Näistä merkeistä tiedät, että lastasi kiusataan

On tärkeää tietää, mitä oireita kiusaaminen voi aiheuttaa, sillä lapsi ei välttämättä halua puhua asiasta vanhemman kanssa pelon tai häpeän vuoksi.
Näistä merkeistä tiedät, että lastasi kiusataan

Viimeisin päivitys: 30 huhtikuuta, 2019

Kiusaaminen on yksi kaikkein tavallisimmista ongelmista kouluissa nykypäivänä. Siksi tuleekin olla hyvin tarkkana kaikkien sellaisten merkkien suhteen, jotka voivat viestiä siitä, että lastasi kiusataan.

Kiusaaminen on ahdistelun muoto, ja se voi olla psykologista ja fyysistä. Sitä ilmenee koululaisten keskuudessa usein, ja se voi kestää myös pitkän aikaa.

Tämän tyyppinen käytös alkaa lapsilla jopa ennen 3-6 vuoden ikää.

Nyt haluamme kertoa, mistä merkeistä saatat pystyä tunnistamaan, että lastasi kiusataan – jatka lukemista, jotta voisit puuttua tilanteeseen.

Mistä tiedät, jos lastasi kiusataan?

näistä merkeistä tiedät jos lastasi kiusataan

Jo nuoresta lähtien on tärkeä opettaa lapselle seuraavia arvoja: kunnioitusta, ystävyyttä ja luottamusta. Samoin lapselle tulee opettaa, että ei tule vastata aggressiivisuudella silloin, jos joku tekee heille jotakin.

Lapsen tulisi olla tietoinen siitä, että hän voi puhua perheenjäsenilleen mistä tahansa ongelmastaan sekä ilmaista tunteensa, epäilyksensä tai pelkonsa. Hänen tulee tuntea olonsa sellaiseksi, että hän on vapaa puhumaan vanhemmilleen, sisaruksilleen tai muille sukulaisille.

Jos sinulla ei ole hyvää viestintää lapsesi kanssa, et koskaan tule pystymään tunnistamaan sitä, että häntä ahdistellaan.

Lapsesi voi olla pelokas eikä uskalla mainita asiaa kotona siksi, että hän häpeää.

Saatat myös huomata tiettyjä käyttäytymistapoja, jotka kertovat siitä, että asiat eivät ole kunnossa koulussa tai ystävien kanssa.

Käyttäytymistapoja, jotka voivat kertoa lapsesi kiusaamisesta

Lapsi ei halua enää mennä kouluun

Hän saattaa keksiä vaivoja, jotta voisi välttää kouluun menemisen, mutta on kuitenkin täysin terve, kun lääkäri tutkii hänet.

Sinun tulisi rohkaista lastasi selittämään, miksi hän ei halua mennä kouluun. Rakenna luottamusta, jotta hän tuntee olevansa vapaa puhumaan siitä, mikä häntä vaivaa, miksi hänen olonsa on huono tai miksi hän haluaa välttää koulua.

Muutokset käytöksessä

kuinka tiedät jos lastasi kiusataan

Nämä ovat muutoksia, jotka näkyvät hitaasti ja vähitellen, ja ne vaikuttavat lapsen persoonallisuuteen. Hän ei ehkä esimerkiksi halua puhua vanhemmille henkilöille tai perheelleen, vaikka hän on ennen ollut ulospäin suuntautunut.

Hän tulee hermostuneeksi kun hänen täytyy mennä kouluun, ja hänen mielialansa muuttuu.

Hänellä voi olla raivonpuuskia, väkivaltaisuutta tai suurta ärtyneisyyttä

Nuorten poikien kohdalla on joskus niin, että on vaikea erottaa tällainen käytös sekä tunnistaa se varoitusmerkkinä, sillä se saattaa pojilla olla tavallisempaa kuin tytöillä.

Tulee kuitenkin olla tietoinen siitä, että syynä tällaisiin muutoksiin voi olla ahdistelu.

Koulutavaroiden tai vaatteiden hukkaaminen

Lapsesi voi alkaa hukata omia tavaroitaan tai koulutarvikkeitaan. Kiusaajat käyttävät usein tätä keinona pelotella toista. Uhri alkaa pyytää vanhemmilta rahaa, jotta voisi antaa sen kiusaajalle.

Kiristäminen on tyypillistä kiusaajille. Espanjalainen psykologi Iñaki Piñuel, joka on psyykkisen väkivallan ja ahdistelun asiantuntija ja professori Alcalan yliopistossa selittää, että useimmiten ahdistelu, josta koululaiset kärsivät, on psykologista.

Tämän vuoksi kiusaamisen kaikkein tavallisimmat oireet ovat psykosomaattisia.

Psykosomaattiset oireet

Lapsellasi saattaa olla erilaisia fyysisiä oireita, vaikka ahdistelu olisikin psykologista.

Eräitä tavallisimmista merkeistä ovat seuraavat:

  • kipu herättäessä
  • pyörrytys ja päänsäryt
  • ruoansulatusongelmat tai ruokahalun puute
  • vapina ja sydämentykytys
  • nukkumishäiriöt
  • muutokset koulussa pärjäämisessä

Lapsi saattaa menettää kiinnostuksensa koulutöihin, ja keskittymiskyky sekä huomiokyky voivat kadota.

Mitä tehdä, jos luulet että lastasi kiusataan koulussa?

lapsi koulussa

Jos olet varmistanut, että lapsesi on kiusaamisen tai ahdistelun uhri, muista tämä: ensimmäinen asia, joka sinun tulee tehdä, on välttää lapsen tai itsesi syyttämistä.

  • Vain se että näin on tapahtunut, ei tarkoita että olisit huono vanhempi. Lapsellasi tulisi olla turvallinen ja terve olo kotonaan.
  • Hänen tulisi tietää, että hän ei ole yksin ja että hän voi aina luottaa sinun apuusi ja kuunteluusi.
  • Jos huomaat että häntä kiusataan, pysy rauhallisena. Älä näytä huolestumistasi. Lapsesi tarvitsee sitä, että hän näkee päättäväisyyttä, myönteistä asennetta ja luonteen vahvuutta.
  • On tärkeää, että menet kouluun ja puhut siellä vastuussa olevan ihmisen kanssa. Hän voi auttaa sinua löytämään oikean tavan saada ratkaisu siihen konfliktiin, jossa lapsi on.
  • Viestintää tulee pitää koulun kanssa yllä, jotta voisit luottaa heidän tukeensa sekä auttaa kyseessä olevia molempia lapsia saamaan parempaa opetusta aggressiivisuutta vastaan.
  • Painopisteen tulisi olla suvaitsevuudessa, ystävyydessä ja molemminpuolisessa kunnioituksessa, jotta voisit auttaa heitä kasvamaan vastuullisiksi aikuisiksi.
  • Kotisi on päälähde rakkaudelle ja kasvatukselle lastasi kohtaan. Siellä he oppivat arvoja ja käytöstapoja.

Ole tietoinen tästä aiheesta ja vältä yhteenottoa, kuten myös fyysistä ja sanallista aggressiivisuutta, jotta lapsesi ei ala jäljitellä sitä muualla.

Epäiletkö, että omaa lastasi kiusataan? Pidä mielessä nämä perusneuvot, jotta voisit saada tilanteen ratkaistuksi parhaalla mahdollisella tavalla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Calderón Guerrero, G. (2020). El acoso escolar, la acción docente y la responsabilidad de la escuela. Andamios, 17(43), 345-366. http://www.scielo.org.mx/scielo.php?pid=S1870-00632020000200345&script=sci_arttext_plus&tlng=es
  • Dirección General de Familia y Menor. (2007). Atención al maltrato infantil desde el ámbito educativo (Manual para el profesional). Murcia: Consejería de Política Social, Mujer e Inmigración.
  • Moreno, R. M. E., Giménez, M. B., & Ruiz, S. Á. (2021). Elaboración de un cuestionario para identificar la formación del profesorado en relación con el bullying. Revista Internacional de apoyo a la inclusión, logopedia, sociedad y multiculturalidad, 7(2), 36-52. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7973676
  • Piñuel, I., y Oñate, A. (2007). Mobbing escolar: Violencia y acoso psicológico contra los niños. Madrid: CEAC.
  • Sanmartín, J. (2007). “Violencia y acoso escolar”, Mente y Cerebro, 26: 12-19.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.