Lapsen tukehtuminen: mitä tehdä ja miten ehkäistä sitä?
Saatavilla olevien tietojen mukaan lapsen tukehtuminen on yksi yleisimmistä onnettomuuksista ja luontaisten kuolemien kolmanneksi yleisin syy sekä lasten että aikuisten kohdalla. Tästä syystä näissä tilanteissa on toimittava kahdella eri rintamalla: ehkäisemällä sekä asianmukaisilla ensiaputoimenpiteillä.
Lapsen tukehtuminen on pelottava tilanne, johon jokaisen aikuisen tulisi olla varautunut. Koska kyseessä on tilanne, joka voi johtaa pahimmassa tapauksessa kuolemaan, paras tapa näiden tilanteiden ehkäisemiseksi on eliminoida kaikki riskit, jotka voivat johtaa lapsen tukehtumiseen. Nämä ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulisi lähinnä ottaa huomioon lapsilla neljästä ikäkuukaudesta eteenpäin, jolloin pienten esineiden juuttumisesta hengitysteihin kasvaa piilevä vaara.
Jos lapsen tukehtumista ei edelleenkään voida ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla välttää, on tärkeää tietää, miten tilanteessa tulisi toimia, jotta sen seuraukset eivät olisi vakavia. Meillä on käsissämme muutamia yksinkertaisia ensiaputoimenpiteitä jotka voivat pelastaa lapsen hengen, ja on tärkeää, että opimme suorittamaan ne oikealle tavalla.
Lapsen tukehtuminen
Tarkemmin kuvattuna lapsen tukehtumisella viitataan lapsen hengitysteiden tukkeutumiseen elimistölle vieraan esineen takia. Pahimmassa tapauksessa hengitystiet ovat täysin tukossa, mikä estää ilmaa pääsemästä keuhkoihin ja johtaa kuolemaan.
Suurin osa näistä onnettomuuksista tapahtuu alle 3-vuotiaille lapsille, ja korkein huippu esiintyy 6–12 kuukauden ikäisillä lapsilla. Lähes jokaisessa tapauksessa tukehtumista aiheuttava vieras esine on ruoka, joka hyvin usein vastaa esimerkiksi pähkinöitä, manteleita tai kovia karkkeja.
Muita vaarallisia ruokia ovat liha ja lihasäilykkeet sekä luut ja kalanruodot. Lisäksi niiden rakenteen ja muodon vuoksi myös nakit ja makkarat kasvattavat lapsen tukehtumisen riskiä. Yleensä myös kaikki kiinteät esineet, kuten lelut, jotka sopivat lapsen suuhun, nostavat tukehtumisen riskiä huomattavasti.
Lapsen tukehtuminen on vaarallinen tilanne, joka tukkii hengitysteitä ja saattaa joissakin tapauksissa vaatia sairaalahoitoa.
Ennaltaehkäisevät menetelmät
Lapsen tukehtumisella voi olla arvaamaton lopputulos, ja siksi parasta onkin ehkäistä riskitilanteiden syntyä. Ensimmäinen asia, joka on pidettävä mielessä on se, että suurin osa näistä tapauksista tapahtuu ruokailun aikana tai silloin, kun lapsi leikkii. Tästä syystä onkin välttämätöntä, että vanhemmat tai vanhempi valvoo aina perheen pienimpiä näissä toimissa.
Muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat seuraavat:
- Vältä joitakin ruokia kokonaan, kunnes lapsi on vanhempi. Pienelle lapselle ei tulisi antaa sellaisia ruokia, jotka voivat helposti jäädä hengitysteihin, kuten pähkinöitä, manteleita ja siemeniä, sekä sellaisia hedelmiä, joissa on kivi, kuten kirsikoita tai luumuja. Näitä ruokia ei tulisi antaa lapselle ennen 5 vuoden ikää tai ennen kuin voimme olla varmoja, että lapsi tietää tarkalleen, miten kyseistä ruokaa tulisi syödä.
- Pienet esineet ja lelut. Pieniä kiinteitä esineitä, kuten paristoja tai marmorikuulia, ei pitäisi koskaan jättää lasten ulottuville. Ilmapallojen ja vastaavien lelujen kanssa on noudatettava myös erityistä varovaisuutta, koska materiaalin vuoksi ne voivat helposti kiinnittyä nieluun ja tukkia hengitystiet.
- Säännöt ruokailun aikana. Lasten tulisi syödä istuen pöydän ääressä, eikä esimerkiksi sohvalla makuuasennossa. Syödä ei saisi myöskään juoksemisen tai leikkimisen aikana. Lisäksi on tärkeää, että vanhemmat opettavat lapsilleen, miten ruoka pureskellaan ja niellään kunnolla.
- Vältä kaulakoruja. Pienen lapsen ei tulisi koskaan käyttää kaulakoruja, ja vielä vähemmän silloin, jos ne sisältävät pieniä palloja tai muita helposti lapsen suuhun mahtuvia koristeita.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Mitä tehdä, jos lapsesi juo valkaisuainetta?
Mitä tehdä, jos lapsi on tukehtumassa?
Heimlichin ote on asianmukainen tapa pyrkiä ratkaisemaan lapsen tukehtumiseen johtanut vaaratilanne kiireellisesti.
Jos lapsi on tukehtumassa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta, ensimmäinen asia on pysyä rauhallisena. Tämä mahdollistaa tilanteen nopean arvioinnin, jotta tiedät heti, mitä sinun tulisi tehdä. Kun lapsi on tukehtumassa, hän voi ensin alkaa yskiä, puhua tai itkeä.
Jos lapsi yskii, on parasta antaa hänen tehdä se ja rohkaista jatkamaan. Näissä tilanteissa kannattaa välttää lyömästä lasta selkään, painamasta häntä vatsasta tai antamasta hänelle juotavaa. Jos lapsen yskintä osoittautuu tehottomaksi, on aiheellista soittaa hätäkeskukseen ja ambulanssia odottaessa toimia seuraavanlaisesti:
- Aseta lapsi seisaalleen ja auta häntä kallistamaan päätään eteenpäin.
- Vie yksi käsi lapsen kainalon alapuolelle ja pidättele rintakehää kädellä.
- Lyö sitten toisella kädellä kevyesti lapsen selän yläosaan, aivan lapaluiden väliin. Käytä kämmenen pohjaa, äläkä lyö selkää enempää kuin viisi kertaa.
Heimlichin ote
Jos vieras esine ei vieläkään poistu hengitysteistä, seuraa Heimlichin ote, joka tulisi suorittaa enintään viisi kertaa peräkkäin. Tämä ote tehdään seuraavasti:
- Seiso lapsen takana ja ympäröi hänen vyötärönsä käsilläsi.
- Sulje yksi käsi nyrkkiin ja aseta peukalon rystynen navan päälle niin, että se on samassa linjassa vatsan suun kanssa.
- Seuraavaksi sinun on peitettävä nyrkki toisella kädelläsi ja painettava voimakkaasti sitä sisään ja ylös.
- Jos lapsi on tajuton, anna hänelle ensiapua suorittamalla hänelle 30 painallusta rintaan, mitä seuraa kaksi puhallusta lapsen suuhun, pitäen samalla hänen nenästään kiinni. Toista ensiapua niin pitkään, kunnes apu saapuu.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fernández San Millán, R. (2016). Estudio crítico de la maniobra de Heimlich en la asfixia por atragantamiento. https://uvadoc.uva.es/bitstream/handle/10324/35271/TFG-L2313.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- AEP. (n.d.). Atragantamiento. EnFamilia AEP. https://enfamilia.aeped.es/prevencion/atragantamiento
- Romero-Velarde, E., Villalpando-Carrión, S., Pérez-Lizaur, A. B., Iracheta-Gerez, M., Alonso-Rivera, C. G., López-Navarrete, G. E., … & Chávez-Palencia, C. (2016). Consenso para las prácticas de alimentación complementaria en lactantes sanos. Boletín médico del Hospital Infantil de México, 73(5), 338-356. http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1665-11462016000500338
- Giraldi, M. P., & Durán, F. D. M. (2015). Alimentación complementaria en el lactante. Pediatr Integral, 19(4), 260-267. https://www.pediatriaintegral.es/wp-content/uploads/2015/07/Pediatria-Integral-XIX-4_WEB.pdf#page=36
- Murua, J. K., & Prado, O. S. (2012). Cuerpos extraños en la vía respiratoria. Protocolos de Urgencias Pediátricas. 2nd ed. Madrid: Ergón, SA. http://www.aeped.es/sites/default/files/documentos/cuerpo_ext_via_aerea.pdf
- Mayo Clinic Staff. (n.d.). Ahogamiento: primeros auxilios. Mayo Clinic. https://www.mayoclinic.org/es-es/first-aid/first-aid-choking/basics/art-20056637
- Rubiales Ordax, M. (2019). Los primeros auxilios: RCP básica y maniobra de Heimlich, en Educación Primaria. https://uvadoc.uva.es/handle/10324/39640
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.