Roma: FAO, 2019.
  • Gregory PJ, Ingram JSI, Brklacich M. Climate change and food security. Philos. Trans. R. Soc. Biol. Sci. 2005; 360: 2139- 2148.
  • Haines A, Kovats RS, Campbell-Lendrum D, Corvalan C. Climate change and human health: impacts, vulnerability and public health. Public Health. 2006; 120: 585- 596
  • Harvey CA, Chacón M, Donatti CI, Garen E, Hannah L, et al. Climate-smart landscapes: opportunities and challenges for integrating adaptation and mitigation in tropical agriculture. Conserv. Lett. 2014; 7(2): 77–90.
  • Imbach P, Molina L, Locatelli B, Roupsard O, Mahé G, et al. Modeling potential equilibrium states of vegetation and terrestrial water cycle of mesoamerica under climate change scenarios. J. Hydrometeorol. 2012; 13(2): 665 – 80.
  • Kelly P, Adger W. Theory and practice in assessing vulnerability to climate change and facilitating adaptation. Clim. Chang. 2000; 47: 325 – 352.
  • Morton JF.. The impact of climate change on smallholder and subsistence agriculture. Proc. Natl. Acad. Sci. 2007; 104(50): 19680–85.
  • Smit B, Wandel J. Adaptation, adaptive capacity and vulnerability. Glob. Environ. Chang. 2006; 16(3): 282–92.
  • Viguera B, Martínez-Rodríguez M, Donatti C, Harvey C y Alpízar F. El clima, el cambio climático, la vulnerabilidad y acciones contra el cambio climático. Costa Rica, Proyecto Cascada, 2017.