Logo image
Logo image

Kuinka tehokkaita kynsisienihoidot todella ovat?

3 minuuttia
Käsien ja jalkojen kynsisienihoidot ovat todella suosittuja. Mutta kuinka tehokkaita ne ovat? Tässä artikkelissa kerromme vastauksen tähän kysymykseen. Kerromme, mitä asiantuntijat sanovat aiheesta sekä kuinka tämä sieni-infektio hoidetaan.
Kuinka tehokkaita kynsisienihoidot todella ovat?
Viimeisin päivitys: 17 lokakuuta, 2020

Kynsisieni aiheuttaa valkoista tai keltaista värimuutosta kynnessä kutinan ja muiden epämukavien tunteiden lisäksi. Se kattaa kolmanneksen kaikista ihon sieni-infektioista, eli ongelma on hyvin yleinen. Erilaiset kynsisienihoidot ovatkin suosittuja ongelmasta kärsivien keskuudessa.

Journal of Fungi -lehden julkaiseman tiedon mukaan infektio johtuu dermatofyyteistä, jotka asettuvat kynsilevyn alle. Siitä syystä tämän ongelman poistaminen on usein vaikeaa ja sen oireiden on tapana palata myöhemmin. Tarkastellaan seuraavaksi, mitä kynsisienestä tiedetään.

Mikä kynsisieni on?

Kynsisieni on sieni-infektio, jota esiintyy sekä sormien että varpaiden kynsissä, mutta tavallisemmin varpaiden kynsissä. Vaikka kyseessä ei olekaan vakava ongelma, se on kuitenkin yleinen terveysongelma sen laajan esiintyvyyden, huonon hoitoon reagoimisen ja terveysvaikutusten vuoksi.

Kuten American Academy of Dermatology –ihonhoitoakatemia on todennut, kuumuus ja kosteus, kuten uimahallit tai julkiset pukuhuoneet, edistävät infektion etenemistä. Kynsisieni liittyy myös huonoon hygieniaan, hikoiluun sekä suljettuihin kenkiin tai muihin tilanteisiin, joissa kynnet altistuvat kosteudelle pitkiä aikoja.

Oireisiin kuuluvat:

  • Valkoiset pisteet tai kynnen värimuutokset
  • Kynsien paksuuntuminen
  • Hauraat kynnet, jotka katkeilevat tai nousevat varpaasta tai kynnestä
  • Epäsäännölliset kynnet
  • Kutina tai paha haju (harvoissa tapauksissa)
Some figure
Kynsisieni voi ilmaantua sormen tai varpaan kynsiin.

Suurin osa tapauksista on lieviä, eivätkä aiheuta mitään muuta haittaa kuin ikävän ulkonäön. Mutta kun infektio oireilee, se voi olla kivulias ja aiheuttaa parantumatonta vahinkoa kynnelle.

Huomaa, että jos sairastat diabetesta tai muuta immuunijärjestelmään vaikuttavaa tautia, tulee sinun ehdottomasti hoitaa kynsisieni pois. Tällaisessa tapauksessa on tärkeää käydä lääkärissä, sillä kaikki jalassa olevat vauriot, mukaan lukien infektio, voivat muuttua vakaviksi kompikaatioiksi immuunireaktion ja verenkierto-ongelmien johdosta.

Lue myös: 8 syytä kynsien haurauteen

Toimivatko kynsisienihoidot todella?

Yleiskirjallisuudessa on mainittu useita eri hoitokeinoja kynsisieneen. Asiantuntijat kuitenkin kyseenalaistavat vielä näiden kynsisienihoitojen tehokkuuden. Journal of Fungi –lehden julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että teepuuöljyn ja käärmejuuren kaltaiset vaihtoehdot osoittivat sienten vastaista aktiivisuutta.

Muilla ainesosilla, kuten mehiläisten tuottamalla propolisilla ja Vicks VapoRubilla on myös joidenkin esitutkimusten mukaan positiivisia vaikutuksia kynsisieneen. Tulokset eivät kuitenkaan ole johdonmukaisia ja lisätutkimuksia tarvitaan tällaisten hoitojen tehokkuuden määrittämiseksi.

Tästä huolimatta on hyväksyttävää käyttää niitä täydentävinä hoitoina, sillä ne eivät ole osoittaneet mitään haittavaikutuksia ihmisissä, mikä puolestaan viittaa siihen, että niiden käytön pitäisi olla turvallista ja siedettävää. Niitä tulisi kuitenkin käyttää yhdessä muiden lääkehoitojen kanssa aina kuin vain mahdollista.

Some figure
Teepuuöljy on osoittanut joissakin tutkimuksissa sienten vastaista aktiivisuutta ja siitä syystä se on hyvä hoitovaihtoehto.

Lääkehoidot

Kynsisienihoidoista hyväksytyimpiä ovat tällä hetkellä lääkehoidot, vaikka niitäkin tutkitaan vielä. Nämä kynsisienihoidot ovat saatavilla ulkoisina ja suun kautta otettavina lääkkeinä. Voit lukea lisää Indian Journal of Pharmaceutical Sciences -lehden julkaisemasta artikkelista.

Ulkoisiin tekijöihin sisältyvät lääkekynsilakat, kuten amorolfiini 5 % ja siklopiroksi 8 %. Voiteet, jauheet ja muut ulkoiset tuotteet eivät ole yleensä yhtä tehokkaita, koska ne eivät tunkeudu ihon sisään niin helposti.

Suun kautta otettaviin hoitoihin kuuluvat puolestaan griseofulviini, terbinafiini, itrakonatsoli ja ketokonatsoli. Ne vaativat pidemmän käyttöajan ja niihin liittyy suurempi sivuvaikutusten riski, kuten muun muassa päänsärky, ruoansulatushäiriöt ja ihottuma.

Tästä johtuen sinun tulee aina noudattaa ammattilaisen suosittelemia annostusohjeita ja käyttöaikaa. Pidäthän myös mielessä, että sinun tulee käyttää molempia vaihtoehtoja johdonmukaisesti tulosten saamiseksi. Jos et tee niin, voi infektio jatkua tai jopa pahentua.

Lue myös: Pinnallisten sieni-infektioiden hoito luonnollisesti

Mitä muita hoitokeinoja kynsisieneen on?

Kun kärsit kynsisienestä, on tärkeää käydä ihotautilääkärissä oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi, sillä ne ovat aina tapauskohtaisia. Voit myös tehdä joitakin helppoja avustavia itsehoitomenetelmiä, kuten esimerkiksi käyttää avoimia kenkiä, kuivata jalat hyvin sekä pitää kengät jalassa kosteilla alueilla, kuten uima-altaalla, suihkussa ja pukuhuoneessa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Christenson JK, Peterson GM, Naunton M, et al. Challenges and Opportunities in the Management of Onychomycosis. J Fungi (Basel). 2018;4(3):87. Published 2018 Jul 24. doi:10.3390/jof4030087
  • Hammer, K. A. (2002). In vitro activity of Melaleuca alternifolia (tea tree) oil against dermatophytes and other filamentous fungi. Journal of Antimicrobial Chemotherapy50(2), 195–199. https://doi.org/10.1093/jac/dkf112
  • Romero-Cerecero, O., Román-Ramos, R., Zamilpa, A., Jiménez-Ferrer, J. E., Rojas-Bribiesca, G., & Tortoriello, J. (2009). Clinical trial to compare the effectiveness of two concentrations of the Ageratina pichinchensis extract in the topical treatment of onychomycosis. Journal of Ethnopharmacology126(1), 74–78. https://doi.org/10.1016/j.jep.2009.08.007
  • Veiga, F. F., Gadelha, M. C., da Silva, M. R. T., Costa, M. I., Kischkel, B., de Castro-Hoshino, L. V., … Svidzinski, T. I. E. (2018). Propolis extract for onychomycosis topical treatment: From bench to clinic. Frontiers in Microbiology9(APR). https://doi.org/10.3389/fmicb.2018.00779
  • Derby, R., Rohal, P., Jackson, C., Beutler, A., & Olsen, C. (2011). Novel treatment of onychomycosis using over-the-counter mentholated ointment: A clinical case series. Journal of the American Board of Family Medicine24(1), 69–74. https://doi.org/10.3122/jabfm.2011.01.100124
  • Shirwaikar AA, Thomas T, Shirwaikar A, Lobo R, Prabhu KS. Treatment of onychomycosis: an update. Indian J Pharm Sci. 2008;70(6):710–714. doi:10.4103/0250-474X.49088

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.