Lasten yhteisleikin hyödyt
Yhteisleikki on vapaa-ajan aktiviteetti, joka edistää tiimityötä. Sen tavoitteena on saavuttaa yhteinen tavoite kilpailemiseen keskittymisen sijaan. Tällainen opettava leikki on hyväksi arvojen opettamisen lapsuudessa. Se on myös erinomainen tapa edistää menetelmiä, joilla kehitetään aikuisten sosiaalisia taitoja. Lasten yhteisleikin hyödyt ovat selvät, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Yhteisleikki
Yhteisleikin konsepti pyrkii toimimaan vaihtoehtona kilpailumielisille peleille tarjoten leikkisän pelin rennossa ja ystävällisessä ympäristössä. Kaikki lapset voivat osallistua siihen ilman syrjintää tai pois jättämistä. Kaikki lapset voivat myös osallistua tuomalla esiin ainutlaatuiset taitonsa.
Kuten huomaat, lasten yhteisleikin hyödyt ovat lukuisat. Lyhyellä aikavälillä se auttaa lisäämään rakentavaa kasvuympäristöä. Pitkällä aikavälillä se parantaa positiivisia vuorovaikutustaitoja.
Yhteisleikin hyödyt
1. Se lisää tietoisuutta, kunnioitusta ja solidaarisuutta
Empatia on yksi yhteisleikin arvoista. Tavoitteena on kannustaa tietoisuuteen sekä kunnioittaa ikäisiään.
Yhteisleikki perustuu ensinnäkin kunnioituksen ja solidaarisuuden periaatteisiin. Sen tarkoituksena on siis kasvattaa tietoisuutta leikkisästi syrjintää vastaan taistelemiseksi. Se voi myös olla strategia kiusaamisen ehkäisemiseksi.
Jotkut koulut ovat jo omaksuneet tällaisia menetelmiä, jotka rohkaisevat lapsia toimimaan empaattisesti luokkakavereitaan kohtaan. Tällä tavalla he voivat asettaa itsensä muiden kenkiin ja selvittää vaihtoehdot haasteiden selvittämiseksi yhdessä.
2. Yhteisleikissä on kyse yhteistyöstä ja tiimityöstä
Tällainen leikki yhdistää kaikki osallistujat auttamaan toisiaan. On oikeastaan tärkeää löytää tapa toimia tiiminä leikittävän pelin ratkaisemiseksi. Lapsi ei voi missään tapauksessa voittaa yksin, kuten monissa peleissä tapahtuu, koska heillä kaikilla on yhteinen ulkoinen tekijä.
Kuten huomaat, lapset oppivat arvostamaan toistensa erityistaitoja ja tietävät milloin niitä kannattaa käyttää. Jos lapsi on esimerkiksi hyvä matematiikassa, mutta ei urheilussa, ei häntä jätetä pois ryhmästä siksi että hän ei pysty voittamaan kilpajuoksua. Hän on sen sijaan vastuussa joistakin muista peliin liittyvistä tehtävistä.
3. Se parantaa kommunikaatiotaitoja
Tällaisen leikin suorittamiseksi lasten täytyy kommunikoida toistensa kanssa. He joutuvat siis hiomaan sosiaalisia taitojaan.
Pelissä olevien testien tai haasteiden ratkaisemiseksi lasten täytyy kommunikoida hyvin ikätovereidensa kanssa. Joten he harjoittelevat itsensä ilmaisemista ja mielipiteidensä esiin tuomista.
Samaan aikaan he oppivat kuuntelemaan toisiaan. Tällä menetelmällä pyritään tasapainoiseen kommunikaatioon harvoin puhuvien ja jatkuvasti puhuvien lasten välillä. Kaikilla on siis yhtäläiset mahdollisuudet.
4. Yhteisleikki opettaa ratkaisemaan konflikteja
Leikin välityksellä lapset eivät ole tietoisia siitä, että he oppivat ratkaisemaan konflikteja.
Ensimmäisenä askeleena on oppia ilmaisemaan tarve ratkaista konflikti. Lapset siis tarkistavat tämän menetelmän tehokkuuden ja siirtävät sen sitten muihin luokalla tai tauon aikana tapahtuviin tilanteisiin. Niin ikään he oppivat käyttämään tätä taitoa perheympäristössä ja työympäristössä heidän kasvettua aikuisiksi.
5. Se iskostaa itsevarmuutta
Yhteisleikki rohkaisee itsevarmuutta ja itsetuntoa.
Yhteisleikin konsepti vahvistaa myös jokaisen lapsen itsetuntoa ja itsevarmuutta. Tämän aktiviteetin avulla he oppivat suorittamaan tärkeitä tehtäviä ryhmässä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. He saattavat jopa huomata ikätovereitansa tarkkailtuaan taitoja, joita he eivät tienneet omaavansa.
Yhteisleikki on hyvä kasvatusympäristöön tuotava opetustapa. Lapset ovat kuin pesusieniä ja imevät itseensä kaiken näkemänsä. He siis soveltavat kaikkia näitä arvoja melko spontaanilla ja luonnollisella tavalla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bay-Hinitz, A. K., Peterson, R. F., & Quilitch, H. R. (2006). Cooperative games: a way to modify aggressive and cooperative behaviors in young children. Journal of Applied Behavior Analysis. https://doi.org/10.1901/jaba.1994.27-435
- Creighton, S., & Szymkowiak, A. (2014). The Effects of Cooperative and Competitive Games on Classroom Interaction Frequencies. Procedia – Social and Behavioral Sciences. https://doi.org/10.1016/j.sbspro.2014.04.402
- Marker, A. M., & Staiano, A. E. (2014). Better Together: Outcomes of Cooperation Versus Competition in Social Exergaming. Games for Health Journal. https://doi.org/10.1089/g4h.2014.0066