Kuinka vastasyntyneen vauvan napaa hoidetaan?
Tiedätkö, kuinka vastasyntyneen vauvan napaa hoidetaan oikein? Napa on se hauska pieni pyöreä asia, joka meillä kaikilla on vatsassamme, ja jokaisen ihmisen napa on erilainen ja uniikki. Se on itse asiassa arpi, joka muodostuu napanuoran leikkaamisen jälkeen. Napanuora on putki, joka yhdistää vauvan äidin elimistöön raskauden aikana.
Napanuora mahdollistaa sekä ravintoaineiden että kaasujen vaihdon äidin ja vauvan välillä koko raskauden ajan. Toisin sanoen se on elin, joka todella yhdistää äidin lapseen.
Pian syntymän jälkeen napanuora leikataan vauvan vapauttamiseksi. Sitä ei kuitenkaan leikata vauvan vatsan tasalle, vaan se leikataan muutaman senttimetrin korkeudelta. Tämä jättää vauvan vatsaan pienen pätkän napanuoraa, mikä kestää muutaman päivän pudota. Lopulta pätkä irtoaa itsestään ja jättää vauvan vatsaan arven eli navan.
Monet äidit ovat huolestuneita vauvan navan paranemisesta ja mahdollisesta infektioriskistä. Ensimmäisten päivien aikana vauvan napa vaatii erityistä hoitoa voidakseen parantua kunnolla. Mikäli hoitoa laiminlyödään, on mahdollista että napaan kertyy bakteereita, aiheuttaen tulehduksen. Tässä artikkelissa selitämme, kuinka huolehtia vauvasi navasta.
Kuinka vastasyntyneen vauvan napaa hoidetaan oikein?
Napa on herkkä alue ja siihen voi muodostua infektio. On tärkeää kiinnittää huomiota navan terveyteen ja ylläpitää asianmukaista hygieniaa.
Ensimmäisten päivien aikana sekä vauva että äiti pysyvät sairaalassa, jolloin sairaanhoitajat luultavasti huolehtivat navan alueen puhdistuksesta. Usein kaikki tapahtuu ilman ongelmia ja uusien vanhempien on opeteltava puhdistamaan vauvansa navan alue.
Ensinnäkin on erittäin tärkeää pestä kädet huolellisesti ennen kuin kosket napanuoraan. Käsissämme on paljon bakteereja, joten käsienpesu on sellainen vaihe, joka sinun on tehtävä usein.
Kun olet pessyt kätesi kunnolla, voit aloittaa navan alueen puhdistamisen. Vaikka vanhemmat ovat vuosien ajan käyttäneet vauvan navan puhdistukseen desinfiointiaineita, kuten alkoholia tai vetyperoksidia, ne eivät ole välttämättömiä. Puhdistus tulee tehdä saippualla ja vedellä.
Kuinka toimitaan?
Puhdista vauvan napa steriilillä sideharsolla. Pese navan alue varovasti vedellä kostutetulla sideharsolla ja neutraalilla saippualla. Sinun on annettava alueen tuulettua ja kuivua hyvin. Muutama sekunti riittää. Ilma on hyväksi vauvan navan paranemisprosessille.
On tärkeää huomata, että sinun on puhdistettava vauvasi napa vähintään kerran päivässä. Jos vauva tekee tarpeensa vaippaan, on sinun puhdistettava navan alue uudestaan. Parasta on olla peittämättä napaa. Mutta jos teet niin, varmista, että alue on kuiva ensin.
Milloin muita tuotteita käytetään?
Asiantuntijat ovat jo pitkään suosittaneet antibioottisten tai desinfioivien voiteiden käyttöä napa-alueen hoitoon. Tämän ajateltiin vähentävän infektioriskiä. Nyt kuitenkin tiedämme, että näin ei ole.
Itse asiassa nämä tuotteet saivat napanuoran pysymään kiinni kauemmin. Siksi antibioottisia voiteita ja antiseptisiä aineita käytetään vain, kun infektio on jo läsnä tai infektioriski on erittäin suuri. Esimerkiksi kehitysmaissa, joiden hygienitaso on usein alhainen.
Mitä riskejä napaan ja napanuoraan liittyy?
Vauvan napa paranee ensimmäisten päivien aikana, mutta alue voi altistua bakteerille, jotka voivat aiheuttaa infektion. Siksi on tärkeää noudattaa edellä mainittuja ohjeita infektioriskin pienentämiseksi. On tärkeää olla tietoinen tästä riskistä, jotta voimme tunnistaa infektion oireet ja hoitaa mahdolliset komplikaatiot.
Kun napa tulehtuu, se voi näyttää punaiselta tai turvonneelta. Vauva voi jopa kehittää kuumetta. Toinen merkki infektiosta on verinen tai haiseva vuoto.
Mikäli huomaat joitakin yllä mainituista oireista, vie vauva lastenlääkärin arvioitavaksi. Sama pätee, jos napanuoran tynkä ei irtoa itsestään 12–15 päivän kuluessa syntymästä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Castro Curi, Sabina, and Greicith Ruiz Ramirez. “EFICACIA DE LA CLORHEXIDINA EN PREVENCIÓN DE ONFALITIS NEONATAL.” (2018).
- Tello Escobar, Jennifer Gabriela. Proceso de atención de enfermería en el recién nacido con onfalitis. BS thesis. BABAHOYO, UTB 2018, 2018.
- Cubero Rego, María de los Ángeles, et al. “Las infecciones de la piel y partes blandas en el recién nacido.” Revista Cubana de Pediatría 89.4 (2017): 1-18.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.