Maailman paksusuolisyöpäpäivä: hakeudu testeihin!
Maailman paksusuolisyöpäpäivä on joka vuosi 31. maaliskuuta. Päivän päätavoitteena on levittää tietoisuutta tästä syöpäkasvaimesta, joka on vastuussa suuresta määrästä kuolemia.
Käytettävissä olevien tietojen mukaan yleisin syöpätyyppi miehillä on keuhkosyöpä ja naisilla rintasyöpä. Toiseksi yleisin syöpä molemmilla sukupuolilla on paksusuolen syöpä, joka aiheuttaa yli 700 000 kuolemaa vuosittain.
Syövän varhainen havaitseminen parantaa merkittävästi selviytymismahdollisuuksia, eli ihmisen elinaikaa diagnoosin jälkeen. Kaikilla potilailla eloonjääminen 5 vuoden kohdalla on noin 60 %; jos se kuitenkin havaitaan ajoissa, tämä luku nousee 90 prosenttiin.
Ihmiset ovat usein haluttomia käymään seulonnassa, koska se sisältää invasiivisen toimenpiteen, kuten kolonoskopian. Tästä syystä maailman paksusuolisyöpäpäivän päätavoite on tietoisuuden lisääminen sekä kannustaa ihmisiä hakeutumaan seulontoihin.
Koska kyseessä on sairaus, joka voi olla pitkään oireeton, seulontaa suositellaan 50-vuotiaille tai sitä vanhemmille, jotta kasvaimen kasvu ei jää huomaamatta. Monet ihmiset eivät tiedä näiden seulontasuunnitelmien olemassaolosta, minkä vuoksi viestinnällä on keskeinen rooli kyseisen syövän ehkäisyssä.
Miksi paksusuolen syöpä ilmenee?
Maailman paksusuolisyöpäpäivänä halutaan levittää tietoa tästä paksusuolessa ja peräsuolessa kehittyvästä onkologisesta sairaudesta. Termi paksusuolen syöpä tai paksusuolisyöpä on myös tapa viitata tämän kasvaimen ilmentymispaikkaan.
Paksusuoli ja peräsuoli ovat ruoansulatuskanavan viimeinen osa ohutsuolen jälkeen. Uloste poistuu kehosta paksusuolen ja peräsuolen kautta. Ruokabolus kuivuu paksusuolessa ja varastoidaan peräsuoleen, jonka kautta se lopulta poistuu kehosta.
Näin ollen jotkut paksusuolen syövän riskitekijöistä liittyvät ruoansulatusprosessiin. Ruokavalio sekä ruokailutottumukset ovat muokattavissa olevia tottumuksia, joiden avulla voimme ehkäistä paksusuolen syöpää.
Lue myös: Paksusuolisyöpätapaukset ovat kasvaneet merkittävästi
Riskitekijät
- Ikä: Paksusuolisyöpä on paljon yleisempi yli 50-vuotiailla kuin muilla väestoryhmillä. Siksi terveydenhuollon ammattilaiset aloittavat syöpäseulonnat tästä ikäryhmästä.
- Perhehistoria: Jos sinulla on perheyhteys tähän sairauteen, eli jos vanhempi tai isovanhempi on kärsinyt paksusuolen syövästä, myös lapsilla ja lapsenlapsilla on riski sairastua tähän sairauteen.
- Vähän kuitua sisältävä ruokavalio: Hedelmien ja vihannesten puute ruokavaliossa hidastaa peristaltiikkaa eli suoliston toimintaa. Kun suolisto ei liiku tarpeeksi, uloste pysyy pidempään ruoansulatuskanavassa ja altistuu myrkyille sekä ruokajätteille.
- Ummetus: Tämä liittyy vahvasti yllä mainittuun tekijään. Mitä pidempään uloste on suolistossa, sitä suuremmat ovat haittavaikutukset.
- Pitkälle jalostettujen lihavalmisteiden syöminen: Pitkälle jalostettuihin lihavalmisteisiin tehdään kemiallisia muutoksia tuotantoprosessin aikana. Tämä altistaa suoliston solut myrkyllisille kemikaaleille, jotka voivat käynnistää hallitsemattoman solujen replikaatioprosessin.
Oireet, jotka varoittavat paksusuolen syövästä
Kuten olemme sanoneet, paksusuolisyöpäpäivän tavoitteena on kannustaa ihmisiä hakeutumaan seulontoihin, koska tämä sairaus voi olla pitkään oireeton tai hyvin vähäoireinen. Joskus oireet eivät ilmene ennen kuin kasvain on kasvanut kooltaan suureksi tai lähettänyt etäpesäkkeitä. Tämä heikentää potilaan mahdollisuuksia parantua ja selviytyä.
Klassinen oire on veren esiintyminen ulosteessa. Veri ulosteessa ei ole aina osoitus neoplasiasta, mutta tätä oiretta on syytä seurata.
Myös henkilön suolistontoiminnassa voi tapahtua suuria ja odottamattomia muutoksia. Henkilö, joka on aikaisemmin kärsinyt ummetuksesta, alkaa kärsiä ripulista ja päinvastoin.
Myös muutokset painossa voivat olla epäsuora oire. Syöpä kuluttaa elimistön resursseja ja energiaa. Vaikka ihminen noudattaisi tavanomaista ruokavaliotaan, hänen painonsa saattaa pudota nopeasti.
Lopuksi sinun tulee myös varoa epäspesifistä vatsakipua. Se on yleensä voimakasta epämukavuutta, jota ei voida osoittaa yhdelle vatsan alueelle. Sen lisäksi, että se on ajoittaista ja vaihtelevaa, se ei liity ruokailuun.
Lue lisää: Onkologinen liikunta ja syöpähoidot
Paksusuolisyövän seulonta
Koska ikä on suuri paksusuolen syövän riskitekijä, asiantuntijat kutsuvat henkilöitä seulontaan ikäryhmittäin. Samoin sukuhistoria on toinen keskeinen asia seulontaan kutsuttaessa.
Lähes kaikki maat ja niiden terveysvirastot ovat yhtä mieltä siitä, että yli 50-vuotiaat tulisi seuloa pääasiassa kahdella testillä: ulostenäyte ja kolonoskopia. Jos henkilön suvussa esiintyy paksusuolen syöpää tai hänellä on tulehduksellinen suolistosairaus, kutsutaan hänet usein seulontaan nuorempana.
Ulostenäyte on biokemiallinen testi. Se etsii ulostenäytteistä mikroskooppisia veripisaroita, joiden avulla voidaan päätellä, että henkilön ruoansulatusjärjestelmässä esiintyy verenvuotoa.
Tärkein testi, jota maailman paksusuolisyöpäpäivä suosittelee, on kolonoskopia. Tässä tutkimuksessa lääkäri asettaa sedaatiossa endoskoopin – joustavan putken, jossa on kamera – peräsuoleen ja paksusuoleen. Kameran avulla tutkitaan mahdollisia suoliston limakalvovaurioita, ja voidaan myös ottaa näytteitä ja jopa poistaa polyyppejä, jos niitä havaitaan tutkimuksen aikana.
Testeihin hakeutuminen on tärkeää!
Maailman paksusuolisyöpäpäivä on ennaltaehkäisevä liike. Yli 50-vuotiaiden tulee käydä kolonoskopiassa ja neuvotella lääkärinsä kanssa siitä, kuinka usein toimenpide tulee toistaa. Syövän harhainen havaitseminen parantaa pitkän aikavälin selviytymismahdollisuuksia.
Nopean diagnoosin ansiosta hoito voidaan aloittaa ennen kuin muita komplikaatioita ilmaantuu. Vinkki on yksinkertainen: mene testeihin!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Tirado-Gómez, L., and A. Mohar-Betancourt. “Epidemiología del cáncer de colon y recto.” Gaceta Sociedad Española de Oncología Médica 7.S4 (2008): 3-11.
- Morillas, Juan Diego, et al. “Alianza para la Prevención del Cáncer de Colon en España: un compromiso cívico con la sociedad.” Gastroenterología y Hepatología 35.3 (2012): 109-128.
- Pierart, Camila, and Jaime Rozowsky. “Papel de la nutrición en la prevención del cáncer gastrointestinal.” Revista chilena de nutrición 33.1 (2006): 8-13.
- Sernicharo, Gabriela Ponce, and Irma del Rosario Kánter Coronel. “Día mundial contra el cáncer.” (2016).
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.