Lasten liiallinen altistuminen elektroniikkalaitteille
Tieteelliset tutkimukset ovat esittäneet, että lasten liiallinen altistuminen näytöille ja elektroniikkalaitteille liittyy heikompaan kognitiiviseen sekä sosiaalis-emotionaaliseen kehitykseen. Ja kun viittaamme elektroniikkalaitteisiin, tarkoitamme niillä esimerkiksi matkapuhelimia, tabletteja, televisiota ja tietokonetta.
Vanhemmat eivät useinkaan ole tietoisia kaikista niistä vaikutuksista, joita näiden laitteiden liiallisella käytöllä voi olla lasten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tätä artikkelia varten haluammekin erityisesti vedota tutkimukseen, jonka tutkijat Madigan, S., Browne, D., Racine, N., Mori, C., ja Tough, S. julkaisivat vuonna 2019. Tutkimus löytyy Yhdysvaltain lastenlääkäreiden yhdistyksen JAMA Pediatrics -julkaisusta.
Tämä tutkimus, joka kulkee nimellä Association Between Screen Time and Children’s Performance on a Developmental Screening Test paljastaa useita seurauksia, joista alaikäiset voivat kärsiä, kun he käyttävät elektroniikkalaitteita liikaa.
Tieteellinen tutkimus lasten liiallisesta altistumisesta elektroniikkalaitteille
Aiomme avata tutkimuksen sisältöä ja sen tuloksia seuraavaksi pienempiin osiin, jotta niiden lukeminen ja ymmärtäminen olisi helpompaa.
Tutkimus
Tässä tutkimuksessa seurattiin tarkasti yhteensä 2 400 kanadalaisen lapsen kehitystä. Tutkimuksen tulokset osoittivat kokeellisesti, että mitä kauemmin lapsi vietti aikaa elektroniikkalaitteiden näyttöjen ääressä 2-3 vuoden ikäisenä, sitä heikompi hänen suorituskykynsä oli 4-5 vuoden iässä.
Tutkimuksessa selvitettiin lapsen edistymistä viidellä seuraavalla alalla:
- Viestintä
- Hiomattomat motoriset taidot
- Hiotut motoriset taidot
- Ongelmanratkaisu
- Sosiaaliset taidot
Esimerkiksi kommunikatiivisen eli viestinnällisen alueen arvioimiseksi lapselta kysyttiin, voisiko hän muodostaa neljän sanan lauseita tai tunnistaa yleisimmät kehonosat. Motoristen taitojen arvioimiseksi lapsia pyydettiin seisomaan yhdellä jalalla tai sujauttamaan helmiä naruun.
Tämän tutkimuksen yhteydessä huomattiin, että mitä enemmän aikaa nämä nämä lapset viettivät elektroniikkalaitteiden näyttöjen edessä, sitä huonompia tuloksia he myös saivat edellä mainituissa harjoituksissa.
Tutkijoiden mukaan ihmisen aivot ovat viiden ensimmäisen elinvuoden aikana erittäin herkät erilaisille ärsykkeille. Tätä kutsutaan kriittiseksi ajanjaksoksi, joka on erittäin tärkeä ajankohta yksilön kasvun ja kypsymisen kannalta.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Glenn Domanin metodilla opetat lapsen lukemaan nuorella iällä
Lasten liiallinen altistuminen elektroniikkalaitteille: seuraukset
Kaikki näyttää osoittavan siihen lopputulokseen, että lasten liiallinen altistuminen elektroniikkalaitteille ja ennen kaikkea niiden näytöille saa heidät menettämään tärkeitä mahdollisuuksia. Yleensä liika näyttöaika voi häiritä seuraavia painopisteitä:
- Sosiaalinen ja kommunikatiivinen kehitys (vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa)
- Motoristiset taidot (mikä puolestaan johtaa istumapainotteisten elämäntapojen edistämiseen)
- Suhteiden kehittäminen läheisiin ihmisiin
- Emotionaalinen sääntely ja oppiminen
Kun lapset viettävät liikaa aikaa elektroniikkalaitteiden näyttöjen edessä, he saattavat menettää kykynsä hallita ihmissuhteisiin sekä motoristisiin ja viestinnällisiin taitoihin liittyviä painopisteitä, kuten sanatarkasti edellä mainitussa tutkimuksessa on todettu.
Tämän avulla voimme päätellä jotain varsin vakavaa: lasten liiallinen altistuminen elektroniikkalaitteille vaikuttaa heidän kehitykseensä kaikilla eri tasoilla. Toisin sanoen se voi tehdä heistä vähemmän älykkäitä, vähemmän taitavia ja vähemmän päteviä kuin ne lapset, jotka käyttävät elektroniikkalaitteita rationaalisesti ja vastuuntuntoisesti.
Sosioekonomiset ja sukupuoleen liittyvät muuttujat
Tutkimuksen mukaan tytöt viettivät vähemmän aikaa elektroniikkalaitteiden näyttöjen edessä ja saivat myös parempia tuloksia edellä mainituilla viidellä osa-alueella kuin pojat.
Toisaalta taas ryhmäleikeissä havaittu dramaattinen lasku on huolestuttavaa, sillä ryhmäleikit ovat olleet aina viime aikoihin asti lasten pääasiallinen vahvistumisen ja sosiaalis-emotionaalisen oppimisen lähde. Elektroniikkalaitteiden liiallinen käyttö rapistaa pienillä lapsilla sekä yksilöllisten että ryhmäleikkien mahdollisuuksia.
Toinen merkittävä havainto tässä tutkimuksessa on ollut se, että ne esikoulu-iässä olevat lapset, jotka saivat enemmän luettavaa, liikkuivat enemmän, nukkuivat enemmän tai joilla oli vanhemmat, joilla oli todettu alhaisempi masennuksen taso, suoriutuivat testeistä paljon paremmin.
Lisäksi havaittiin, että sosioekonomisesta näkökulmasta katsottuna heikommassa asemassa olevat lapset altistuivat enemmän liialliselle näyttöajalle. Tämän seurauksena tähän väestön kuuluvat alaikäiset kärsivät eniten liiallisen näyttöajan aiheuttamista seurauksista ja vaikutuksista yleiseen suorituskykyyn.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Lasten unihäiriöt: diagnosointi ja hoito
Liiallinen elektroniikkalaitteiden näytölle altistuminen vaikuttaa lapsiin
Vaikka monet tutkijat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana osoittaneet tutkimuksissaan liialliselle näyttöajalle altistumisen haitalliset vaikutukset, tämä tutkimus on tuonut tieteen maailmaan tärkeitä tuloksia. Ensimmäistä kertaa suuri, yhteensä 2 400 tutkittavan lapsen tutkimus on osoittanut suoran yhteyden liiallisen näyttöajan ja lasten heikomman kehityksen ja suorituskyvyn välillä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hale, L., & Guan, S. (2015). Screen time and sleep among school-aged children and adolescents: a systematic literature review. Sleep medicine reviews, 21, 50-58.
- Madigan, S., Browne, D., Racine, N., Mori, C., & Tough, S. (2019). Association between screen time and children’s performance on a developmental screening test. JAMA pediatrics, 173(3), 244-250.
- Tandon, P. S., Zhou, C., Sallis, J. F., Cain, K. L., Frank, L. D., & Saelens, B. E. (2012). Home environment relationships with children’s physical activity, sedentary time, and screen time by socioeconomic status. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 9(1), 88.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.