Liiallinen huoli omasta terveydestä

19 marraskuu, 2020
Liiallinen huoli omasta terveydestä saa henkilön olemaan ylivalpas minkä tahansa pienenkin vaivan varalta ja uskomaan todennäköisesti epärealistisesti, että hänellä on jokin sairaus.

Elämme aikakaudella, jossa meitä pommitetaan jatkuvasti uudella tiedolla. Päivän polttavia puheenaiheita ovat kehosta huolehtiminen ja sen suojeleminen. Tämä on luonut ympäristön, jossa liiallinen huoli omasta terveydestä on saanut jalansijaa, ja tämä voi heijastua jokapäiväiseen elämään.

Terveys määritellään fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi. Se ei ole pelkästään sairauden puuttumista. On yhä tavanomaisempaa, että ihmiset pelkäävät sairastuvansa tai että heidän läheiset ystävänsä tai sukulaisensa sairastuvat.

Vaikka onkin totta, että omasta terveydestä huolehtiminen ja terveelliset elämäntavat ovat oleellisen tärkeitä asioita sairauksien ehkäisyssä, liiallinen huoli omasta terveydestä voi olla ongelmallista. Tässä artikkelissa kerromme, mitä asialle voi tehdä ja mitä strategioita voit ottaa käyttöösi hallitaksesi tätä huolta.

Mitä on liiallinen huoli omasta terveydestä?

Kuten voit kuvitella, huoli omasta itsestä on normaalia. Meillä kaikilla on jonkinlainen pelko sairastumisesta. Tämä on luonnollista ja hyödyllistäkin, jos se saa meidät parantamaan elintapojamme, esimerkiksi syömään terveellisemmin tai harrastamaan liikuntaa säännöllisesti.

Se tekee myös valppaaksi sairauden merkeille ja saa hakeutumaan lääkäriin tarvittaessa. Mutta kun huoli jatkaa kasvuaan, se voi johtaa ahdistukseen.

Kun näin tapahtuu, mielen saattavat vallata pelkästään negatiiviset ajatukset ja ahdistus sairastumisesta. Tämä luo ihmisessä eräänlaisen hälytystilan, jossa mikä tahansa mitätönkin kipu tai riski tartunnasta saa henkilön uskomaan olevansa sairas.

Misinformaatio erilaisista maailman tapahtumista on saanut pelon kasvamaan ihmisissä äärimmäisyyksiin. On olemassa eräs ilmiö, kollektiivinen huoli, joka ulottuu yksilön yli ja saa kokonaiset ihmisryhmät samaan hälytystilaan.

Ahdistus voi myös saada tekemään järjettömiä asioita. Jos emme hallitse huolta omasta terveydestämme, saatamme tehdä äärimmäisiä varotoimia, jotka ovat lopulta meille haitaksi aiheuttaen sairautta sen sijaan, että ne suojaisivat meitä.

Liiallinen huoli omasta terveydestä voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta
Liika huolehtiminen mistä tahansa syystä on haitallista.

Saatat pitää myös tästä artikkelista: Kuinka pysyä kunnossa kotona

Merkit liiallisesta huolehtimisesta

Raja normaalin ja liiallisen huolen välillä on hiuksenhieno. On kuitenkin olemassa joitakin merkkejä jotka kertovat siitä, että olet tuolla rajalla tai jo ylittänyt sen. Ensinnäkin siitä kertoo tuo pelkotila, josta jo mainitsimme.

Kun joku kiinnittää jatkuvasti huomiota mihin tahansa särkyyn tai kipuun, oli se miten pientä tahansa, se voi olla merkki neuroosista, etenkin jos henkilö alkaa etsiä tietoa aiheesta eikä pysty muuta ajattelemaankaan. Tämä käytös saa henkilön järjestämään elämänsä tuon oletetun ongelman mukaan. Hänen perhe-, työ- ja ystävyyssuhteensa muuttuvat tuon pakkomielteen seurauksena.

Moni tulee jopa siihen tulokseen, että se on oire jostakin tietystä sairaudesta. He antavat omalle hypoteesilleen sairauden nimen ja diagnosoivat itsensä, tehden suoraa tietä hypokondrialle.

Tässä tapauksessa he alkavat huolehtia tuon oletetun sairauden seurauksista. Lisäksi heillä on usein tapana ottaa se puheenaiheeksi, mikä ei jätä tilaa muille selityksille tai puheenaiheille.

Toisaalta liiallinen huoli omasta terveydestä voi myös ilmetä hyvin ankarana ruokavalion tai liikunnan kontrolloimisena. Henkilö saattaa myös syödä lääkkeitä tai vitamiineja, joita lääkäri ei ole määrännyt.

Liiallinen huoli omasta terveydestä voi aiheuttaa liiallista kontrollintarvetta
Äkilliset muutokset ruokavaliossa voivat olla merkki liiallisesta huolesta omaa terveyttä kohtaan.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kemikaalifobia: kohtuuton kemikaalien pelko

Mitä asialle voi tehdä?

Tärkeintä tässä tilanteessa on yrittää hakea apua. Kun huoli muuttuu ahdistukseksi, on parasta mennä psykologin luo ratkomaan ongelmaParas hoitomuoto on tavallisesti psykoterapia. 

Lisäksi tulee pitää mielessä, että kaikki tietolähteet eivät aina ole luotettavia. On tärkeää verrata tietoa ja estää pelkoa saamasta valtaa. Internetissä on artikkeleita vaikka millä mitalla, mutta sinun tulisi varmistaa, että ne ovat luotettavien tahojen kirjoittamia ja että lukemiisi sivustoihin voi luottaa.

  • Vallejo, S. Gómez, et al. “Hipocondría en la infancia y adolescencia. Revisión bibliográfica.” Revista de Psiquiatría Infanto-Juvenil 35.1 (2018): 7-16.
  • Pérez, Sara Mercedes Pérez. “Cibercondría: La hipocondría virtual.” Ágora de enfermería 20.3 (2016): 104-110.
  • Arnáez, Sandra, Gemma García-Soriano, and Amparo Belloch. “Hipocondría y pensamientos intrusos sobre la enfermedad: desarrollo y validación de un instrumento de evaluación.” Psicología Conductual 25.1 (2017): 165.
  • Rodríguez, Concepción Fernández, and Rafael Fernández Martínez. “Tratamientos psicológicos eficaces para la hipocondría.” Psicothema 13.3 (2001): 407-418.