Kuinka videopelit vaikuttavat nuorisoon?

30 tammikuu, 2020
Oletko huolissasi siitä, kuinka videopelit vaikuttavat nuorisoon? Pelaaminen yhdessä lasten kanssa, pelin sisällöstä jutteleminen ja pelaamisen valvominen ovat joitakin suosituksia, joita voit noudattaa.

Yhteiskunnassa vallitsee yleinen uskomus, jonka mukaan videopelit vaikuttavat nuorisoon pääosin haitallisesti. On tärkeää tunnistaa, mitkä näistä käsityksistä ovat myyttejä ja mitkä perustuvat tosiasioihin. Kuinka videopelit vaikuttavat nuorisoon? Jatka lukemista!

Aivan kuten muullakin teknologialla, videopeleillä on tarkoituksensa. Niihin liittyen on kuitenkin otettava huomioon useita eri tekijöitä, kuten ikä, pelaamisaika, pelien teema ja jopa pelaajien, tässä tapauksessa nuorten, luonteenpiirteet.

Sinua saattaa kiinnostaa: Vapaa-ajan aktiviteetteja esiteini-ikäisille

Kuinka videopelit vaikuttavat nuorisoon?

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkut videopelit voivat parantaa kognitiivisia toimintoja sekä kykyä ratkaista ongelmia ja käsitellä tietoa. Muut luotettavat lähteet kuitenkin varoittavat niiden mahdollisista riskeistä. 

AACAP (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry) -yhdistys korostaa juuri tätä:

“Tytöt käyttävät keskimäärin yli tunnin päivässä videopelien pelaamiseen, ja pojat yli kaksi tuntia. Teini-ikäiset käyttävät niihin yleensä vielä enemmän aikaa kuin nuoremmat lapset.”

Se, kuinka videopelit vaikuttavat nuorisoon, riippuu monista tekijöistä

Riippuvuus videopeleistä voi aiheuttaa useita ongelmia teini-ikäisillä, erityisesti käytöksessä.

Nämä tutkijat myös huomauttavat, että videopeleistä on tullut hyvin realistisia. Jotkut pelit “yhdistyvät internetiin, minkä ansiosta lapset ja nuoret voivat pelata ja keskustella aikuisten ja muiden tuntemattomien pelaajien kanssa”. Tästä syystä on tärkeää olla tietoinen pelaamisen mahdollisista vaaroista ja olla varovainen.

Jotkut videopelit ovat opettavaisia. Monet suosituimmista kuitenkin pitävät sisällään myös haitallisia puolia: ne esittävät väkivaltaa ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Joissakin peleissä on nähtävissä jopa ennakkoluuloisia tai syrjiviä piirteitä, sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa ja stereotyyppejä, jotka edesauttavat tiettyjen stigmojen säilymistä.

Mahdolliset videopelien pelaamisen vaikutukset nuorisoon

Useimmat näistä huolenaiheista liittyvät liiallisen pelaamisen vaikutuksiin nuorilla ja siihen, kuinka paljon he ottavat pelien hahmoista tai rooleista oppia, kuten myös vaikeuksiin hallita pelaamiseen käytettyä aikaa.

Mitkä ovat pelaamisen mahdollisia haitallisia vaikutuksia?

Vaikka on mahdotonta puhua kaikista haitallisista vaikutuksista, ainakin seuraavat on hyvä tietää:

  • Nuori viettää vähemmän aikaa ystävien ja perheen kanssa.
  • Hänen aikansa ei riitä koulutehtäviin ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin.
  • Hän harrastaa vähemmän liikuntaa ja elää passiivisemmin, mikä lisää ylipainon riskiä.
Videopelien pelaaminen voi olla haitallista liiallisissa määrissä

Käytösongelmien lisäksi videopeliriippuvuus voi aiheuttaa passiivista elämäntapaa ja vaikuttaa haitallisesti terveyteen.

Mitä voit tehdä?

  • Perheen ja oppilaitosten on edistettävä vastuullista pelaamista. Tämä vähentää sen haitallisia vaikutuksia ja edistää sen hyviä puolia.
  • Valitse sellaisia videopelejä, joita voit pelata yhdessä lasten kanssa, ja keskustele heidän kanssaan pelin sisällöstä. Valvo kaikkea lapsen sosiaalista kanssakäymistä pelissä.
  • Samoin on tärkeää asettaa peliaikataulu ja valvoa sen noudattamista.

Sinua saattaa kiinnostaa: Miten ehkäistä ja käsitellä teini-ikäisen ongelmallista käytöstä?

Mielen Ihmeet -sivuston (espanjankielisen version) mielenkiintoisessa julkaisussa Ana Ramos mainitsee, että on olemassa monenlaisia videopelejä, esimerkiksi tasohyppelypelejä joissa hypitään tasolta toiselta ruudun vieriessä eteenpäin samalla kun pelaaja ylittää esteitä. Tämä nopeuttaa ajattelukykyä, koska pelaaminen on niin vauhdikasta. Mutta juuri samasta syystä tällaiset pelit voivat aiheuttaa paljon väsymystä ja vaikeuttaa keskittymistä seuraavissa puuhissa.

Kirjoittaja mainitsee myös sen, että on olemassa urheilupelejä, strategiapelejä (esimerkiksi kaupunkien suunnittelu ja rakentaminen), simulaatiopelejä (moottoriajoneuvoilla ajaminen) sekä ampumis- ja taistelupelejä, joissa taisteluita käydään vauhdikkaasti kamppailulajein tai tuliaseilla.

Nämä väkivaltaiset pelit ovat ehkäpä kaikkein huonomaineisimpia, ja ne ovat yleisesti ottaenkin syy videopelien huonoon maineeseen. Itse asiassa jotkut tutkimukset osoittavat, että väkivaltaiset videopelit voivat lisätä väkivaltaisia taipumuksia niitä pelaavilla lapsilla.

Lyhyesti:

  • Videopelit ovat tulleet jäädäkseen, joten niitä on turha yrittää kieltää. Paras vaihtoehto on valvoa olemalla läsnä niiden käyttöä. Näin vanhemmat voivat näyttää lapselle kuinka teknologiaa käytetään turvallisesti nuoresta iästä lähtien.
  • On tarpeen hävittää niitä myyttejä, joiden mukaan videopeleillä on aina haitallisia vaikutuksia. Asia on monimutkainen. Videopelitkin voivat olla OK ja jopa hyödyllisiä, jos niitä osataan käyttää oikein.
  • Kysy muilta vanhemmilta, opettajilta ja terveydenalan ammattilaisilta ongelmista videopeleihin liittyen, sillä kun vanhemmilta puuttuu työkaluja, muut ihmiset voivat auttaa.
  • American Academy of Child and Adolescent Psichiatry, AACAP, www.aacap.org
  • Ana Ramos. “El uso de los videojuegos en los niños, ¿benefician o perjudican?, agosto 2013 en lamenteesmaravillosa.com
  • Shao R, Wang Y. The Relation of Violent Video Games to Adolescent Aggression: An Examination of Moderated Mediation Effect. Front Psychol. 2019;10:384. Published 2019 Feb 21. doi:10.3389/fpsyg.2019.00384
  • Saquib N, Saquib J, Wahid A, et al. Video game addiction and psychological distress among expatriate adolescents in Saudi Arabia. Addict Behav Rep. 2017;6:112–117. Published 2017 Sep 28. doi:10.1016/j.abrep.2017.09.003
  • Kimmig AS, Andringa G, Derntl B. Potential Adverse Effects of Violent Video Gaming: Interpersonal- Affective Traits Are Rather Impaired Than Disinhibition in Young Adults. Front Psychol. 2018;9:736. Published 2018 May 16. doi:10.3389/fpsyg.2018.00736