Lapset, jotka kasvavat ilman isää tai äitiä

Yksinhuoltajaperheistä on tulossa yhä yleisempiä. Vaikka läsnäoleva vanhempi kuinka yrittäisi täyttää molempien vanhempien roolit, ilman toista vanhempaa kasvavat lapset kokevat aukkoja tunne-elämässään, joihin tulisi puuttua.

Perheet ovat muuttumassa. Länsimaissa yksinhuoltajaperheiden osuus on lisääntymässä, ja tämän seurauksena nousee myös niiden lasten lukumäärä, jotka kasvavat ilman isää tai äitiä.

Oli syy yksinhuoltajuuteen mikä tahansa (ero kumppanista, kumppanin kuolema tai poissaoleva vanhempi), lasten kasvattaminen yksin tuottaa paljon haasteita ja vaikeuksia, jotka on huomioitava.

Lapset, jotka kasvavat ilman isää tai äitiä

Yhä useampi lapsi kasvaa ilman isää tai äitiä elämässään. Avioerot lisääntyvät. Naiset ja miehet päättävät hankkia lapsia yksin ja heidän on omaksuttava kasvattajan rooli yksin.

Vaikka poissaoleva vanhempi onkin yleisemmin isä, se voi olla myös äiti. Tähän tilanteeseen on monia selityksiä, mutta totuus on, että yksinhuoltajaperheitä on kaiken kaikkiaan yhä enemmän. Tämä vaikuttaa psyykkisesti sekä ilman toista vanhempaa kasvaviin lapsiin että heidän ympäristöönsä.

Yksinhuoltaja saattaa ottaa kokonaan harteilleen vastuun lapsen kasvattamisesta, kouluttamisesta ja pärjäämisestä elämässä. Mutta poissaoleva kumppani aiheuttaa myös suuren emotionaalisen tyhjiön.

On myös tapauksia, joissa toisella vanhemmalla ei ole tunneyhteyttä lapsiinsa. Molemmissa tapauksissa (fyysinen tai henkinen poissaolo) se vaikuttaa lasten kehitykseen ja psyykkiseen tasapainoon tuhoisalla tavalla.

Poissaolevan vanhemman seuraukset

Ottamatta huomioon laajentuneita perheitä, joissa sukulainen omaksuu poissaolevan vanhemman roolin, ilman isää tai äitiä kasvavat lapset voivat alkaa kärsiä kaikenlaisista käytöshäiriöistä. Tämän ovat tunnustaneet monet asiantuntijat.

Piilottaakseen surullisuuden, vihan, hylätyksi tulemisen ja musertavan pelon tunteensa, ilman toista vanhempaa kasvavat lapset voivat kokea seuraavanlaisia ongelmia:

• Vaikeudet samaistua muihin lapsiin.
• Tarkkaavaisuushäiriö ja huono koulumenestys.
• Emotionaalinen tyhjyys ja alhainen itsetunto.
• Psyykkiset ongelmat kuten ahdistus, masennus tai aggressiivisuus.
• Hylätykset tulemisen pelko, mikä saattaa aiheuttaa uhmakkuutta tai sosiaalista eristäytymistä.
• Päihteiden käyttö.
• Lapsi ei välttämättä ole yhtä kannustava ja empaattinen.
• Heikompi itsehillintä.
• Heikko syyllisyydentunto.
• Lapsi voi kärsiä seksuaalisen identiteetin ongelmista.

Suosituksia lasten kasvattamiseen yksinhuoltajaperheessä

Koska lasten kasvattaminen on hyvin hankala tehtävä tuoreille vanhemmille yhdessäkin, se on vielä haastavampaa yksinhuoltajille. Lapsi tarvitsee positiivista vahvistusta kasvaakseen terveenä ja onnellisena ja kypsyäkseen aikuiseksi, jolla on hyvä itsetunto ja itseluottamus.

Seuraavista suosituksista voi olla apua siinä haastavassa tehtävässä, joka lapsen kasvattaminen yksin on.

1. Hae tukea sukulaiselta

Jos suvussasi on henkilö, joka voi tukea sinua aktiivisesti lastesi kasvattamisessa, ota apu vastaan. Isovanhempi, setä tai täti voi täyttää osan poissaolevan vanhemman jättämästä emotionaalisesta tyhjiöstä.

2. Hae apua psykologilta

Älä pelkää pyytää neuvoja psykologilta. Hänen avullaan voit oppia ymmärtämään tilanteen seurauksia sekä niitä ongelmia, joita voi nousta esiin sinun ja lastesi välisessä suhteessa.

Niiden avulla voit myös oppiaantamaan anteeksi sekä itsellesi että sille henkilölle, joka jätti sinut kasvattamaan lapset yksin (jos tämä on oma tilanteesi).

3. Vältä mustamaalaamista tai syyttelemistä

Kun lapsi aiheuttaa stressiä, vältä syyttelemästä poissaolevaa vanhempaa tai lasta. Mitään hyvää ei seuraa siitä, että puhuu poissaolevasta vanhemmasta ikävästi.

Lapset tuntevat usein syyllisyyttä vanhemman poissaolosta, vaikka se ei olekaan heidän vikansa.

4. Vältä vertailua

Vältä vertaamasta perhettäsi toiseen perheeseen, jossa on molemmat vanhemmat. Lapsesi tekee sen luultavasti itse, joten älä sinäkin tee sitä.

Nämä vertailut satuttavat, aiheuttavat vielä enemmän turhautumista ja syventävät haavoja.

5. Luo selkeät ja joustavat säännöt

Kun toinen vanhempi jää yksin perheenpääksi, hän saattaa olla joko liian tiukka tai liian lepsu sääntöjen suhteen. Kumpikaan ei ole hyvä vaihtoehto lapsille, jotka kasvavat ilman toista vanhempaansa.

Sääntöjen on oltava selkeät, mutta samaan aikaan niissä tulisi olla joustavuutta, jotta niitä voidaan mukauttaa olosuhteisiin. Tämä takaa sekä lastesi että sinun onnellisuuden ja hyvinvoinnin.

6. Vietä aikaa lastesi kanssa

Jos kukaan ei ole jakamassa velvollisuuksia kanssasi, tehtäviä on usein hoidettavana paljon. Varaa kuitenkin aikaa (edes vähän) lapsillesi. Tee läksyjä heidän kanssaan, lukekaa kirjaa tai menkää ulos.

7. Harjoittele suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä

Ole suvaitsevainen ja kärsivällinen sekä lastesi että itsesi kanssa. Hyväksy vaikeat ajat. Vältä halua täyttää kummankin vanhemman rooli, sillä se on mahdotonta.

Voit täyttää vain yhden roolin ja sitä kautta tarjota lapsillesi parasta.

Älä unohda itseäsi

Koska olet yksin lastesi kasvattajana, on tärkeää olla sulkematta pois ajatusta uuden jäsenen lisäämisestä perheeseen. Se ei ole helppo päätös, sillä perheeseen tulevan henkilön on ymmärrettävä ja hyväksyttävä se, että lapsesi kuuluvat siihen. Uuden henkilön tulisi myös ymmärtää se, että tulemalla sinun elämääsi hänen on myös omaksuttava perheenjäsenen rooli.

Anna itsesi olla onnellinen uuden kumppanin kanssa. Katkeruus ja sulkeutuminen ei hyödytä mitään. Perheen rakentaminen uudelleen antaa lapsillesi mahdollisuuden luoda uusia siteitä ja tunteita toisen, uuden äiti- tai isähahmon kanssa, jota he tarvitsevat.